Lue keskustelun säännöt.
Ihminen joka ei muserru mistään
14.03.2025 |
On järkyttävien elämäntapahtumien edessä tyyni. Saattaa sanoa: "onhan tämä hirveää mutta ei se murehtimalla miksikään muutu". On kokenut jo varhain elämässä pahoja asioita. Voiko ihminen lakata reagoimasta tunteella ja menettää "kyvyn järkyttyä"? Hän on kuitenkin empaattinen ja hyväntahtoinen, ei tunteeton.
Kommentit (97)
Terve, tasapainoinen mieli kykenee suhteuttamaan asiat ja ei jää murheeseen räpimään.Ei silti tarkoita ettei koe surua ja murhetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin käy toisinaan, hävettää etten saa aikaan kyyneltäkään edes läheisen hautajaisissa. En ole silti mikään tunteeton sosiopaatti. Käsittelen asiat yksin omalla ajallani, kunhan olen ensin katsonut, että muilla on asiat kutakuinkin kunnossa.
Vahvinkin luonne musertuu yleensä viimeistään silloin, kun terveys menee. Raamatun Jobin kirja on tästä aika hyvä esimerkki.
Selviytymisvietti aktivoituu. Olen ollut vähemmän järkyttävissä tilanteissa, mutta mulla on silti selviytymisvietti aktivoitunut. Se vie läpi minkä tahansa.
Mie tiijän kaks. Toinen on Trumppi ja toinen on miun anoppi. Vahvoja ovat, mikään ei hetkauta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vahvinkin luonne musertuu yleensä viimeistään silloin, kun terveys menee. Raamatun Jobin kirja on tästä aika hyvä esimerkki.
Juurikin näin. Ystävä sai tikun sormeen, eikä antibiootteja. Verenmyrkytys, keuhkoödeema ja neliraajahalvaus kunnes oksensi maksan pihalle.
Naapurin piikle muuten hotki sen maksan. Raakana. Sen isäntä otti kossupaukun, ja hänenverensä puhdistui eikä ole koskaan ollut kipeenä.
Vierailija kirjoitti:
Terve, tasapainoinen mieli kykenee suhteuttamaan asiat ja ei jää murheeseen räpimään.Ei silti tarkoita ettei koe surua ja murhetta.
Varmaan juuri tämä. Uskoisin että ns. musertumattomat osaavat ajatella että kaikkea voi tapahtua kaikille, mikään ei oikeastaan tule yllätyksenä. Sellaisia raivorealistisia perusluonteeltansa, mutta ei tunteettomia tai epäempaattisia. Tajuavat ihmiselämää laajemalti, eivätkä ota kaikkea niin henkilökohtaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikilla on murtumispiste. Jos joku läheistäni (vaikka pieni lapsi) kohtaisi jokin todella kamalan asian, romahtaisin. En ehkä niinkään, jos jotain tapahtuisi itselleni.
Jotkut on syntyneet heiksi. Voittajiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan se siltä sinulle näyttää. Aika paljon pystyy ihminen ympäristöltään, jopa perheeltään, salaamaan. Saatikka satunnaiselta tuttavalta.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut on syntyneet heiksi. Voittajiksi.
Minä opin sellaiseksi. Tosin en pidä itseäni lainkaan voittajana! XD
Ennen olin todella herkkä ja yliajatteleva stressailija. Kun yksin jouduit asioita tekemään, kyllähän siinä tottui luottamaan itseensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut on syntyneet heiksi. Voittajiksi.
Mikä palkinto on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut on syntyneet heiksi. Voittajiksi.
Mikä palkinto on?
Nopeampi pääsy hautaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla kyse myös henkilöstä, jolla on välttelevä turvaton kiintymyssuhdemalli. Tunteet tässä hetkessä ovat vaikeita ja niitä lykkää. Tätä on Suomessa paljon ja viedään sukupolvelta toiselle.
Mä vaan suoristan ylvään sotilasryhtini pitäen itseni täyden tyyneyden tilassa.
Luottamukseni on horjumaton.
Nauran mielessäni Matrixin nukketeatterille.
Elämäni on Pyhä Palvelustehtävä.
Henkilökohtainen onni?
Hah, mitä se on, are you kidding me?
Vierailija kirjoitti:
Jotkut on syntyneet heiksi. Voittajiksi.
No sä tuskin elämässäs oot voittanu ees partiolaisten joulukinkkuarpajaisissa
Trauma-aivojen perusmalli. Olen omiani muovaamassa terapiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut on syntyneet heiksi. Voittajiksi.
Mikä palkinto on?
Nopeampi pääsy hautaan.
Joku on kuunnellut Matulaa
Saattaa sanoa että kukaan ei tiedä musertumisesta enempää kuin minä