Lue keskustelun säännöt.
Valitseeko mies sen naisen ketä oikeasti rakastaa vai sen, kuka on nuori ja kaunis?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, eikö naisella itsellään ole mitään sanomista miehen valintaan?
Ei ole kun vie jalat alta.
Lisään vielä että kantaa saaliin kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina yhtä huvittavaa katsoa kun naiset keskustelee mitä miehet haluaa eikä yksikään ehdotus osu oikeaan kun naiset kuvittelevat että miehet on samanlaisia kuin naiset että ajattelee ja toimii kuin naiset. Samat naiset sitten kilpaa huutaa että ei mies voi tietää mitä nainen ajattelee kun miehet ja naiset on niin erilaisia
En ole vielä päässyt valkkaamaan. Toiseen ihastuessa hänen ulkonäkönsäkin kohenee kummasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin menee naimisiin, ketä luulee rakastavansa ja myöhemmin sen kanssa, jota todella rakastaa. Näin se usein menee.
Eikö se oikea valinta kannattaisi tehdä kerralla oikein? Mitä järkeä on mennä useamman kerran naimisiin.
Aika harva nuorena valitsee puolison järjellä. Vaan molemmat päät seisoo usein yhtaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos miehellä on varaa valita niin mietipä minkä valinnan tekee..varmaan pitää täyttyä kaikki kohdat sillä kenet valitsee
No sitten kannattaa katsoa niitä maailman menestyneimpiä miehiä. Joilla on suurimmalla osalla omaa ikäluokkaa ja henkistä tasoa vastaavat kumppanit. Joku Musk on oma sekopäinen lukunsa, mutta harvalla miehellä maailman huipulla on mitään nuorta bimboa kainalossa. Eli vastaus, jos mies saa valita, se elämän rakkaus. Kuten näemme vaikka kuningas Charlesista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet rakastuvat ainoastaan nuoriin ja kauniisiin, omasta iästään huolimatta.
Viimeksi rakastuin nuorempaan, mutten tokikaan tiennyt ikää, kun menin tutustumaan. Melkein yhdeksän vuoden ikä ero ei tuntunut liian suurelta, hän oli kolmekymmentä yhdeksän ja minä neljäkymmentä seitsemän.
Kolmekymppisenä yhdeksän vuotta olisi ollut ihan liian suuri ikäero kumpaankin suuntaan.
Ihminen on AINA tuntenut vetoa hyvään ulkonäköön. Ihme aatepaatosta että se olisi väärin ja pitäisi rakastua levinneen läskin sisäiseen kauneuteen. Tai sanoa että läskipallero näyttää yhtä kauniilta kuin terve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se sisäinen kemia heijastuu myös ulkonäköön eli pohjautuu rakkauteen valinta
Itselleni kävi niin, että nainen jota rakastin (ja rakastan edelleen) valitsi minut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhmä kysymys, tietysti sen ketä rakastaa! Eli sen nuoremman ja kauniimman .
Taas Tyhjäpään formuloima ääliöotsikko.
Mies ei rakastu wanhaan ryppyiseen rumapainoiseen kurppaan, koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on AINA tuntenut vetoa hyvään ulkonäköön. Ihme aatepaatosta että se olisi väärin ja pitäisi rakastua levinneen läskin sisäiseen kauneuteen. Tai sanoa että läskipallero näyttää yhtä kauniilta kuin terve.
Ei kukaan sinua ole tuominnut. Mutta fakta on, että iso osa ihmisistä kaipaa kumppaniltaan jotain muuta, kuin pelkkää ulkonäköä.
Miksi pitäisi valita? Voi mennä parisuhteeseen rakkaan kanssa ja tapailla muita muuten vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet rakastuvat ainoastaan nuoriin ja kauniisiin, omasta iästään huolimatta.
Terveisin palstamamma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on AINA tuntenut vetoa hyvään ulkonäköön. Ihme aatepaatosta että se olisi väärin ja pitäisi rakastua levinneen läskin sisäiseen kauneuteen. Tai sanoa että läskipallero näyttää yhtä kauniilta kuin terve.
Ei kukaan sinua ole tuominnut. Mutta fakta on, että iso osa ihmisistä kaipaa kumppaniltaan jotain muuta, kuin pelkkää ulkonäköä.
Jotain muutakin, kyllä. Mutta ei kaipaa mitään muutakaan, ellei sitä ulkonäköä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin menee naimisiin, ketä luulee rakastavansa ja myöhemmin sen kanssa, jota todella rakastaa. Näin se usein menee.
Eikö se oikea valinta kannattaisi tehdä kerralla oikein? Mitä järkeä on mennä useamman kerran naimisiin.
Aika harva nuorena valitsee puolison järjellä. Vaan molemmat päät seisoo usein yhtaikaa.
Ei nuoruus ole mikään tekosyy huonoihin valintoihin. Kyllä jotkut nuoret osaa tehdä järkeävikin valintoja, myös puolison suhteen.
Ei kukaan valitse toista ilman rakkautta, eikö se nyt ole ihan selvä? Alunperin voi tietysti tapailla ketä vain myös ilman rakkautta. Tarvitseeko siihenkin kuitenkin sen ulkonäön mikä viehättää?
Haluaisin tietää, miksi jotkut ihmiset rakastuu toisiinsa. Onko se joku sielullinen juttu? Vai mistä on kyse? Vaikuttaisi, ettei se ole riippuvainen ihmisen ulkonäöstä tai ylipäätään mistään ulkoisesta?
Mikä tämä juttu on?
Mistä se tulee ja miksi? Miksi se on joidenkin välillä? Suurimman osan välillä sitä ei ole.
Itse ainakin sen, jota rakastan. Kemian puute ei aina tarkoita, ettei toisen ulkonäkö viehättäisi. Joskus aikanaan kaverit halusivat minut ja yhden naisen yhteen, joka oli älyttömän kaunis, mutta ei vain jotenkin kolahtanut minun puoleltani.