Valtio ei halua antaa valtion työntekijöille vientimallin mukaisia palkankorotuksia!

Vierailija kirjoitti:

Tämä on aina ollut sama ongelma. Julkisen sektorin työntekijät "unohtavat" että heillä on satavarma eläkevirka veronmaksajien elättinä.

Mikä "satavarma"? Sinä aikana kun olen itse ollut valtiolla töissä, omassakin virastossa on ollut kahdet YT:t, joissa molemissa irtisanottiin työntekijöitä, myös virkamiehiä. Joskus 1980-luvulla valtiolla oli vielä aika paljon väkeä, mutta nykyään likimain kaikki muu kuin varsinainen lakisääteinen ydintoiminta on ulkoistettu. Ei ole enää siivoojia, toimistoapulaisia, sihteereitä, huoltomiehiä tai valtion väen pyörittämää ruokalaa. Kaikki on ulkoistettu. Säästettiinkö rahaa? Näennäisesti kyllä, kun rahaa menee vähemmän, mutta ei oikeasti, koska samat työt teetetään edelleen, vaikkakin pienemmällä rahalla.

Jokainen voi miettiä, säästyykö rahaa esimerkiksi siivouksessa ja tavallisessa kunnossapidossa. Ennen laitoksen oma siivooja siivosi kaikki tilat säännöllisin välein. Jos jotain hajosi (vaikka ovenkahva), soitettiin huoltomies korjaamaan ja vika korjattiin nopeasti. Nyt siivouspalvelu ostetaan joltain siivousfirmalta, joka käy ehkä kerran viikossa pyyhkäisemässä hätäisesti pahimmat pölyt, tyhjentämässä roskikset sekaroskiksen ja lakaisemassa lattiat. Ikkunanpesu teetetään 2-3 vuoden välein. Jos jotain hajoaa, huoltomies tulee ehkä parin päivän päästä ja tekee nopean hätäkorjauksen. Ylimääräiset siivoukset maksavat ylimääräistä, samoin lähes kaikki korjaukset tulkitaan sopimukseen kuulumattomiksi. Käytännössä siis jokainen työntekijä lakaisee itse lattiansa, korjaa pikkuviat, vie lajittelupisteeseen kaiken lajiteltavan jätteen (huoneissa on vain sekajäteroskis), pyyhkii pölyt hyllyistä ja työpöydiltä. Eli siivous- ja korjaustyötä on siirretty osaavilta pienipalkkaisilta ammattilaisilta isopalkkaisille asiantuntijoille. Sitä voi laskea, kannattaako maksaa omalle siivoojalle vaikka 30€/h (sivukulut huomioitu) siivouksesta vai teettää sama työ asiantuntijoille, joille maksetaan 50-80€ tunti.



Missä muuten nyt on se väki, joka ennen olisi palkattu valtiolle noihin pienipalkkaisiin töihin? Osa on töissä yksityisellä, mutta koska ennen tehtyä työtä jätetään kokonaan tekemättä tai teetetään ylimääräisenä palkattomana työnä muilla työntekijöillä, osa on työttöminä. Kannattaisiko julkisen sektorin palkata työttömiä ns. hanttihommiin ihan vain siksi, että heille maksetun rahan vastineeksi saataisiin edes jonkinlainen työsuoritus? Jos työttömyys vaihtuisi edes pienipalkkaiseen työpaikkaan, monen ihmisen elämänlaatu paranisi ja on aivan mahdollista, että yhteiskunta jopa säästäisi rahaa.



 

Kunnille ja kaupungeille on tulossa yt-neuvottelut.

https://www.hs.fi/suomi/art-2000011108669.html

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja ei ymmärrä mikä ero on maksimilla ja minimillä. 

Päinvastoin, hän taitaa sen nimenomaan ymmärtää. Ennen vientimallin käyttöönottoa julkisen sektorin työntekijät saattoivat tyytyä hieman pienempiin palkankorotuksiin, koska aina oli toivoa, että tilanteen parantuessa palkkoja voidaan sitten korottaa vähän enemmän ja palkkakuoppaa täyttää. Vientimalli tarkoittaa käytännössä sitä, että tuo toivo tilanteen korjaamisesta myöhemmin hävisi.

Vientimallin keksijät kuvittelivat, että vientimalli asettaisi pelkästään ylärajan muiden alojen palkankorotuksille. He eivät ymmärtäneet, että työntekijät osaavat laskea. Jos ennen saattoi edes toivoa, että myöhemmät ylimääräiset korotukset paikkaavat noita huonojen vuosien alempia korotuksia, nyt se ei enää ole mahdollista. Jos siis et halua jäädä ikuiseen palkkakuoppaan, kaikilla muillakin aloilla on saatava vähintään sama palkankorotus kuin vientialoilla. Vientialojen palkkakatto on siis myös palkankorotusten vähimmäistaso. Jos korotuskatossa olisi edes vähän joustovaraa (esim. 1.2x vientialojen korotus), olisi voitu tyytyä hieman alempiin korotuksiin, jos samalla olisi luvattu, että myöhemmin annetaan vientialoja isompi korotus.

Purra ja EK eivät tajunneet, että vientimalli tarkoitti sitä, että kaikilla aloilla halutaan jatkossa samat korotukset sen sijaan, että voitaisiin tehdä pientä alakohtaista säätöä.

Kilpailukyvyn ja kansantalouden kannalta ansaitsisivat 7,8% palkan leikkauksen ja lisäksi 10 - 30% väestä pihalle, riippuen vähän hallinnonalasta. Tässä tilanteessa ehkä puolustusvoimat ja rajavartiolaitoksen voisi jättää leikkausten ulkopuolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on hieno idea. Yksityistetään kaikki valtion toiminnot. Ihan joka ikinen. Sen jälkeen jokainen joka jotain tarvitsee jotain hankkii sen ihan itse yksityiseltä toimijalta ja maksaa kustannusten mukaisen hinnan eikös vaan?? Poliisin käynti maksaisi vaikka 500€, koulupäivä vaikka 50€, kirjan lainaaminen 15€, tienkäyttö riippuen tiestä ehkä 12-20€/km. Tässä on se hyvä puoli että kenenkään ei tarvitsisi enää ikinä maksaa veroja vaan kaikki kustannetaan ihan itse täysimääräisesti. Hiphurraa olen nero 😎😎

Kustannetaan itse ja täysimääräisesti? No näinhän se on nykyisinkin. Esittämäsi malli laskisi kustannuksia jos tuottajia olisi useampia. Näin ne edelleen kustannettaisiin itse ja täysimääräisesti (eli ilman subventiota) mutta tuotettaisiin tehokkaammin.Yksityisessä hyvinvointialueessa ei voi olla kymmeniä johtajia, mutta suoriteperusteisessa suoritusportaassa käsiä lisättäisiin reilusti.

Miksi noin tehtäisiin? Yksityinen firma minimoi kulut ja maksimoi voitot. Yksityinen firma pistäisi töihin täsmälleen lakisääteisen minimimäärän työntekijöitä ja yrittäisi vielä löytää työntekijöiksi pienipalkkaisimmat mahdolliset henkilöt. Vaikka yksityisessä firmassa ei ehkä olisi yhtä paljon johtoporrasta, vähintään sama summa rahaa kerättäisiin voittona ja maksettaisiin jättipalkkoina tai osinkoina yrityksen johdolle ja omistajille. Pitää muistaa, että yritysten tehtävä ei ole tuottaa palveluita tai tuotteita asiakkaille, vaan tuottaa voittoa omistajille. Voiton tuottaminen on kaiken yritystoiminnan perustus ja ydin. Yritykset ovat olemassa tuottaakseen voitoa. Toki yritys voi siinä sivussa tuottaa muutakin hyötyä, mutta  voittoa on silti tuotettava.

Yrittävät korvata jos vain mahdollista työntekijät ulkomaisella työvoimalla.

EU vaati Suomea ottamaan enemmän ihmisiä Suomeen. Samoin ulkomaiset sijoittajat haluavat Suomesta kaiken irti mitä saavat 

Loogista ettei anna. Mikäli julkinen sektori saisi kyseiset palkankorotukset, tarkoittaisi se 3 miljardin lisämenoja per vuosi. Mistä ne säästetään? Toinen näkökulma on se, että jos annetaan 8 prosenttia palkankorotusta, tulee henkilön olla 16 prosenttia tehokkaampi (tässä huomioidaan työnantajamaksut) tai sitten pitää potkia porukkaa kilometritehtaalle, jotta palkkabudjetti riittää.

Yksinkertaisesti: jos vaaditaan palkankorotusta, pitää olla tehokkaampi tai kertoa kuka lähtee talosta.

Vierailija kirjoitti:

Paljonko valtiolla töitä tekevät tuottavat yhteiseen kassaan?

Endast utgifter.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on hieno idea. Yksityistetään kaikki valtion toiminnot. Ihan joka ikinen. Sen jälkeen jokainen joka jotain tarvitsee jotain hankkii sen ihan itse yksityiseltä toimijalta ja maksaa kustannusten mukaisen hinnan eikös vaan?? Poliisin käynti maksaisi vaikka 500€, koulupäivä vaikka 50€, kirjan lainaaminen 15€, tienkäyttö riippuen tiestä ehkä 12-20€/km. Tässä on se hyvä puoli että kenenkään ei tarvitsisi enää ikinä maksaa veroja vaan kaikki kustannetaan ihan itse täysimääräisesti. Hiphurraa olen nero 😎😎

Kustannetaan itse ja täysimääräisesti? No näinhän se on nykyisinkin. Esittämäsi malli laskisi kustannuksia jos tuottajia olisi useampia. Näin ne edelleen kustannettaisiin itse ja täysimääräisesti (eli ilman subventiota) mutta tuotettaisiin tehokkaammin.Yksityisessä hyvinvointialueessa ei voi olla kymmen

Tämä on tämä kokoomuslainen harha. Että kun yksityistetään niin kaikki on kilpailun vuoksi aina halvempaa kuin julkisesti tuotettu. Se ajatus perustuu siihen että otetaan kilpailulla "löysät" pois. No katsokaapa vaikka hoitajamitoituksia, koulun tai vanhusten ruoka-annoksia jne... kyllä ne löysät on julkisella puolella kauan sitten jo karsittu.

Yksityisellä puolella palvelun tuottamiseksi kulujen lisäksi pitää saada aikaan se tuotto, eli liikevoitto. Leikitään että julkisesti tuotetaan hernekeittoannos, palkkakulut on kolmelta tunnilta (jollain minimipalkalla) 310€ ja hernekittoannoksen materiaalikulut 0,5€. Ne ainekset on jo kilpailutettu julkisella puolella eikä niitä saa juuri halvemmalla mistään ellei osta jstain kiinasta jotain pilaantuneita. No leikitään vielä että sama henkilö tekee samassa ajassa ison kattilan josta saa 100 annosta niin kulut on 50€. Yhteensä kulut (ei oteta nyt muita tähän mukaan kun nekin koskee kaikkia, verot, sähkö, kiinteät kulut keittiöstä jne.) Yhteensä siis 80€. Eli maksoi palvelun saajalle siis karkeasti tuon 80€ tässä esimerkissä. No nyt yksityinen tekee saman, kulut on about tuon saman 80€ mutta pitäisi tuottaa myös se voitto omistajalle. Ok, palkkakuluja voi alkaa säästää sanotaan että maksavat vain 9,5€ eli siitä säästöä (voittoa 1,5€). Sanotaan että aikaa saa mennä vaan 2,5h, keitosta tulee vähän raaempaa ja herneet jää koviksi, mutta se on asiakkaan ongelma. Säästöä (voittoa 4,75€). Ja ostetaan vielä halvalla jostain osittain pilaantuneita herneitä puoleen hintaan eli säästetään 25€. No nyt sitä voittoa on sitten saatu, mutta paraniko palvelutaso tai säilyikö edes samana - ei.

Joo, erittäin karkea esimerkki mutta ehkä selventää jollekin ajatusta.

Eli kun yksityistetään asioita, niin se yksityinen palveluntarjoaja ottaa aina jostain sen voiton. Muutenhan yrittäminen ei kannata. Se voitto on välttämättä pois jostain. Joko palvelun hinta nousee, tai taso laskee.

Kan det bli ännu trångsyntare?  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko valtiolla töitä tekevät tuottavat yhteiseen kassaan?

Rikolliset saisi enemmän tuottoa, jos poliiseja, vanginvartijoita tai tullia ei olisi. Esimerkiksi. 

Jää vientifirmojen tuotot tekemättä, jos ei löydy koulutettua työvoimaa. Esimerkiksi.

Vierailija kirjoitti:

Lakkoon voi mennä valtiollakin.

Virkamies ei saa lain mukaan lakkoilla tai osallistua työtaisteluun.

Tyrskähdin makeasti, kun loppui kuin seinään meidänkin työpaikan agitaattorien ulina, että "jäämme ikuiseen palkkakuoppaan". Omalla kohdalla n. 8 % korotus tarkoittaa n. 300 euron korotusta kuukausipalkkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaako vientimalli sitä, että kun kerran jää jälkeen, sitä ei voi koskaan saada enää takaisin, vaan palkkaerot kasvavat sen jälkeen aina eksponentiaalisesti?

Kyllä. SItä se juurikin tarkoittaa. Ihan prosenttilaskun perusteita noudattaen.

Aikaisemmin mennyt toisinpäin. Vientialat neuvotelleet aluksi pohjan, jonka jälkeen julkiset sektorit ja muut neuvotelleet sen päälle ekstraa itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti joku muu taho osaa hoitaa puolustuksen lakon aikana.

Muistan vuoden 2005 Rajavartiolaitoksen lakon keskustelut, jolloin suojelutyöstä puhuttiin ajatuksella, että esim. Upseeriliiton, Päällystöliiton ja Merivartioliiton jäsenet voidaan määrätä tekemään rajavartijoiden töitä. Samoin oli puhetta raskasliikenteen hoitamisesta rajalla, mutta henkilöautoliikenteen tarkastuksen rajaamisesta pois.

Uskoisin, että jotain vastaavaa voidaan määrätä myös Puolustusvoimien lakkoajalle, että osa työstä määritellään ns. suojelutyöksi ja osa tehtävistä siirretään jonkin muun liiton hoidettavaksi. Kaikki eivät myöskään kysyisin kuulu liittoon niin he ovat työssään lakon aikana.

Kevään puoliväliriihessä tulossa satojen miljoonien eurojen uudet lisäleikkaukset valtionhallinnon toimintamenoihin, mikä tarkoittaa yt-neuvotteluita myös niihin virastoihin ja ministeriöihin, joissa niitä ei vielä ole ollut.