Mistä huomaa älykkyyseron puolisoiden välillä?
Jos esim on itse se älykkäämpi. Voitteko kertoa. Minua ahdistaa kun tuntuu että olen paljon älykkäämpi kuin puolisoni.
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nainen on sekä tyhmä että pirttihirmu, on mies hiljaa vaikka nainen väittäisi julkisesti kuun olevan juustoa. Tämän tasoisia tietäviä kommentteja laukoo eräs pariskuntatuttu ja mies vaan myötäilee vieressä.
Niin kumpaa veikkasit älykkäämmäksi?
Mitäpä veikkaisit, miestä tietenkin kun osaa sentään käsitellä vaimoaan. On eri asia olla lapanen kuin väittää kuuta juustoksi.
En usko että lapanenkaan on kuitenkaan niin älykäs vaikka lämmittääkin mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Joskus kuulin väitteen, että yli 30 pisteen ero äo:ssa kahden ihmisen välillä näkyy niin, että nämä eivät kykene merkitykselliseen kommunikaatioon keskenään.
Varmasti totta. Joidenkin kanssa on aivan mahdotonta keskustella järjellisesti mistään kun ajatus ei vain kohtaa .
Vierailija kirjoitti:
Me käytiin Mensan testissä ettei tarvitse kinata. Puoluso ylitti rajan niukasti, mä ylitin puolison tuloksen kahdellakymmenellä pinnalla. Ei tartte enää kinata. Olkaa hyvät.
N
Mekin. Tulos oli hänellä hyvä mutta minulla selvästi parempi. Mies sai sen jälkeen identiteettikriisin. On selvästi vaikuttanut suhteeseemme.
Asiaa ei ole auttanut että en olisi välttämättä olisi testiin halunnut mennä koska asian jo ennalta arvasin.
Meillä on miehen kanssa tosi erilaista älykkyyttä. Mä olen matemaattisesti älykäs, pärjään testeissä, osaan kirjoittaa ja hahmotus on vahvaa. Mies on sosiaalisesti älykäs, porukassa pidetty ja jaksaa viettää aikaa yhdessä. Analysoi myös asioita ihan eri tavalla kuin minä, mä olen aika suoraviivainen. Meillä eron huomaa just sosiaalisissa tilanteissa, mä vetäydyn ja mies loistaa. Myös ajankohtaisista asioista keskustellessa, mulla on ehkä kokonaisuudet paremmin hallinnassa ja osaan ottaa huomioon asioita monelta kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä huumorintaju vaatii älykkyyttä. Tyhmiä ei jaksa katella eikä kuunnella. T olenkin nainen
Mulla on sitten vielä pikkasen parempi huumorintaju. T. Voittaja
Yleensä se joka tuo rahan elämiseen, on fiksumpi yksilö.
Tohtor Philissähän oli jakso jossa Phil kysyi vaimonsa aivopieruja oikovalta mieheltä että haluatko olla oikeassa vai haluatko olla sovussa?
Herää muutamankinlaisia ajatuksia...
Älä pelkää! Avauksestasi voin jo päätellä, että et todellakaan ole paljon älykkäämpi kuin puolisosi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähemmän älykäs ei pysty pohtimaan ilmiöitä eri näkökulmista
Eikä pysty keskustelemaan tölvimättä.
Jos ei kykene vastaamaan ja pakenee vielä paikalta, on pakko olla heikompi eikä yhtä älykäs.
Tai fiksumpi, riippuu keskustelukumppanista. Heikompi viittaa valtataisteluun.Eikä viittaa tässä kommentissani.
Kaikki eivät kykene keskustelemaan asiallisesti vaan loukkaantuvat ja poistuvat paikalta mieltään osoittaen.
Ja kaikki eivät kykene keskustelemaan asiallisesti vaan paasaavat, ja ihmettelevät sitten miksi toinen osapuoli poistuu paikalta.
Mies on alkukantainen otus: juo esim maitoa suoraan purkista. On luova ongelmanratkaisija. Ei tule tiskiä kun ei tarvitse käyttää astioita. Naiselle taas aterimet kuuluvat hienohelman vakiovarustukseen. Kaikista asioista täytyy vääntää pirun monimutkaisia päänvaivoja kun mies keskittyy olennaisiin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa tosi erilaista älykkyyttä. Mä olen matemaattisesti älykäs, pärjään testeissä, osaan kirjoittaa ja hahmotus on vahvaa. Mies on sosiaalisesti älykäs, porukassa pidetty ja jaksaa viettää aikaa yhdessä. Analysoi myös asioita ihan eri tavalla kuin minä, mä olen aika suoraviivainen. Meillä eron huomaa just sosiaalisissa tilanteissa, mä vetäydyn ja mies loistaa. Myös ajankohtaisista asioista keskustellessa, mulla on ehkä kokonaisuudet paremmin hallinnassa ja osaan ottaa huomioon asioita monelta kannalta.
Sosiaaliset taidot eivät ole älykkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa tosi erilaista älykkyyttä. Mä olen matemaattisesti älykäs, pärjään testeissä, osaan kirjoittaa ja hahmotus on vahvaa. Mies on sosiaalisesti älykäs, porukassa pidetty ja jaksaa viettää aikaa yhdessä. Analysoi myös asioita ihan eri tavalla kuin minä, mä olen aika suoraviivainen. Meillä eron huomaa just sosiaalisissa tilanteissa, mä vetäydyn ja mies loistaa. Myös ajankohtaisista asioista keskustellessa, mulla on ehkä kokonaisuudet paremmin hallinnassa ja osaan ottaa huomioon asioita monelta kannalta.
Meillä aika sama tilanne. Mies on sosiaalinen, löytää kavereita mistä vaan ja millaisista tyypeistä vaan, minä en niinkään. Toisaalta olen miestä parempi just niissä matemaattisissa jutuissa ja hahmotan paremmin kokonaisuuksia. Tästä sen ehkä parhaiten huomaa, jos on joku monimutkaisempi asia ratkaistavana.
Vierailija kirjoitti:
Me käytiin Mensan testissä ettei tarvitse kinata. Puoluso ylitti rajan niukasti, mä ylitin puolison tuloksen kahdellakymmenellä pinnalla. Ei tartte enää kinata. Olkaa hyvät.
N
Tirsk,,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähemmän älykäs ei pysty pohtimaan ilmiöitä eri näkökulmista
Eikä pysty keskustelemaan tölvimättä.
Jos ei kykene vastaamaan ja pakenee vielä paikalta, on pakko olla heikompi eikä yhtä älykäs.
Tai fiksumpi, riippuu keskustelukumppanista. Heikompi viittaa valtataisteluun.Eikä viittaa tässä kommentissani.
Kaikki eivät kykene keskustelemaan asiallisesti vaan loukkaantuvat ja poistuvat paikalta mieltään osoittaen.
Vaikka ymmärrän, mitä haet takaa, niin joskus on vaan fiksumpaa poistua paikalta. Eikä kaikkien kanssa pysty keskustelemaan asiallisesti, siihen tarvitaan kaksi.
Lisäksi, oikeasti älykäs ihminen mieti toisen älykkyyttä, saati pidä tätä heikompana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa tosi erilaista älykkyyttä. Mä olen matemaattisesti älykäs, pärjään testeissä, osaan kirjoittaa ja hahmotus on vahvaa. Mies on sosiaalisesti älykäs, porukassa pidetty ja jaksaa viettää aikaa yhdessä. Analysoi myös asioita ihan eri tavalla kuin minä, mä olen aika suoraviivainen. Meillä eron huomaa just sosiaalisissa tilanteissa, mä vetäydyn ja mies loistaa. Myös ajankohtaisista asioista keskustellessa, mulla on ehkä kokonaisuudet paremmin hallinnassa ja osaan ottaa huomioon asioita monelta kannalta.
Meillä aika sama tilanne. Mies on sosiaalinen, löytää kavereita mistä vaan ja millaisista tyypeistä vaan, minä en niinkään. Toisaalta olen miestä parempi just niissä matemaattisissa jutuissa ja hahmotan paremmin kokonaisuuksia. Tästä sen ehkä parhaiten huomaa, jos on joku monimutkaisempi asia ratkaistavana.
Eli molemmilla pelimies puhui naiselta jalat alta. Olen kuullut tällaisesta aiemminkin.
Meillä älykkyyden erot ovat näkyneet erityisesti kommunikaatiossa. Minä ajattelen nopeasti ja monilta kanteilta ja osaan myös argumentoida näkökantani, kun mies saattaa jäädä jumiin johonkin yksittäiseen sanaan, ideaan tai ilmaisuun, eikä pysty päästämään irti. Hän haluaa mennä aina nopeasti eteenpäin kohti ratkaisua, olipa se sitten hyvä tai huono. Minä mieluummin pohdin hetken ja teen (vain) oikeita ratkaisuja.
Riitely on liki mahdotonta, kun mies ei kykene varsinkaan tunteikkaissa asioissa sanomaan käytännössä mitään, vaan menee lukkoon, koska ei "pärjää" minun nopealle ajattelulle. Joihinkin isoihin keskusteluihin hän on tullut jopa muistiinpanojen kanssa, jotta saisi edes jotain järkevää sanottua. Ja sehän onkin ihan hyvä keino, johon olen kannustanut, varmasti siitä on ollut hänelle hyötyä. Minulla olisi varmasti ollut parannettavaa siinä, että olisin antanut hänelle vielä enemmän tilaa. Se ei vain ole aiemminkaan johtanut tasavertaiseen asioiden läpi käyntiin, kun hän ei vain ole siihen kykenevä. Niinpä en aina ole jaksanut olla kovin rakentava.
Älykkyyden ero näkyy myös siinä, että olen ollut lukemattomia kertoja se, joka keksii jossain käytännön pulmassa hyvän idean tai oikean ratkaisun. Esim. miten jokin kannattaa rakentaa tai mistä projekti aloitetaan. Huonekalujen kokoamiset ovat minun heiniäni, mies ei useinkaan ymmärrä miten homma pitäisi tehdä, mutta ei myöskään ymmärrä antaa periksi ja pyytää apua. Toki fyysistä voimaa on enemmän, eli usein on tehty näitä yhdessä.
Matemaattisesti mieheni on minua älykkäämpi ja olenkin antanut sen puolen hänen käsiinsä ihan mielelläni. Aika kapea siivu se vain koko ihmiselämän kirjoa ajatellen on.
Mensan testi mittaa hyvin kapeasti älykkyyden osa-alueita. Turha sillä on keulia, jopa minä ylitin rajan, vaikken oikeasti ole älykäs. Ainoastaan looginen päättelykyky, ja matemaattinen kyky ovat olleet aina aika hyviä. Muuten en todellakaan ole älykäs.
Vierailija kirjoitti:
Meillä älykkyyden erot ovat näkyneet erityisesti kommunikaatiossa. Minä ajattelen nopeasti ja monilta kanteilta ja osaan myös argumentoida näkökantani, kun mies saattaa jäädä jumiin johonkin yksittäiseen sanaan, ideaan tai ilmaisuun, eikä pysty päästämään irti. Hän haluaa mennä aina nopeasti eteenpäin kohti ratkaisua, olipa se sitten hyvä tai huono. Minä mieluummin pohdin hetken ja teen (vain) oikeita ratkaisuja.
Riitely on liki mahdotonta, kun mies ei kykene varsinkaan tunteikkaissa asioissa sanomaan käytännössä mitään, vaan menee lukkoon, koska ei "pärjää" minun nopealle ajattelulle. Joihinkin isoihin keskusteluihin hän on tullut jopa muistiinpanojen kanssa, jotta saisi edes jotain järkevää sanottua. Ja sehän onkin ihan hyvä keino, johon olen kannustanut, varmasti siitä on ollut hänelle hyötyä. Minulla olisi varmasti ollut parannettavaa siinä, että olisin antanut hänelle vielä enemmän tilaa. Se ei vain ole aiemminkaan j
jeesus, oletko tosissasi? Kuulostat suoraan sanoen hirviöltä. Narsismia?
Vierailija kirjoitti:
Meillä älykkyyden erot ovat näkyneet erityisesti kommunikaatiossa. Minä ajattelen nopeasti ja monilta kanteilta ja osaan myös argumentoida näkökantani, kun mies saattaa jäädä jumiin johonkin yksittäiseen sanaan, ideaan tai ilmaisuun, eikä pysty päästämään irti. Hän haluaa mennä aina nopeasti eteenpäin kohti ratkaisua, olipa se sitten hyvä tai huono. Minä mieluummin pohdin hetken ja teen (vain) oikeita ratkaisuja.
Riitely on liki mahdotonta, kun mies ei kykene varsinkaan tunteikkaissa asioissa sanomaan käytännössä mitään, vaan menee lukkoon, koska ei "pärjää" minun nopealle ajattelulle. Joihinkin isoihin keskusteluihin hän on tullut jopa muistiinpanojen kanssa, jotta saisi edes jotain järkevää sanottua. Ja sehän onkin ihan hyvä keino, johon olen kannustanut, varmasti siitä on ollut hänelle hyötyä. Minulla olisi varmasti ollut parannettavaa siinä, että olisin antanut hänelle vielä enemmän tilaa. Se ei vain ole aiemminkaan j
Säälin miestäsi, yli-ihmiskompleksi ja itsestään liikoja luuleminen ovat kauheita ominaisuuksia kumppanissa. Miehesi ansaitsisi parempaa.
Hyvä huumorintaju vaatii älykkyyttä. Tyhmiä ei jaksa katella eikä kuunnella. T olenkin nainen