KEVÄÄN YHTEISHAKU 2025 - seuranta & jännitys

Onko muita opiskulupaikasta tiedon saaneita?

Karu totuus on, että opiskelupaikkoja ja työpaikkoja ei riitä kaikille. Jotkut jäävät aina ilman näitä.

Pitkästä valmistautumisesta on haluttu eroon useasta syystä.

1) Todistusvalintalaisetkin tulevat pelkällä lukion oppimäärällä

2) Pitkä valmistauminen ei onnistu, jos pitää ohessa käydä töissä

3) Todistusvalinnan tulokset eivät mitenkään ehdi valmistua kuukautta ennen pääsykokeita, sillä ylioppilastulokset ottavat aikansa

Ei muuallakaan maailmassa ole tällaisia pitkän valmistautumisen pääsykokeita.

Vierailija kirjoitti:

Karu totuus on, että opiskelupaikkoja ja työpaikkoja ei riitä kaikille. Jotkut jäävät aina ilman näitä.

Ok, kiitos tiedosta. Oliks sulla muuta?

Mielenkiintoista nähdä, miten nää yhteiskokeet vaikuttaa alojen sisäänpääsyn pistemääriin. Hain mm. geotieteisiin, jonne ei-ensikertalaiset on edellisvuoden pääsykokeiden perusteella päässyt, jos on saanut kolmasosan pääsykokeen pisteistä. Eli sinne ei ole tunkua. Valintakoe C, jota geotieteet käyttää, vaikutti mun mielestä todella helpolta, kun se oli lähinnä tilastojen ja kuvien analyysia. En ole jälkikäteen katsonut niitä kysymyksiä, mutta siellä kokeessa oli vaan joku viisi kysymystä, joista mä en ollut ihan varma tai joihin en osannut vastata. En pidä itseäni minään huippuälykkäänä yksilönä, ja virheitä on tietysti voinut tulla enemmän, mutta ihmettelen, miten ne saa sillä kokeella eroteltua yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Pitkästä valmistautumisesta on haluttu eroon useasta syystä.

1) Todistusvalintalaisetkin tulevat pelkällä lukion oppimäärällä

2) Pitkä valmistauminen ei onnistu, jos pitää ohessa käydä töissä

3) Todistusvalinnan tulokset eivät mitenkään ehdi valmistua kuukautta ennen pääsykokeita, sillä ylioppilastulokset ottavat aikansa

Ei muuallakaan maailmassa ole tällaisia pitkän valmistautumisen pääsykokeita.

Valmistautua voi töiden ohessakin, ja joillakin aloilla ei nytkään ollut mitään erityistä materiaalia lukion oppimäärän lisäksi. Se on sitten herran haltuun kun et voi edes tehdä paljon mitään oman kouluunpääsyn eteen. Tiedän muutamia studygram-sisällöntuottajia, jotka ovat lukeneet koko vuoden töiden ohessa kuten aiempinakin vuosina, mutta ainakaan omassa kokeessa tästä ei olisi ollut kovin paljon hyötyä.

Ymmärrän ahdistuksen, jota lyhyt valmistautumisaika valintakokeeseen/-kokeisiin voi aiheuttaa, mutta kyllä ainakin itse menin ekaa kertaa aidosti motivoituneena kokeilemaan, onnistuisiko sisäänpääsy valintakokeella. Olen hakenut pari kertaa todistuksella ja saanut hiljalleen yo-arvosanoja korosteltua niin, että todistusvalinta on ensisijainen hakutapani. Kyllä mua silti innosti mennä tällaiseen ex tempore -valintakokeeseen. Siinä ei hönttäisempikään hakija ns. menetä mitään, vaikka monet yhä käyttävät runsaasti aikaa valmistautumiseen harjoittelemalla oletetusti relevantteja taitoja. Itse koin, että koska olen juuri panostanut kevään yo-kirjoituksiin sain kokeessa suoraa hyötyä tuoreeltaan opiskelemistani sisällöistä ja taidoista. Kukin tavallaan.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista nähdä, miten nää yhteiskokeet vaikuttaa alojen sisäänpääsyn pistemääriin. Hain mm. geotieteisiin, jonne ei-ensikertalaiset on edellisvuoden pääsykokeiden perusteella päässyt, jos on saanut kolmasosan pääsykokeen pisteistä. Eli sinne ei ole tunkua. Valintakoe C, jota geotieteet käyttää, vaikutti mun mielestä todella helpolta, kun se oli lähinnä tilastojen ja kuvien analyysia. En ole jälkikäteen katsonut niitä kysymyksiä, mutta siellä kokeessa oli vaan joku viisi kysymystä, joista mä en ollut ihan varma tai joihin en osannut vastata. En pidä itseäni minään huippuälykkäänä yksilönä, ja virheitä on tietysti voinut tulla enemmän, mutta ihmettelen, miten ne saa sillä kokeella eroteltua yhtään mitään.

 

Aikapaineessa tulee helposti tehtyä turhia virheitä, osa niistä helpoksi ajattelemistasi on saattanut mennä väärin jonkun pienen kompakysymyksen takia jota et tajunnut kokeessa ottaa huomioon. Yksikin väärä vastaus on jo -5p maksimipisteistä. Eroja tulee varmasti.

Aiempi geotieteen koe on ollut lähinnä kemian ja fysiikan koe, ehkäpä siinä syy miksi ei ole houkutellut ja miksi pienilläkin pisteillä on päässyt sisään. Nyt hakijamäärät varmasti nousevat, kun periaatteessa ei tarvitse osata kemiaa sen enempää kuin fysiikkaakaan. Onko sitten kenenkään etu että noita aineita osaamaton pääsee opiskelemaan on toinen juttu.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ahdistuksen, jota lyhyt valmistautumisaika valintakokeeseen/-kokeisiin voi aiheuttaa, mutta kyllä ainakin itse menin ekaa kertaa aidosti motivoituneena kokeilemaan, onnistuisiko sisäänpääsy valintakokeella. Olen hakenut pari kertaa todistuksella ja saanut hiljalleen yo-arvosanoja korosteltua niin, että todistusvalinta on ensisijainen hakutapani. Kyllä mua silti innosti mennä tällaiseen ex tempore -valintakokeeseen. Siinä ei hönttäisempikään hakija ns. menetä mitään, vaikka monet yhä käyttävät runsaasti aikaa valmistautumiseen harjoittelemalla oletetusti relevantteja taitoja. Itse koin, että koska olen juuri panostanut kevään yo-kirjoituksiin sain kokeessa suoraa hyötyä tuoreeltaan opiskelemistani sisällöistä ja taidoista. Kukin tavallaan.

Moni varmasti meneekin ensimmäiseen kokeeseen avoimin mielin ja positiivisella mielellä kokeilemaan. Mutta entä ne toiset, kolmannet, neljännet kerrat kun ei taaskaan pääse?

Vipunen ei ole päivittänyt muutamaan päivään.

Vierailija kirjoitti:

Vipunen ei ole päivittänyt muutamaan päivään.

Ahaa, mistähän se mahtaa johtua? Päivyttyyköhän vasta kun enemmän pääsykoetuloksia tulee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ahdistuksen, jota lyhyt valmistautumisaika valintakokeeseen/-kokeisiin voi aiheuttaa, mutta kyllä ainakin itse menin ekaa kertaa aidosti motivoituneena kokeilemaan, onnistuisiko sisäänpääsy valintakokeella. Olen hakenut pari kertaa todistuksella ja saanut hiljalleen yo-arvosanoja korosteltua niin, että todistusvalinta on ensisijainen hakutapani. Kyllä mua silti innosti mennä tällaiseen ex tempore -valintakokeeseen. Siinä ei hönttäisempikään hakija ns. menetä mitään, vaikka monet yhä käyttävät runsaasti aikaa valmistautumiseen harjoittelemalla oletetusti relevantteja taitoja. Itse koin, että koska olen juuri panostanut kevään yo-kirjoituksiin sain kokeessa suoraa hyötyä tuoreeltaan opiskelemistani sisällöistä ja taidoista. Kukin tavallaan.

Moni varmasti meneekin ensimmäiseen kokeeseen avoimin mielin ja positiivisella mielellä kokeilemaan. Mutta entä ne toiset, kolma

Olen mä kokeillut joskus niitä vanhanmallisiakin kokeita, mutta harvoin on ollut mahdollisuutta irrottaa riittävästi aikaa valmistautumiseen. Ja toisaalta olen aika pitkäjänteisesti työn rinnalla öhertänyt yo-kokeissa. Samanlaista pettymystä niihin sisältyy: ei saakaan tavoittelemaansa arvosanaa, pisterajat hyppää kokeissa tai todistusvalinnassa ennakoitua enemmän, joku koe jää monta kertaa juuri ylemmän arvosanan rajoille, tekee kokeessa jonkun ääliövirheen jne. Olen vain todennut itekseni, että sellaista se nyt sitten on, jos haluaa hakupainealalle, mitä muutakaan. Täytyy vaan ponnistaa lisää. Hakijan täytyy olla rehellinen itselleen ja koettaa arvioida, onko koulutuspaikka saavutettavissa nykyolosuhteissa, mitä täytyy tehdä sen saadakseen ja kuinka paljon voimia prosessit kuluttaa. Ei siinä voi paljoa muuta todeta kuin tsemppiä itselle ja kaikille muille, olosuhteet on mitkä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vipunen ei ole päivittänyt muutamaan päivään.

Ahaa, mistähän se mahtaa johtua? Päivyttyyköhän vasta kun enemmän pääsykoetuloksia tulee?

 

Tiedän työn kautta. Siinä on ollut perjantaista lähtien tekninen ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista nähdä, miten nää yhteiskokeet vaikuttaa alojen sisäänpääsyn pistemääriin. Hain mm. geotieteisiin, jonne ei-ensikertalaiset on edellisvuoden pääsykokeiden perusteella päässyt, jos on saanut kolmasosan pääsykokeen pisteistä. Eli sinne ei ole tunkua. Valintakoe C, jota geotieteet käyttää, vaikutti mun mielestä todella helpolta, kun se oli lähinnä tilastojen ja kuvien analyysia. En ole jälkikäteen katsonut niitä kysymyksiä, mutta siellä kokeessa oli vaan joku viisi kysymystä, joista mä en ollut ihan varma tai joihin en osannut vastata. En pidä itseäni minään huippuälykkäänä yksilönä, ja virheitä on tietysti voinut tulla enemmän, mutta ihmettelen, miten ne saa sillä kokeella eroteltua yhtään mitään.

 

Aikapaineessa tulee helposti tehtyä turhia virheitä, osa niistä helpoksi ajattelemistasi on saattanut mennä väärin jonkun

Mistä sait tuon, että yksi väärä vastaus on -5p maksimipisteistä? Valintakokeen C ohjeissa sanotaan, että "Oikeasta valinnasta saat +4 pistettä, väärästä vastauksesta vähennetään -1 piste. Vastaamatta jättämisestä saat 0 pistettä." Se oli osasta A1. Vastasin lisäksi osiin A4 ja A5, joissa oli muuten sama, paitsi A5:n viimeinen tehtävä, josta ei voinut saada miinuspisteitä ollenkaan.

Syötin noi tiedot chatgpt:hen ja kysyin paljon pisteitä sain jos jätin kolme kysymystä tyhjäksi ja 10 meni väärin. Sain pistehaarukaksi 118-124. Jos jätin kolme tyhjäksi ja vastasin viiteen väärin, saisin jo 143-147 pistettä, joka on aika hyvin, kun maksimi on 180.

Siinä oli muutama haastavampi kysymys, mutta suurin osa noista monivalinnan vastausvaihtoehdoistakin, oli mallia: Minkä värisiä kissat voivat olla? A) vaaleanpunaisia B) prismanvärisiä C) ruskeita D) sinisiä. Eli siis sellaisia, että vähintään pari vastausvaihtoehtoa oli selkeästi väärin ja sitten pari, joista sai vähän arpoa, mutta niitä kuvaajia tulkitsemalla siihen kuitenkin löytyi vastaus.

Väännetään rautalangasta. Jos kokeessa olisi selkeyden vuoksi tasan 2 tehtävää ja oikeasta vastauksesta saisi +4 pistettä ja väärästä -1 pisteen, kahdella oikealla vastauksella saisi 8 pistettä, joka olisi myös kokeen maksimipistemäärä.

Yhdellä oikealla ja yhdellä väärällä saisi 4-1=3 pistettä. Eli yksi väärä vastaus on laskennallisesti 5 miinuspistettä, sillä niitä oikean vastauksen pisteitäkään ei luonnollisesti saa.

Kahden kysymyksen esimerkkikokeessa kahdella väärällä vastauksella saisi -2 pistettä ja yhdellä oikealla ja yhdellä tyhjällä 4 pistettä.

Miten alustavat todistusvalintapisteet voivat laskea jopa 25:lla? Hain opiskelemaan erästä alaa kun katsoin että olisin päässyt suoraan todistuksella sinne vuosina 2022, 2023 ja 2024 joista vuonna 2022 +10 pisteen erolla ja 2023 sekä 2024 +20 pisteen erolla. Nyt sitten jumissa varasijoilla koska alustavat pisteet ovat hyvin korkeat. Kaiken järjen mukaan minun pitäisi päästä lopulta sisään koska tilastot mutta yllätti että miten paljon nuo pisteet/varasijat liikkuvat lopulta.

Vierailija kirjoitti:

Miten alustavat todistusvalintapisteet voivat laskea jopa 25:lla? Hain opiskelemaan erästä alaa kun katsoin että olisin päässyt suoraan todistuksella sinne vuosina 2022, 2023 ja 2024 joista vuonna 2022 +10 pisteen erolla ja 2023 sekä 2024 +20 pisteen erolla. Nyt sitten jumissa varasijoilla koska alustavat pisteet ovat hyvin korkeat. Kaiken järjen mukaan minun pitäisi päästä lopulta sisään koska tilastot mutta yllätti että miten paljon nuo pisteet/varasijat liikkuvat lopulta.

Koska vertaat eli tilanteita/skenaarioita toisiinsa. Kun todistusvalinnat toukokuussa tulevat, pisterajat ovat korkeat, sillä vain pieni osa paikoista on vasta jaettu. Ne laskevat heti, kun tulee uusia tuloksia, johon joku sinun edelläsi ollut jonottaja on siirtynyt. Jos paikat olisivat tulleet toisessa järjestyksessä, pisterajat olisivat olleet heti eri.

Pisterajat jatkavat laskemistaan pääsykoevalintojen tultua, sillä moni hakee pääsykokeella toiselle alalle tai toiseen kaupunkiin. Vuoden tilastonoteeraus on se elokuun alin pisteraja, emmekä tälle vuodelle vielä tiedä sitä. Useimmat koulut ja alat tulevat vielä laskemaan reilustikin.

Vierailija kirjoitti:

Väännetään rautalangasta. Jos kokeessa olisi selkeyden vuoksi tasan 2 tehtävää ja oikeasta vastauksesta saisi +4 pistettä ja väärästä -1 pisteen, kahdella oikealla vastauksella saisi 8 pistettä, joka olisi myös kokeen maksimipistemäärä.

Yhdellä oikealla ja yhdellä väärällä saisi 4-1=3 pistettä. Eli yksi väärä vastaus on laskennallisesti 5 miinuspistettä, sillä niitä oikean vastauksen pisteitäkään ei luonnollisesti saa.

Kahden kysymyksen esimerkkikokeessa kahdella väärällä vastauksella saisi -2 pistettä ja yhdellä oikealla ja yhdellä tyhjällä 4 pistettä.

No nyt ymmärsin, mitä ajoit takaa. Toisaalta sehän on ihan oletuksena kaikissa kokeissa, että vääristä vastauksista ei saa pisteitä. Tietysti koska yhdestä vastauksesta saa niin paljon pisteitä, tuon yhdenkin tehtävän pieleen meno tuntuu, mutta mielestäni tuo suhde on ihan ok. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten alustavat todistusvalintapisteet voivat laskea jopa 25:lla? Hain opiskelemaan erästä alaa kun katsoin että olisin päässyt suoraan todistuksella sinne vuosina 2022, 2023 ja 2024 joista vuonna 2022 +10 pisteen erolla ja 2023 sekä 2024 +20 pisteen erolla. Nyt sitten jumissa varasijoilla koska alustavat pisteet ovat hyvin korkeat. Kaiken järjen mukaan minun pitäisi päästä lopulta sisään koska tilastot mutta yllätti että miten paljon nuo pisteet/varasijat liikkuvat lopulta.

Koska vertaat eli tilanteita/skenaarioita toisiinsa. Kun todistusvalinnat toukokuussa tulevat, pisterajat ovat korkeat, sillä vain pieni osa paikoista on vasta jaettu. Ne laskevat heti, kun tulee uusia tuloksia, johon joku sinun edelläsi ollut jonottaja on siirtynyt. Jos paikat olisivat tulleet toisessa järjestyksessä, pisterajat olisivat olleet heti eri.

Pisterajat jatkavat laskemistaan pääsykoevalintojen

Pitää siis vain malttaa odottaa. Kaiken järjen mukaan sen paikan pitäisi irrota kun on viime vuosinakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väännetään rautalangasta. Jos kokeessa olisi selkeyden vuoksi tasan 2 tehtävää ja oikeasta vastauksesta saisi +4 pistettä ja väärästä -1 pisteen, kahdella oikealla vastauksella saisi 8 pistettä, joka olisi myös kokeen maksimipistemäärä.

Yhdellä oikealla ja yhdellä väärällä saisi 4-1=3 pistettä. Eli yksi väärä vastaus on laskennallisesti 5 miinuspistettä, sillä niitä oikean vastauksen pisteitäkään ei luonnollisesti saa.

Kahden kysymyksen esimerkkikokeessa kahdella väärällä vastauksella saisi -2 pistettä ja yhdellä oikealla ja yhdellä tyhjällä 4 pistettä.

No nyt ymmärsin, mitä ajoit takaa. Toisaalta sehän on ihan oletuksena kaikissa kokeissa, että vääristä vastauksista ei saa pisteitä. Tietysti koska yhdestä vastauksesta saa niin paljon pisteitä, tuon yhdenkin tehtävän pieleen meno tuntuu, mutta mielestäni tuo suhde on ihan ok. <

Pitikö tosiaan tämäkin kysyä tekoälyltä, et osannut itse laskea vaikka koe oli muka niin helppo?

Eri