KEVÄÄN YHTEISHAKU 2025 - seuranta & jännitys
Tämän kevään yhteishaku korkeakouluihin aukesi eilen!
Minne itsekukin on hakemassa ja millä fiiliksillä? :)
Kommentit (6747)
Niin ja aika yllättävää, että halutaan yleensä opiskelemaan ja töihin, sikäli jos hallitusta ja monia kommentteja on uskominen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten alustavat todistusvalintapisteet voivat laskea jopa 25:lla? Hain opiskelemaan erästä alaa kun katsoin että olisin päässyt suoraan todistuksella sinne vuosina 2022, 2023 ja 2024 joista vuonna 2022 +10 pisteen erolla ja 2023 sekä 2024 +20 pisteen erolla. Nyt sitten jumissa varasijoilla koska alustavat pisteet ovat hyvin korkeat. Kaiken järjen mukaan minun pitäisi päästä lopulta sisään koska tilastot mutta yllätti että miten paljon nuo pisteet/varasijat liikkuvat lopulta.
Koska vertaat eli tilanteita/skenaarioita toisiinsa. Kun todistusvalinnat toukokuussa tulevat, pisterajat ovat korkeat, sillä vain pieni osa paikoista on vasta jaettu. Ne laskevat heti, kun tulee uusia tuloksia, johon joku sinun edelläsi ollut jonottaja on siirtynyt. Jos paikat olisivat tulleet toisessa järjestyksessä, pisterajat olisivat olleet heti eri.
P
Tsemppiä! Mulla otti viime vuonna ohraleipä, kun pisterajat nousi ennätyskorkealle. Ajattelin koko ajan, että "kyllähän ne nyt vielä laskee" kunnes ei sitten laskeneetkaan. Pelkään, että toistuva trendi, mutta toivottavasti ei sun kohdalla!
En tiedä oikeaa vastausta tähän, enkä ole haukkumassa ketään. Mietin vaan, että pitäisikö joillakin aloilla lisätä opiskelupaikkoja kun hakijoita on niin paljon, vaikka työtä olisikin vaikeaa saada. Joillakin aloilla, kuten taiteet ja kulttuuri on täysin selvää, että näin ei voida tehdä kun työtä ei löydy nykyisillekään koulutetuille. Toisaalta eipä nykyään ylipäätään työllistäviä koulutuksia juurikaan taida olla. Kaikkia ei myöskään voida pakottaa toiseen asteen koulutukseen lähihoitajaksi. Lähestyn tätä asiaa tosiaan siltä kannalta, että kaikille ei tosiaan riitä opiskelupaikkaa tai työpaikkaa kun niitä on lähtökohtaisesti liian vähän ja joku jää pakostakin ilman. Varmasti on monia mielipiteitä siitä kenen syytä tämä on, mutta jo ihan perusajatuksena päättäjien on ihan turha olettaa kaikkien tiettyä ikää olevien olevien opiskelemassa tai töissä kun tämä ei yksinkertaisesti vaan ole mahdollista paikkojen vähyyden vuoksi. Tätä ongelmaa ei korjaa lähihoitajaksi pakottaminen, huuhaakursseille pakottaminen, tukien ja palveluiden leikkaaminen, haukkuminen ja nöyryyttäminen.
Mun mielestä Yo kirjoituksia ei pitäisi pystyä korottamaan enää lukion jälkeen, oikeesti vaan parhaimmat pääsis lääkikseen yms eikä ne jotka hikiperseessä istuu salissa jopa 100 kertaa 10 vuoden ajan että saa just ja just tarpeeksi hyvät paprut esim lääkikseen.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä oikeaa vastausta tähän, enkä ole haukkumassa ketään. Mietin vaan, että pitäisikö joillakin aloilla lisätä opiskelupaikkoja kun hakijoita on niin paljon, vaikka työtä olisikin vaikeaa saada. Joillakin aloilla, kuten taiteet ja kulttuuri on täysin selvää, että näin ei voida tehdä kun työtä ei löydy nykyisillekään koulutetuille. Toisaalta eipä nykyään ylipäätään työllistäviä koulutuksia juurikaan taida olla. Kaikkia ei myöskään voida pakottaa toiseen asteen koulutukseen lähihoitajaksi. Lähestyn tätä asiaa tosiaan siltä kannalta, että kaikille ei tosiaan riitä opiskelupaikkaa tai työpaikkaa kun niitä on lähtökohtaisesti liian vähän ja joku jää pakostakin ilman. Varmasti on monia mielipiteitä siitä kenen syytä tämä on, mutta jo ihan perusajatuksena päättäjien on ihan turha olettaa kaikkien tiettyä ikää olevien olevien opiskelemassa tai töissä kun tämä ei yksinkertaisesti vaan ole mahdollista paikkojen vähyyden v
Viime kädessä alalla menestyminen riippuu itsestäkin, onko sellainen asenne ja osaamista että saa yhden harvoista työpaikoista. Olen samaa mieltä että useammalle pitäisi antaa mahdollisuus. Varsinkin aikuisille alanvaihtajille jotka on oppineet kokemuksistaan. Varmaan mikään ei enää varmuudella työllistä mutta opiskelu ei ole koskaan turhaa, nuorille tai aikuisille.
Näinhän se ennen oli, että sai korottaa vain kaksi kertaa. Kyllä silloinkin pystyi koko tutkinnon aloittamaan uudestaan.
Kun todistusvalinta tuli, samalla muutettiin tuo, että saa korottaa rajattomasti. Se alkaa jo näkyä lukioissa, kaikki korottajat eivät mahdu kirjoittamaan. Pitäisi mennä samaan lukioon, jossa kirjoitti, mutta moni asuu jo kaukana siitä tai koko koulu on sittemmin lakkautettu.
Ehkä yo-kirjoituksetkin aletaan kohta järjestää messukeskuksessa...
Vierailija kirjoitti:
En tiedä oikeaa vastausta tähän, enkä ole haukkumassa ketään. Mietin vaan, että pitäisikö joillakin aloilla lisätä opiskelupaikkoja kun hakijoita on niin paljon, vaikka työtä olisikin vaikeaa saada. Joillakin aloilla, kuten taiteet ja kulttuuri on täysin selvää, että näin ei voida tehdä kun työtä ei löydy nykyisillekään koulutetuille. Toisaalta eipä nykyään ylipäätään työllistäviä koulutuksia juurikaan taida olla. Kaikkia ei myöskään voida pakottaa toiseen asteen koulutukseen lähihoitajaksi. Lähestyn tätä asiaa tosiaan siltä kannalta, että kaikille ei tosiaan riitä opiskelupaikkaa tai työpaikkaa kun niitä on lähtökohtaisesti liian vähän ja joku jää pakostakin ilman. Varmasti on monia mielipiteitä siitä kenen syytä tämä on, mutta jo ihan perusajatuksena päättäjien on ihan turha olettaa kaikkien tiettyä ikää olevien olevien opiskelemassa tai töissä kun tämä ei yksinkertaisesti vaan ole mahdollista paikkojen vähyyden v
Etenkin kun hallitus haluaa, että puolella väestöstä olisi korkeakoulututkinto. Tietysti jos poistetaan mahdollisuus enää opiskella uutta tutkintoa, niin se lisää korkeakoulutettujen määrää. Toisaalta jo nyt suurin osa paikoista annetaan ensikertalaisille, joten en oikein usko, että tuo on ratkaisu. Ymmärrän asian kuitenkin niin, että mitä useampi on koulutettu (jopa usealla tutkinnolla), niin lisäisi jo se työllisyyttä. Koulutetut ihmiset lisäävät työn tehokkuutta ja innovointia, joka mahdollistaa uusien työpaikkojen luomista. Tällöin olisi järkevää vain lisätä opiskelupaikkojen määrää. Jotta tämä olisi mahdollista, korkeakoulujen tulisi saada lisää rahaa siihen, että he voivat kouluttaa enemmän opiskelijoita. Ainakin yliopistoilta on jo tyyliin kymmenen vuotta vähennetty rahaa, joten ei niillä vain ole tarpeeksi opettajia opettamaan.
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se ennen oli, että sai korottaa vain kaksi kertaa. Kyllä silloinkin pystyi koko tutkinnon aloittamaan uudestaan.
Kun todistusvalinta tuli, samalla muutettiin tuo, että saa korottaa rajattomasti. Se alkaa jo näkyä lukioissa, kaikki korottajat eivät mahdu kirjoittamaan. Pitäisi mennä samaan lukioon, jossa kirjoitti, mutta moni asuu jo kaukana siitä tai koko koulu on sittemmin lakkautettu.
Ehkä yo-kirjoituksetkin aletaan kohta järjestää messukeskuksessa...
Mielestäni oli ihan typerä uudistus, että mahdollistettiin arvosanojen ikuinen korottaminen. Eikö tuommoinen korota pisterajoja ja mahdollisesti korottajat saavat parempia arvosanoja kuin ekaa kertaa yrittävät? Ja sitten taas hekin ryhtyvät yrittämään uudelleen. Olen miettinyt, että miksi aina pyritään todistuksella, kun onhan se pääsykoemahdollisuuskin (okei, ehkä halutaan tuplata mahdollisuudet).
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä Yo kirjoituksia ei pitäisi pystyä korottamaan enää lukion jälkeen, oikeesti vaan parhaimmat pääsis lääkikseen yms eikä ne jotka hikiperseessä istuu salissa jopa 100 kertaa 10 vuoden ajan että saa just ja just tarpeeksi hyvät paprut esim lääkikseen.
Miksi niin pitäisi tehdä? Hakukriteerit muuttuu vuosien varrella, ihmisillä erilaisia tilanteita elämässä, myös silloin lukiossa ollessa. Eihän esim. lääkikseen edes voi hakea todistuksella kuin ensikertalainen. Toisaalta ensikertalaiskiintiöt takaa lukiosta tuleville hyvät mahdollisuudet päästä koulutukseen. Ennemmin kannattaa moittia nykysysteemiä kuin hakijoita, jotka käyttävät tilannetta hyväkseen niissä rajoissa, kuin mahdollista. Paljon vaikuttaa myös muuttuvat trendit, eri aloille halutaan eri aikoina eri syistä. Lääkäri toki ikisuosikki kestovarma ala.
Btw mun työterveyslääkäri esim. on uudelleen kouluttautunut aikuisena ja taustalla paljon muuta koulutusta. On muuten hyvä lääkäri, eikä vähiten siksi, että lääkärikoulutuksen lisäksi muuta osaamista, josta osittain suoraa hyötyä nykyisessä duunissa. Olisko hänenkin ehkä pitänyt vaan pysyä lestissään ja jos, niin miksi hitossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väännetään rautalangasta. Jos kokeessa olisi selkeyden vuoksi tasan 2 tehtävää ja oikeasta vastauksesta saisi +4 pistettä ja väärästä -1 pisteen, kahdella oikealla vastauksella saisi 8 pistettä, joka olisi myös kokeen maksimipistemäärä.
Yhdellä oikealla ja yhdellä väärällä saisi 4-1=3 pistettä. Eli yksi väärä vastaus on laskennallisesti 5 miinuspistettä, sillä niitä oikean vastauksen pisteitäkään ei luonnollisesti saa.
Kahden kysymyksen esimerkkikokeessa kahdella väärällä vastauksella saisi -2 pistettä ja yhdellä oikealla ja yhdellä tyhjällä 4 pistettä.
No nyt ymmärsin, mitä ajoit takaa. Toisaalta sehän on ihan oletuksena kaikissa kokeissa, että vääristä vastauksista ei saa pisteitä. Tietysti koska yhdestä vastauksesta saa niin paljon pisteitä, tuon yhdenkin tehtävän pieleen meno tu
Mä en jaksanut laskea itse. Eihän toi vaikea lasku ole, mutta mulla on muutakin puuhaa. :D
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se ennen oli, että sai korottaa vain kaksi kertaa. Kyllä silloinkin pystyi koko tutkinnon aloittamaan uudestaan.
Kun todistusvalinta tuli, samalla muutettiin tuo, että saa korottaa rajattomasti. Se alkaa jo näkyä lukioissa, kaikki korottajat eivät mahdu kirjoittamaan. Pitäisi mennä samaan lukioon, jossa kirjoitti, mutta moni asuu jo kaukana siitä tai koko koulu on sittemmin lakkautettu.
Ehkä yo-kirjoituksetkin aletaan kohta järjestää messukeskuksessa...
Aikuisen pitäisi mennä uusimaan ylioppilaskirjoituksia joko siihen omaan vanhaan lukioon tai jos se ei ole mahdollista niin lähimpään aikuislukioon, jossa luultavasti on varauduttu paremmin tähän uuteen ilmiöön. Jos kumpikaan näistä ei ole mahdollista niin sitten vaan siihen lähimpään mahdolliseen lukioon. Nykyään ilmeisesti saa valita ihan oman mielensä mukaan sen lukion, jossa kouluajan jälkeiset korotukset suorittaa. Tämäkin kuulostaa vähän hurjalta.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä Yo kirjoituksia ei pitäisi pystyä korottamaan enää lukion jälkeen, oikeesti vaan parhaimmat pääsis lääkikseen yms eikä ne jotka hikiperseessä istuu salissa jopa 100 kertaa 10 vuoden ajan että saa just ja just tarpeeksi hyvät paprut esim lääkikseen.
Mielestäni aikuisuutta olisi se, että jossain vaiheessa ymmärtää muuttaa suuntaa. Tuolla tavalla vain hukkaa vuosia elämästään. Muut jo valmistuvat, mutta yksi vain hakee ja hakee uudelleen opiskelemaan. Varmasti on muitakin aloja, jotka kiinnostavat tai missä olisi hyvä.
Onko mahdollista että tänään vielä tulisi tietoa pääsikö opiskelemaan vai eikö? Joku oli tänne kirjoittanut, että hän oli pisteet saanut, mutta itselläni näkyy vielä että valinnat on kesken.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä oikeaa vastausta tähän, enkä ole haukkumassa ketään. Mietin vaan, että pitäisikö joillakin aloilla lisätä opiskelupaikkoja kun hakijoita on niin paljon, vaikka työtä olisikin vaikeaa saada. Joillakin aloilla, kuten taiteet ja kulttuuri on täysin selvää, että näin ei voida tehdä kun työtä ei löydy nykyisillekään koulutetuille. Toisaalta eipä nykyään ylipäätään työllistäviä koulutuksia juurikaan taida olla. Kaikkia ei myöskään voida pakottaa toiseen asteen koulutukseen lähihoitajaksi. Lähestyn tätä asiaa tosiaan siltä kannalta, että kaikille ei tosiaan riitä opiskelupaikkaa tai työpaikkaa kun niitä on lähtökohtaisesti liian vähän ja joku jää pakostakin ilman. Varmasti on monia mielipiteitä siitä kenen syytä tämä on, mutta jo ihan perusajatuksena päättäjien on ihan turha olettaa kaikkien tiettyä ikää olevien olevien opiskelemassa tai töissä kun tämä ei yksinkertaisesti vaan ole mahdollista paikkojen vähyyden v
Joillakin aloilla kuten esim lääkis yksi osasyy on resurssipula. Ei voida kouluttaa enempää lääkäreitä koska ei ole tarpeeksi ohjaavia lääkäriopettajia. Lääkisporukka osaa varmasti selittää tämän ja oikeat termit paremmin.
Parin vuoden päästä saadaan onneksi usealle alalle lisää paikkoja, kun hupiopiskelijat eli ne 2-3 opiskelupaikan hamstraajat saadaan listoilta pois ja keskittymään yhteen tutkintoon. Tästähän on tehty tutkimuksia, kuinka hyvin iso osa useaa opiskelupaikkaa pitävistä ei edistä toista ja kolmatta tutkintoa edes 10 op vuodessa, mikä on todella pieni määrä.
Sitten vaan kehitellään varsinkin AMK:hon uusia koulutusohjelmia ja tutkintoja niin saadaan lisää korkeakoulutettuja. Toki tällainen lisää vaatimuksia niin, että sellaiseenkin työhön, johon saattoi aikaisemmin päästä ilman mitään koulutusta vaatii pian jo vähintään AMK-tutkintoa. Yksi tutkinto, jota oikeasti kaipaisin ja johon itse hakisin itse heti olisi tällainen byrokraatti (AMK), joka sisältäisi osittain tradenomin opintoja, osittain sosionomin opintoja, politiikkaa, hallintoa, verotusta ja sosiaalipolitiikkaa ja valmentaisi työskentelyyn valtionhallinnossa, virastoissa, Kelassa, työvoimapalveluissa jne. ja josta saisi helposti myös ylemmän AMK-tutkinnon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se ennen oli, että sai korottaa vain kaksi kertaa. Kyllä silloinkin pystyi koko tutkinnon aloittamaan uudestaan.
Kun todistusvalinta tuli, samalla muutettiin tuo, että saa korottaa rajattomasti. Se alkaa jo näkyä lukioissa, kaikki korottajat eivät mahdu kirjoittamaan. Pitäisi mennä samaan lukioon, jossa kirjoitti, mutta moni asuu jo kaukana siitä tai koko koulu on sittemmin lakkautettu.
Ehkä yo-kirjoituksetkin aletaan kohta järjestää messukeskuksessa...
Mielestäni oli ihan typerä uudistus, että mahdollistettiin arvosanojen ikuinen korottaminen. Eikö tuommoinen korota pisterajoja ja mahdollisesti korottajat saavat parempia arvosanoja kuin ekaa kertaa yrittävät? Ja sitten taas hekin ryhtyvät yrittämään uudelleen. Olen miettinyt, että miksi aina pyritään todistuksella, kun onhan se pääsykoemahdollisuuskin (okei, ehkä halutaan tuplata mahdollisuudet).&n
Valtaosa korottajista ei onnistu korottamisessa. Erityisen vaikeaa on korottaa äidinkieli sekä englannin M/E ällään. Reaalit ovat aikuiselle, jolla saattaa olla jo yliopistotutkinto takana, ennemmin helpot kuin vaikeat, mutta esim. enkussa ei tule hyvää arvosanaa pelkällä hyvällä rallienkulla, jolla pärjää ongelmitta töissä.
Todistusvalinnalla on helpompi päästä kuin alati vaihtuvissa "pikapääsykokeissa" vrt. ylioppilaskoe, jonka kesto on 6 tuntia ja rakenne aina sama. Siksi todistuksia käydään tahkoamassa paremmiksi.
Joka vuosi monet abit kirjoittavat hyviä papereita ja todistusvalinta toimii tarkoitetulla tavalla, heillä on ovi auki mihin vain tahtovat. Myös aika keskinkertaisesti kirjoittavat pääsevät moneen paikkaan etenkin AMK:ssa mutta myös yliopistossa. Näitä kohteita ei pisterajojen nousut uhkaa, sillä ne eivät ole huippupaperit kirjoittaneiden toivelistalla ollenkaan.
Lääkiksessä ja oikiksessa on oikeastaan saavutettu jo katto, kumpaankin pääsee E/L-todistuksella. Täydet pisteet on tänä vuonna vaadittu vain Aallon tuotantotalouteen, oli eka kertaa ikinä, kun niin kävi millekään koulutusohjelmalle.
Yksi nousevien pisterajojen ala on logopedia. Meillä taitaa olla täällä yksi logohakija keskustelemassa kanssamme, tuo, jolta viime vuonna jäi paikka unelmaksi. Sen suosio johtunee varmasta työllistävyydestä ja siitä, että se on psykologian sisarala, sinne on jo vuosia haettu samalla pääsykokeella.
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista että tänään vielä tulisi tietoa pääsikö opiskelemaan vai eikö? Joku oli tänne kirjoittanut, että hän oli pisteet saanut, mutta itselläni näkyy vielä että valinnat on kesken.
Yksikään AMK-valintakoekohde ei ole vielä ilmoittanut tuloksia. :( Se aamuinen pääsijä oli YAMK-tutkintoon.
Voisiko tänään vielä tulla? Voi, mutta yhtä hyvin voi olla tulematta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä Yo kirjoituksia ei pitäisi pystyä korottamaan enää lukion jälkeen, oikeesti vaan parhaimmat pääsis lääkikseen yms eikä ne jotka hikiperseessä istuu salissa jopa 100 kertaa 10 vuoden ajan että saa just ja just tarpeeksi hyvät paprut esim lääkikseen.
Miksi niin pitäisi tehdä? Hakukriteerit muuttuu vuosien varrella, ihmisillä erilaisia tilanteita elämässä, myös silloin lukiossa ollessa. Eihän esim. lääkikseen edes voi hakea todistuksella kuin ensikertalainen. Toisaalta ensikertalaiskiintiöt takaa lukiosta tuleville hyvät mahdollisuudet päästä koulutukseen. Ennemmin kannattaa moittia nykysysteemiä kuin hakijoita, jotka käyttävät tilannetta hyväkseen niissä rajoissa, kuin mahdollista. Paljon vaikuttaa myös muuttuvat trendit, eri aloille halutaan eri aikoina eri syistä. Lääkäri toki ikisuosikki kestovarma ala.
Btw mun työterveyslääkäri esim. on
Koska tuossa pitää ottaa huomioon sosioekonominen asema, ne joilla on liitua millä piirtää voivat huoletta lukea vaikka työttämänä kirjoituksiin vanhempiensa tai kenen lie kustantamana mutta ne joilla ei ole, joutuvat vähän pakostakin nykypäivänä kun töitä ei ole niin hakemaan kouluun työttömyyslain takia ja sen takia ettei töitä ole tarjolla joten nykyjärjestelmä käytännössä syrjii köyhempiä joihin minä lukeuduin ja jouduin tyytyä hakemaan toiseen tutkintoon vaikka olisin varmaan viimeistään parin vuoden aikana saanut korotettua paperini lääkikseen vaaditulle tasolle joka käytännössä olisi tarkoittanut Kemia M -> E ja Biologia M -> E
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista että tänään vielä tulisi tietoa pääsikö opiskelemaan vai eikö? Joku oli tänne kirjoittanut, että hän oli pisteet saanut, mutta itselläni näkyy vielä että valinnat on kesken.
Yksikään AMK-valintakoekohde ei ole vielä ilmoittanut tuloksia. :( Se aamuinen pääsijä oli YAMK-tutkintoon.
Voisiko tänään vielä tulla? Voi, mutta yhtä hyvin voi olla tulematta.
Aika moni on kuitenkin ilmoittanut, että AMK-valintakokeiden palkit ovat tulleet. Ainakin mulla on Metropolian palkit näkyvissä. En hakenut toisiin AMK:in, joten niiden tilanteista en tiedä varmasti. Eli jos täällä on toisiin ammattikorkeisiin hakeneita, niin sanoisitteko minne olette hakeneet ja näkyykö palkit jo?
Kiitos tiedosta! Onpa hankalaa, jos tuossa vielä kestää.