Lue keskustelun säännöt.
KEVÄÄN YHTEISHAKU 2025 - seuranta & jännitys
12.03.2025 |
Tämän kevään yhteishaku korkeakouluihin aukesi eilen!
Minne itsekukin on hakemassa ja millä fiiliksillä? :)
Kommentit (6747)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan nuo Vipusen luvut oikeasti totta? Tampereen yliopiston kauppatieteelliseen valittu 15 ei-ensikertalaista ja 186 ensikertalaista. Alkaa olla aika vaikeaa ei-ensikertalaisena päästä. Ja systeemihän ei saanut kohtuuttomasti rajoittaa jo korkeakoulupaikan joskus vastaanottaneita, joten ehkä luvuissa on takana jotain muuta kuin koulutustaustaan liittyvää syrjivää suosimista.
Se olisi syrjimistä, jos ensikertalaiset eivät saisi kokeneilta toiskertalaisilta mahdollisuutta päästä opiskelemaan.
Jokaiselle ensin yksi tutkinto. Sitten vasta toinen kierros koulutuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan nuo Vipusen luvut oikeasti totta? Tampereen yliopiston kauppatieteelliseen valittu 15 ei-ensikertalaista ja 186 ensikertalaista. Alkaa olla aika vaikeaa ei-ensikertalaisena päästä. Ja systeemihän ei saanut kohtuuttomasti rajoittaa jo korkeakoulupaikan joskus vastaanottaneita, joten ehkä luvuissa on takana jotain muuta kuin koulutustaustaan liittyvää syrjivää suosimista.
Se olisi syrjimistä, jos ensikertalaiset eivät saisi kokeneilta toiskertalaisilta mahdollisuutta päästä opiskelemaan.
Miten tämä olisi syrjimistä? Amkista tradelta vaikkapa yliopistoon fysiikkaan on aika lailla samat lähtökohdat kuin lukiosta lääkikseen. Syrjimistä on se, ettei pikat ole fifty fifty. Pitäisi olla tasapuolista sekä enskoille, että ei-enskoille, puolet ja puolet. Nykyään nuoret vielä ottaa yhden paikan vastaan, test
Ei enskat ovat jo yhden koulutuksen saaneet. Ei muiden pitä kärsiä siitä jos joku ei ole valintaansa tyytyväinen.
No. Itse olin laitosnuori, joka aina haaveili oikiksesta, mutta koitapa sillä taustalla taistella itsesi sisään ja maksella valmennuskursseja. Kyllä mä väitän, että monilla on aika epäreilun hyvät lähtökohdat tällaiseen. En saanut minkäänlaista apua mihinkään, ja olisipa ollut edes köyhä, mutta neuvoa antava perhe siinä auttamassa. Tai edes luotto siihen, että joskus voisi käydä äidillä syömässä, kun rahat loppuu. Pääsin sellaiseen kouluun, johon siinä tilanteessa pääsi ns lähes kuka vaan, eikä siitä opiskelusta mitään tullut. Nyt, kun olen aikuinen ja vihdoin on varaa ostaa jokin valmennuskurssi tai muuten elellä vähän säästöillä ja keskittyä pääsykokeisiin, enkä muutenkaan voi huonosti, niin kyllä se vähän epäreilulta tuntuu, että mahdollisuudet on heitetty ihan minimiin, koska pääsin johonkin kouluun joskus.
Omien eteen teen mitä vaan, että he ovat myös paremmassa asemassa, kun kohta alkavat kouluun hakea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan nuo Vipusen luvut oikeasti totta? Tampereen yliopiston kauppatieteelliseen valittu 15 ei-ensikertalaista ja 186 ensikertalaista. Alkaa olla aika vaikeaa ei-ensikertalaisena päästä. Ja systeemihän ei saanut kohtuuttomasti rajoittaa jo korkeakoulupaikan joskus vastaanottaneita, joten ehkä luvuissa on takana jotain muuta kuin koulutustaustaan liittyvää syrjivää suosimista.
Se olisi syrjimistä, jos ensikertalaiset eivät saisi kokeneilta toiskertalaisilta mahdollisuutta päästä opiskelemaan.
Miten tämä olisi syrjimistä? Amkista tradelta vaikkapa yliopistoon fysiikkaan on aika lailla samat lähtökohdat kuin lukiosta lääkikseen. Syrjimistä on se, ettei pikat ole fifty fifty. Pitäisi olla tasapuolista sekä enskoille, että ei-enskoille, puolet ja puolet. Nykyään nuoret vielä ottaa yhden paikan vastaan, test
Miksi niiden pitäisi olla fifty fifty? Amkilaisena olet jo päässyt korkeakouluopintoihin, joten olet perus lukiolaista edellä. Ensikertalaisuuskiintiöstä on puhuttu jo niin monta vuotta, että kukaan jolla vähänkään järkeä päässä lähde huvikseen omaa ensikertalaisuuttaan tuhlaamaan.
Sehän juuri on tasapuolista, että ensikertalaisia suositaan. Sen takia koko kiintiö kehitettiin, ettei tämän päivän nuorten tarvitse jäädä niin suuressa määrin välivuoden välivuodelle kuin aiemmin.
Fysiikalle haetaan lähinnä todistusvalinnalla joten suosittelen korottamaan niitä arvosanoja. Jotkut yliopistot eivät välttämättä edes hyväksy hakijoita kokeeseen, jos todistus löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vipusessa aloituspaikkoja 70, hyväksyttyjä 99, vastaanottaneita 72. Mitäs tämä tarkoittaa? Täytetäänköhän nuo 99 paikkaa? Terv varasijalla hermoileva
Kai sitä, että varasijoilta on hyväksytty 29 =99 ja heistä kaikista yhteensä 72 on ottanut paikan vastaan. On + 2 paikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten minnekään olisi ehtinyt tulla 29 hakijaa sisään varasijoilta? Viralliset varasijat aukesivat vasta pari päivää sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan nuo Vipusen luvut oikeasti totta? Tampereen yliopiston kauppatieteelliseen valittu 15 ei-ensikertalaista ja 186 ensikertalaista. Alkaa olla aika vaikeaa ei-ensikertalaisena päästä. Ja systeemihän ei saanut kohtuuttomasti rajoittaa jo korkeakoulupaikan joskus vastaanottaneita, joten ehkä luvuissa on takana jotain muuta kuin koulutustaustaan liittyvää syrjivää suosimista.
Se olisi syrjimistä, jos ensikertalaiset eivät saisi kokeneilta toiskertalaisilta mahdollisuutta päästä opiskelemaan.
Jokaiselle ensin yksi tutkinto. Sitten vasta toinen kierros koulutuksia.
Mulla on 1 tutkinto, lukiosta, mutta oon ei-enska. Opiskelija en ole atm.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No. Itse olin laitosnuori, joka aina haaveili oikiksesta, mutta koitapa sillä taustalla taistella itsesi sisään ja maksella valmennuskursseja. Kyllä mä väitän, että monilla on aika epäreilun hyvät lähtökohdat tällaiseen. En saanut minkäänlaista apua mihinkään, ja olisipa ollut edes köyhä, mutta neuvoa antava perhe siinä auttamassa. Tai edes luotto siihen, että joskus voisi käydä äidillä syömässä, kun rahat loppuu. Pääsin sellaiseen kouluun, johon siinä tilanteessa pääsi ns lähes kuka vaan, eikä siitä opiskelusta mitään tullut. Nyt, kun olen aikuinen ja vihdoin on varaa ostaa jokin valmennuskurssi tai muuten elellä vähän säästöillä ja keskittyä pääsykokeisiin, enkä muutenkaan voi huonosti, niin kyllä se vähän epäreilulta tuntuu, että mahdollisuudet on heitetty ihan minimiin, koska pääsin johonkin kouluun joskus.
Omien eteen teen mitä vaan, että he ovat myös paremmassa asemassa, kun kohta alkavat
Onnea sinulle. Kirjoituksesi puhutteli minua. Joskus elämä on sellainen, että se lukio ja ylioppilaaksi valmistuminenkaan ei onnistu. Silloin pitäisi olla mahdollisuus amkin kautta päästä kypsyneemmällä iällä yliopistoon, ilman sitä puuttuvaa valkolakkia, ja amk voitaisiin rinnastaa hakijoissa ensikertalaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hakukelpoisuus on yhteishakuun, ei korkeakoulusektorille. Ylioppilastutkinto tai vähintään 3-vuotinen ammatillinen perustutkinto (erotuksena aikaisempiin lyhyempiin) tai työn ohessa suoritettu ammattitutkinto.
Avoimen väyliä pitkin voi hakea ilman mitään pohjakoulutusta, mutta yliopistoon avoimia väyliä ei ole läheskään kaikkialle.
Suomalaisen koulutusjärjestelmän hienous on, että mikään valinta missään elämänvaiheessa ei sulje mitään tulevaisuuden ovia, toisin kuin vaikkapa Britanniassa käy.
Amiksesta ei ehkä ole järkevää suunnata suoraan yliopistoon, mutta mahdotonta se ei ole. Välissä ei tarvitse käydä lukiota tai AMK:ta.
Miten lohduttaa nuorta, joka ei päässyt mihinkään? Toinen kerta jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten lohduttaa nuorta, joka ei päässyt mihinkään? Toinen kerta jo.
Mikä tausta, mihin haki, mihin ei päässyt? Onko kaikki vaihtoehdot kartoitettu? Entä onko liian suuria unelmia omiin kykyihin nähden?
Vierailija kirjoitti:
Miten lohduttaa nuorta, joka ei päässyt mihinkään? Toinen kerta jo.
Mulla moni ystävä haki useita kertoja sinnikkäästi, ja lopulta pääsi. Ei ole yhtään huono, jos ei vielä päässyt. Viisikin kertaa yksi sinnikäs haki ja lopulta lääkispaikka aukeni. Jos voi avoimessa jotain käydä, niin sillä voi alkaa jo edistää tulevaa :) tsemppiä sinne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No. Itse olin laitosnuori, joka aina haaveili oikiksesta, mutta koitapa sillä taustalla taistella itsesi sisään ja maksella valmennuskursseja. Kyllä mä väitän, että monilla on aika epäreilun hyvät lähtökohdat tällaiseen. En saanut minkäänlaista apua mihinkään, ja olisipa ollut edes köyhä, mutta neuvoa antava perhe siinä auttamassa. Tai edes luotto siihen, että joskus voisi käydä äidillä syömässä, kun rahat loppuu. Pääsin sellaiseen kouluun, johon siinä tilanteessa pääsi ns lähes kuka vaan, eikä siitä opiskelusta mitään tullut. Nyt, kun olen aikuinen ja vihdoin on varaa ostaa jokin valmennuskurssi tai muuten elellä vähän säästöillä ja keskittyä pääsykokeisiin, enkä muutenkaan voi huonosti, niin kyllä se vähän epäreilulta tuntuu, että mahdollisuudet on heitetty ihan minimiin, koska pääsin johonkin kouluun joskus.
Omien eteen teen mitä vaan, että he ovat myös paremmassa asemassa, kun kohta alkavat
Ja en siis tällä mitenkään halua vähätellä paremmista lähtökohdista tulevia, totta kai sitä ottaa hyödyt tulevaan siitä. Halusin vain tuoda sitä näkökulmaa esille, että kaikki eivät ole vain jotenkin hakeneet huvikseen viittä tutkintoa ja tahallisesti muilta vieneet paikkoja. Siihen toivoisin jotain pientä kevennystä, kun ei tosiaan ole kaikilla juuri mitään mahiksia ja helposti epätoivosesti ottaa ns mitä vaan vastaan nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Miten lohduttaa nuorta, joka ei päässyt mihinkään? Toinen kerta jo.
Vasta toinen? Koko elämä aikaa. Numeroita korottamaan, valmennuskurssille, avoimeen?
Vierailija kirjoitti:
Miten lohduttaa nuorta, joka ei päässyt mihinkään? Toinen kerta jo.
Ihan ensimmäiseksi hyväksytään kaikki tunteet. Valtoimenaan itkeminen tai potkuraivari kertoo, että jotain tärkeää jäi saamatta.
Hän ei ole yksin. Sama kävi tuhansille muillekin ja äiti (tai kuka oletkaan) ei myöskään jätä yksin, vaan kuuntelee ja lohduttaa.
Voi vähän lohduttaa, että tulevaisuudessa sillä ei ole väliä, minä vuonna on valmistunut ylioppilaaksi tai päässyt kouluun. Välivuodet eivät haittaa loppuelämää. Ne haittaavat enemmän nyt, kun ei pääse elämässä eteenpäin ja on tuskallista kuulla kavereiden opiskelujuttuja.
Lopuksi mietitään jatkosuunnitelma. Voiko alaa opiskella avoimessa, miten voisi parantaa suoritustaan, onko tavoite oikeasti realistinen (mihinkään ei pääse vain sillä, että ostaa kivat yliviivaustussit, tästä on todella monella kokemusta), onko joku muu ala, jolla voisi päästä lähes samanlaiseen työhön. Onko välivuodelle jotain tekemistä, lähinnä tietysti töitä. Jos tähtäimenä on AMK, sitä tulee sekä lisähakuun että syksyn yhteishakuun.
Vierailija kirjoitti:
Onko joku joka on päässyt oikikseen tai lääkikseen pääsykokeella ja vain m :n paperit kirjoittanut? Stressaa voinko päästä kun noin kasia saan...motivaatiota on.
On se taso vähän järkky, tästä uudesta ei käsitystä mitä erityistä vaatii, siihen vanhanmalliseen riitti että paahtoi sen mikä irti lähtee, mutta oltava oma kontrolli silti.
Nuorella tavoite on tietty (kapeahko) amk-linja. Ei ole tulossa lisähakuun eikä syksyn hakuun. Ensi keväänä uudestaan.
Yritän kannustaa avoin amk -kursseille. Niitä ei ihan ole alalta, mutta voisihan siinä opiskelutekniikkakin kehittyä.
Nyt on opiskelupaikka vastaanotettu!🥳
Miten tämä olisi syrjimistä? Amkista tradelta vaikkapa yliopistoon fysiikkaan on aika lailla samat lähtökohdat kuin lukiosta lääkikseen. Syrjimistä on se, ettei pikat ole fifty fifty. Pitäisi olla tasapuolista sekä enskoille, että ei-enskoille, puolet ja puolet. Nykyään nuoret vielä ottaa yhden paikan vastaan, testaa sitä vuoden, dropouttaa ja hakee uudestaan. On puhdasta haistattelua, kuinka vaikeaksi hakeminen on ei-enskoille tehty.
Terveisin parikymppinen