KEVÄÄN YHTEISHAKU 2025 - seuranta & jännitys

Valintakoe H:n oikeat vastaukset ja esseiden hyvän vastauksen piirteet on jukaistu yliopistovalinnat sivulla. 

Vierailija kirjoitti:

Jep. Toisena vuonna peräkkäin tytär jäi varasijalle, tällä kertaa sijalle 3. Kyllä suoraan sanottuna veetuttaa ja harmittaa tytön puolesta. Hän haki siis kulttuurialalle ja puuhasi koko kevään hiki hatussa ennakkotehtäviä. Se, jos mikä onkin kummallista, että kun valintakokeita on urakalla yhtenäistetty niin kultturialat yhä vetävät omaa linjaansa ja kaikissa kouluissa on omat ennakkotehtävänsä tai -kurssinsa.

Koska kulttuurialalla vaaditaan luovuutta ja sitä ei rasti ruutuun testeillä pystytä testaamaan?

Vierailija kirjoitti:

Järki nyt käteen tälle kultturialasta haaveilevalle. Tuo alahan ei edes työllistä. Kulttuuri voi ehkä olla hyvä harrastus jollekin, mutta se on työllistävä ja vakaan toimeentulon tuova ala vain todella harvalle ja siihen kohdistuneiden leikkausten myötä se on vieläkin epävarmempaa. Toki on ihan oikein, että tällaisesta, jota ilman pystyy täysin elämään kun välttämättömästäkin on leikattu ja säästetty todella paljon kuten esim. sotesta. Vaikka ehkä tuntuu pahalta niin parasta, mitä äitioletettuna voi lapsen hyväksi tehdä on puhua lapselle järkeä ja kehottaa ja tukea hakemaan syksyn haussa johonkin järkevämpään koulutukseen. Kun koulutuksenkin on kohdistunut säästöjä ja leikkauksia on käsittämätöntä, että tuollaisia yhteiskunnan tukemia tarpeettomia kulttuuri ja taidealan unelmahöttökoulutuksia  AMK:ssa ja yliopistossa ei ole lopetettu kokonaan. Esim. suuntautumisesta riippuen joku tradenomi tai restonomi pystyisi tekemään täy

Tämä. Ainakaan ,mikäli ei vanhemmilla ole niin paksu lompsa, että pystyy ilman lainaa opiskelemaan, ei kannata epätyöllistäville aloille lähteä lainaa kerryttämään.

Kaikkia koulutuksia tarvitaan. Ei ehkä niin suuria määriä kuin niitä koulutetaan, eikä nuorten korkeakoulutettujen suuressa määrässä ole oikein missään onnistuttu, nuorisotyöttömyys on huimaa esim. Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Se heijastuu moneen muuhunkin yhteiskunnalliseen asiaan, esimerkiksi perheen perustamiseen. Kumpikin mainittu maa on jo isoissa ongelmissa syntyvyyden vähäisyyden kanssa ja Suomi on samalla tiellä.

Kaikki eivät voi ryhtyä psykologiksi tai lääkäriksi ja vielä vähemmän psykologin pitäisi tehdä sosionomin tai yhteisöpedagogin töitä, kun meillä on nytkin työvoimapula tiettyjen alojen psykologeista, eritoten koulupsykologeista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vautsi vau, https://tulokset.korkeakouluun.fi/

näkyy valintakoe B 26.5.2025 oma suoritus!

Täysin tuntematon palvelu, eli löydy Googlellakaan - en itse ainakaan pankkitunnuksiani menisi tuollaiseen syöttämään.

Saahan sitä jännittää. Tämä siinä osoitekentässä kuitenkin lukee. En minäkään sinne pankkitunnuksilla toki mene. 

Onko kenelläkään kokemusta Aalto avoin tekniikan väylästä? Ajattelin sen kautta pyrkiä tutkinto-opiskelijaksi, mutta kurssien keskiarvo pitää olla 3 ja taustani on lyhyt matikasta B ja fysiikkaa en kirjoittanut.

Onko liian kunnianhimoista yrittää?

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään kokemusta Aalto avoin tekniikan väylästä? Ajattelin sen kautta pyrkiä tutkinto-opiskelijaksi, mutta kurssien keskiarvo pitää olla 3 ja taustani on lyhyt matikasta B ja fysiikkaa en kirjoittanut.

Onko liian kunnianhimoista yrittää?

Tekniikan yliopisto-opinnoissa odotetaan opiskelijoilla olevan pitkän matikan ja pitkän fysiikan tiedot pohjalla. Useimmilla muodollisena kouluopetuksena, jotkut ovat itseopiskelleet muulla taustalla. Opetus lähtee niiden päälle. Nuo väylän kurssit ovat samoja peruskursseja mitä kokeella tai todistuksella sisäänvalitut suorittavat, eikä heidän joukossaan voi olla matikkaa osaamattomia, sillä se on pakollinen aine todistuksella hakiessa ja pakollinen myös kokeessa.

Helpompi reitti olisi AMK-insinööri ja DI-maisteriopinnot. AMK:ssa lähdetään enemmän perustasolta liikkeelle kuin yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkia koulutuksia tarvitaan. Ei ehkä niin suuria määriä kuin niitä koulutetaan, eikä nuorten korkeakoulutettujen suuressa määrässä ole oikein missään onnistuttu, nuorisotyöttömyys on huimaa esim. Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Se heijastuu moneen muuhunkin yhteiskunnalliseen asiaan, esimerkiksi perheen perustamiseen. Kumpikin mainittu maa on jo isoissa ongelmissa syntyvyyden vähäisyyden kanssa ja Suomi on samalla tiellä.

Kaikki eivät voi ryhtyä psykologiksi tai lääkäriksi ja vielä vähemmän psykologin pitäisi tehdä sosionomin tai yhteisöpedagogin töitä, kun meillä on nytkin työvoimapula tiettyjen alojen psykologeista, eritoten koulupsykologeista.

Koulutusmäärät tosiaan reagoi hitaasti siihen, mikä on työllisyystilanne ja pitkät opiskeluajat tuovat oman viiveensä.

Vaikea ennustaa, mikä on työllisyystilanne 5 tai 10 vuoden päästä.

Itsekään en lähtisi opiskelemaan kulttuurialaa vaan hakisin johonkin varmemmin työllistävämpään ja tekisin sivuaineopintoja ,jotka antaa valmiuksia sille kulttuuripuolellekin.

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään kokemusta Aalto avoin tekniikan väylästä? Ajattelin sen kautta pyrkiä tutkinto-opiskelijaksi, mutta kurssien keskiarvo pitää olla 3 ja taustani on lyhyt matikasta B ja fysiikkaa en kirjoittanut.

Onko liian kunnianhimoista yrittää?

Riippuu siitä, miten paljon olet valmis panostamaan matematiikan ja fysiikan oppimiseen?.  Kaikki kyllä opetetaan kursseilla ja parin luennon jälkeen ollaan kaukana lukion laajasta tasosta. Lähinnä sieltä on tullut se rutiini ongelmanratkaisuun ja itse laskemiseen.

Toisaalta yrittämisestä ei menetä kuin kurssimaksut ja näkee riittääkö oma  kiinnostus alalle.

Monella kulttuurialalla pystyy suorittamaan opettajaopinnot.

Hei, tätä keskustelua on ollut kiva seurata ja täällä tuntuu olevan paljon ihmisiä, joilla on hyvää tietämystä hakuprosessista. Siksipä uskaltaudun kysymään hieman vinkkiä tai mielipidettä..

Lapseni haki nyt lukion jälkeen yhteishaussa eli siis ensikertalaisena. Hän haki tekniikan opintoihin sekä yliopistoon (1.valinta)  että AMK (2. valinta) ja siis Tampereella koulut. Hän kävi molemmissa pääsykokeissa ja sai koevalinnassa paikan AMK-insinöörin opintoihin ja yliopiston koevalinnan paikka on nyt varasijalla 25.

Hän kuitenkin on päättänyt, että haluaisi päästä opiskelemaan yliopistoon ja ei ole joka tapauksessa aloittamassa koulua nyt syksyllä koska armeija. Olemme yhdessä miettineet, että olisi varmaan viisaampaa olla ottamatta vastaan AMK-paikkaa ja jäädä odottamaan yliopiston varasijoja ja sitten hakea ensi keväänä uudestaan yliopistoon jos paikka ei nyt aukea. Eikö ensikertalaisille kuitenkin ole suurin osa aloituspaikoista varattuna ja jos hän nyt ottaa AMK-paikan vastaan, niin se ensikertalaisuus menee siihen.

Mietitäänkö me oikein? :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään kokemusta Aalto avoin tekniikan väylästä? Ajattelin sen kautta pyrkiä tutkinto-opiskelijaksi, mutta kurssien keskiarvo pitää olla 3 ja taustani on lyhyt matikasta B ja fysiikkaa en kirjoittanut.

Onko liian kunnianhimoista yrittää?

Tekniikan yliopisto-opinnoissa odotetaan opiskelijoilla olevan pitkän matikan ja pitkän fysiikan tiedot pohjalla. Useimmilla muodollisena kouluopetuksena, jotkut ovat itseopiskelleet muulla taustalla. Opetus lähtee niiden päälle. Nuo väylän kurssit ovat samoja peruskursseja mitä kokeella tai todistuksella sisäänvalitut suorittavat, eikä heidän joukossaan voi olla matikkaa osaamattomia, sillä se on pakollinen aine todistuksella hakiessa ja pakollinen myös kokeessa.

Helpompi reitti olisi AMK-insinööri ja DI-maisteriopinnot. AMK:ssa lähdetään enemmän perustasolta liikkeelle kuin yliopistossa.

AMK ja maisteri opinnot päälle on tosiaan se helpompi reitti. Amkissa matematiikka on tosi peruskauraa lukion laajaan matematiikkaan verraten eikä fysiikkakaan ole kovin vaikeaa. Toki osa fysiikankursseista naamioituu mekaniikaksi ym.

Vierailija kirjoitti:

Hei, tätä keskustelua on ollut kiva seurata ja täällä tuntuu olevan paljon ihmisiä, joilla on hyvää tietämystä hakuprosessista. Siksipä uskaltaudun kysymään hieman vinkkiä tai mielipidettä..

Lapseni haki nyt lukion jälkeen yhteishaussa eli siis ensikertalaisena. Hän haki tekniikan opintoihin sekä yliopistoon (1.valinta)  että AMK (2. valinta) ja siis Tampereella koulut. Hän kävi molemmissa pääsykokeissa ja sai koevalinnassa paikan AMK-insinöörin opintoihin ja yliopiston koevalinnan paikka on nyt varasijalla 25.

Hän kuitenkin on päättänyt, että haluaisi päästä opiskelemaan yliopistoon ja ei ole joka tapauksessa aloittamassa koulua nyt syksyllä koska armeija. Olemme yhdessä miettineet, että olisi varmaan viisaampaa olla ottamatta vastaan AMK-paikkaa ja jäädä odottamaan yliopiston varasijoja ja sitten hakea ensi keväänä uudestaan yliopistoon jos paikka ei nyt aukea. Eikö ensikertalaisille kuitenkin ole suurin osa

Ehdottomasti näin! Ei kannata käyttää ensikertalaisuutta varavaihtoehtoon, kun tulevaksi vuodeksi on muuta tiedossa. Ensi vuonna kannattaa laajentaa hakua myös muihin DI-kouluihin. Tampere on suosittu opiskelukaupunki ja vaikea päästä. Kunhan vain pitää huolen siitä, että hakujärjestys on oikea (tiedän tapauksia, että on vähän vahingossa täytetty lomake aakkosjärjestyksessä Aalto, Lappeenranta, Tampere ja Lappeenrantaanhan siinä on päätynyt, vaikka pisteet olisivat riittäneet Tampereellekin) ja että vähän kertaa koetta varten, niin ovien aukeaminen myös Tampereelle on hyvin mahdollista!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään kokemusta Aalto avoin tekniikan väylästä? Ajattelin sen kautta pyrkiä tutkinto-opiskelijaksi, mutta kurssien keskiarvo pitää olla 3 ja taustani on lyhyt matikasta B ja fysiikkaa en kirjoittanut.

Onko liian kunnianhimoista yrittää?

Tekniikan yliopisto-opinnoissa odotetaan opiskelijoilla olevan pitkän matikan ja pitkän fysiikan tiedot pohjalla. Useimmilla muodollisena kouluopetuksena, jotkut ovat itseopiskelleet muulla taustalla. Opetus lähtee niiden päälle. Nuo väylän kurssit ovat samoja peruskursseja mitä kokeella tai todistuksella sisäänvalitut suorittavat, eikä heidän joukossaan voi olla matikkaa osaamattomia, sillä se on pakollinen aine todistuksella hakiessa ja pakollinen myös kokeessa.

Helpompi reitti olisi AMK-insinööri ja DI-maisteriopinnot. AMK:ssa lähdetään enemmän perustasolta liikkeelle kuin yliopistossa.

Esim. Todistusvalinnassa täytyy olla tietty arvosana pitkästä matematiikasta ja fysiikasta tai kemiasta. Tietysti opinnoissa on kaikille aloille pakolliset fysiikan kurssit, mutta kaikissa pääaineissa se ei ole yhtä merkittävä osa osaamista.

Vierailija kirjoitti:

Hei, tätä keskustelua on ollut kiva seurata ja täällä tuntuu olevan paljon ihmisiä, joilla on hyvää tietämystä hakuprosessista. Siksipä uskaltaudun kysymään hieman vinkkiä tai mielipidettä..

Lapseni haki nyt lukion jälkeen yhteishaussa eli siis ensikertalaisena. Hän haki tekniikan opintoihin sekä yliopistoon (1.valinta)  että AMK (2. valinta) ja siis Tampereella koulut. Hän kävi molemmissa pääsykokeissa ja sai koevalinnassa paikan AMK-insinöörin opintoihin ja yliopiston koevalinnan paikka on nyt varasijalla 25.

Hän kuitenkin on päättänyt, että haluaisi päästä opiskelemaan yliopistoon ja ei ole joka tapauksessa aloittamassa koulua nyt syksyllä koska armeija. Olemme yhdessä miettineet, että olisi varmaan viisaampaa olla ottamatta vastaan AMK-paikkaa ja jäädä odottamaan yliopiston varasijoja ja sitten hakea ensi keväänä uudestaan yliopistoon jos paikka ei nyt aukea. Eikö ensikertalaisille kuitenkin ole suurin osa

Sisäänpääsy vaikeutuu kerta kerralta koska elämä tuo lisää häiriötekijöitä, ja jos jää siihen riman alle kuten suurin osa niin siitä nouseminen on todella vaikeata, tilastollinen todennäköisyys. Nämä nykyiset pääsykokeet painottaa lahjakkuutta, ei motivaatiota ja se selviää jo varsin hyvin tuollaisella hakijamassalla. 

Toki totta tuokin mutta kun lapseni ei joka tapauksessa ole nyt syksyllä aloittamassa opiskeluja, niin hän on ensi keväänä hakuprosessin kanssa aivan samassa tilanteessa kuin nyt keväällä, mielestäni jopa positiivisesti sillä erolla, että nyt on kokemusta pääsykokeista.

AMK-pääsykokeet meni läpi pisteillä 360/400 eli saattoi olla motivaation lisäksi hieman lahjakkuuttakin mukana. Yliopiston kokeet olivat kyllä hänen mielestään vaikeammat mutta hän on motivoitunut opiskelemaan lisää ennen ensi hakukertaa

Vierailija kirjoitti:

Toki totta tuokin mutta kun lapseni ei joka tapauksessa ole nyt syksyllä aloittamassa opiskeluja, niin hän on ensi keväänä hakuprosessin kanssa aivan samassa tilanteessa kuin nyt keväällä, mielestäni jopa positiivisesti sillä erolla, että nyt on kokemusta pääsykokeista.

AMK-pääsykokeet meni läpi pisteillä 360/400 eli saattoi olla motivaation lisäksi hieman lahjakkuuttakin mukana. Yliopiston kokeet olivat kyllä hänen mielestään vaikeammat mutta hän on motivoitunut opiskelemaan lisää ennen ensi hakukertaa

Tämä oli siis tuohon ylempään kommentiin, en osannut "lainata" viestiä

Vierailija kirjoitti:

Hei, tätä keskustelua on ollut kiva seurata ja täällä tuntuu olevan paljon ihmisiä, joilla on hyvää tietämystä hakuprosessista. Siksipä uskaltaudun kysymään hieman vinkkiä tai mielipidettä..

Lapseni haki nyt lukion jälkeen yhteishaussa eli siis ensikertalaisena. Hän haki tekniikan opintoihin sekä yliopistoon (1.valinta)  että AMK (2. valinta) ja siis Tampereella koulut. Hän kävi molemmissa pääsykokeissa ja sai koevalinnassa paikan AMK-insinöörin opintoihin ja yliopiston koevalinnan paikka on nyt varasijalla 25.

Hän kuitenkin on päättänyt, että haluaisi päästä opiskelemaan yliopistoon ja ei ole joka tapauksessa aloittamassa koulua nyt syksyllä koska armeija. Olemme yhdessä miettineet, että olisi varmaan viisaampaa olla ottamatta vastaan AMK-paikkaa ja jäädä odottamaan yliopiston varasijoja ja sitten hakea ensi keväänä uudestaan yliopistoon jos paikka ei nyt aukea. Eikö ensikertalaisille kuitenkin ole suurin osa

Juuri näin. 70% yliopiston aloituspaikoista on varattu ensikertalaisille. Jos on päässyt kerran amkin puolelle niin on hyvin todennäköistä päästä myös seuraavalla kerralla. Tiedän jopa kaverin, joka pääsi Tampereen yliopistoon tutaan, mutta tuli toisiin ajatuksiin ja halusikin Turun yliopistoon. Välivuonna kävi intin ja nyt sai haluamansa paikan Turun yliopiston puolelta. 

Mikäli ei ole tarkoitus kotoa käsin opiskella itsekin valitsisin mieluummin opiskelukaupungiksi Turun kuin TaNpereen.

Päivittyykö varasijat tänään opintopolkuun vai vasta huomen aamulla? 

Vierailija kirjoitti:

Monella kulttuurialalla pystyy suorittamaan opettajaopinnot.

Hienoa. Ja minkä verran sitten on auki näitä opettajanvirkoja?