KEVÄÄN YHTEISHAKU 2025 - seuranta & jännitys
Tämän kevään yhteishaku korkeakouluihin aukesi eilen!
Minne itsekukin on hakemassa ja millä fiiliksillä? :)
Kommentit (6747)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos päätyisitkin lh-opintoihin, voit jatkaa siitä sairaanhoitajaksi ilman pääsykokeita, jos lh-opintojen numerosi ovat hyvät.
Mistä tahansa amistutkinnosta voi jatkaa. Pisterajat ovat kuitenkin merkittävästi korkeammat kuin yo-todistusjonossa.
Niin koska vähänkin täysiälyinen saa amiksesta helpommin lähellä vitosta olevan keskiarvon kuin lukiosta kuusi tai enemmän älliä.
Sille, joka väittää että joutuu lähihoitajakoulutukseen. Kauhean vähättelevä asenne lähihoitajia kohtaan. Tekevät arvokasta, raskastakin, ihmisläheistä työtä. Mahdollistavat esim. monen iäkkään ihmisen läheiselle työssäkäynnin. Todella vastuullista asennetta vaativaa työtä.
Elämässä harva asia tapahtuu annettuna, vaan itse pitää tehdä töitä asioiden eteen. Toki toisilla voi olla helpommat lähtökohdat, mutta omalla työllään voi menestyä. Minä olen maahanmuuttaja, olen joutunut lapsena opiskelemaan kokonaan uuden kielen, elämään kaukana omista läheisistäni ja tukiverkostoistani. Ja tänä vuonna pääsin toistamiseen yliopistoon. Välillä on ollut rankkaa, mutta ei se kenenkään vika ole ollut. Omasta asenteesta se lähtee. Jääkö surkuttelemaan, vai alkaako selvittelemään mahdollisuuksia.
Tampereen kauppiksen todistusvalinnan varasijalla 65, jännitettävää riittää
Vierailija kirjoitti:
Sille, joka väittää että joutuu lähihoitajakoulutukseen. Kauhean vähättelevä asenne lähihoitajia kohtaan. Tekevät arvokasta, raskastakin, ihmisläheistä työtä. Mahdollistavat esim. monen iäkkään ihmisen läheiselle työssäkäynnin. Todella vastuullista asennetta vaativaa työtä.
Elämässä harva asia tapahtuu annettuna, vaan itse pitää tehdä töitä asioiden eteen. Toki toisilla voi olla helpommat lähtökohdat, mutta omalla työllään voi menestyä. Minä olen maahanmuuttaja, olen joutunut lapsena opiskelemaan kokonaan uuden kielen, elämään kaukana omista läheisistäni ja tukiverkostoistani. Ja tänä vuonna pääsin toistamiseen yliopistoon. Välillä on ollut rankkaa, mutta ei se kenenkään vika ole ollut. Omasta asenteesta se lähtee. Jääkö surkuttelemaan, vai alkaako selvittelemään mahdollisuuksia.
Samaa mieltä. Ei ole syytä tehdä lähihoitajista nyt roskaa. He tekevät tärkeää työtä niin monilla eri sektoreilla.
Olen myös samaa mieltä oman asenteen merkityksestä. Toki matkalla tarvii myös hyvää tuuria ja muita ihmisiä, yksin kukaan ei tulevaisuuttaan täälläkään rakenna. Olen itse kokenut turvattoman lapsuuden ja perhetaustallani voisin olla esim. vankilassa. Elämä on ollut hyvin epävarmaa aina ja on ollut vaikeaa nähdä itselleen minkäänlaista tulevaisuutta. Olen kuitenkin saanut apua itselleni ja tukea muilta ihmisiltä ja heidän avullaan olen itsekin nähnyt oman potentiaalini.
Pääsin itsekin toista kertaa tänä keväänä yliopistoon. Olen siitä valtavan kiitollinen ja myös yllättynyt. Voin rakentaa omille lapsilleni ihan toisenlaisen lapsuuden ja esimerkin kuin itselläni oli. Itsesääli ei auta ketään, ja on hyvä laittaa asiat perspektiiviin.
Vierailija kirjoitti:
Sille, joka väittää että joutuu lähihoitajakoulutukseen. Kauhean vähättelevä asenne lähihoitajia kohtaan. Tekevät arvokasta, raskastakin, ihmisläheistä työtä. Mahdollistavat esim. monen iäkkään ihmisen läheiselle työssäkäynnin. Todella vastuullista asennetta vaativaa työtä.
Elämässä harva asia tapahtuu annettuna, vaan itse pitää tehdä töitä asioiden eteen. Toki toisilla voi olla helpommat lähtökohdat, mutta omalla työllään voi menestyä. Minä olen maahanmuuttaja, olen joutunut lapsena opiskelemaan kokonaan uuden kielen, elämään kaukana omista läheisistäni ja tukiverkostoistani. Ja tänä vuonna pääsin toistamiseen yliopistoon. Välillä on ollut rankkaa, mutta ei se kenenkään vika ole ollut. Omasta asenteesta se lähtee. Jääkö surkuttelemaan, vai alkaako selvittelemään mahdollisuuksia.
Oikea asenne! En tietenkään tunne sinun tilannettasi, mutta monille maahanmuuttajille, varsinkin tytöille, lienee parasta päästä mahdollisimman kauas omasta "tukiverkostaan", joka haluaa lähinnä laittaa nyrkin ja hellan väliin omaa kulttuuria elämään.
Vipunen ei ole tänään vissiin päivittynyt ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sille, joka väittää että joutuu lähihoitajakoulutukseen. Kauhean vähättelevä asenne lähihoitajia kohtaan. Tekevät arvokasta, raskastakin, ihmisläheistä työtä. Mahdollistavat esim. monen iäkkään ihmisen läheiselle työssäkäynnin. Todella vastuullista asennetta vaativaa työtä.
Elämässä harva asia tapahtuu annettuna, vaan itse pitää tehdä töitä asioiden eteen. Toki toisilla voi olla helpommat lähtökohdat, mutta omalla työllään voi menestyä. Minä olen maahanmuuttaja, olen joutunut lapsena opiskelemaan kokonaan uuden kielen, elämään kaukana omista läheisistäni ja tukiverkostoistani. Ja tänä vuonna pääsin toistamiseen yliopistoon. Välillä on ollut rankkaa, mutta ei se kenenkään vika ole ollut. Omasta asenteesta se lähtee. Jääkö surkuttelemaan, vai alkaako selvittelemään mahdollisuuksia.
Oikea asenne! En tietenkään tunne
No mun tapauksessa ne rakastavat läheiset jäivät lähtömaahan ja pääsin tänne Suomeen kokemaan perheväkivaltaa kantasuomalaisen isäpuoleni toimesta. Jokaisella maahanmuuttajalla, kuten ihan kaikilla ihmisillä, on erilaiset taustat ja tilanteet, joten ennakkoluuloihin perustuvaa niputusta ei kannata tehdä. Olemme kaikki yksilöitä. :)
Työvoimapalvelut, entinen TE-toimisto/kuntakokeilu on juurikin ihan itse halventunut lähihoitajat ja tuon koulutuksen sekä koko soten alan pakottamalla tuonne niin paljon alalle sopimattomia kun tuo ala on ollut harvoja työllistäviä aloja. Ajatuksena tuossa on ollut juurikin tuo, että alalle kelpaa kuka tahansa ja töitä löytyy, vaikka muualle ei kelpaisikaan. Asiaa on tarkasteltu pelkästään työllistymisen näkökulmasta ja kaikki muu on unohdettu.
Vierailija kirjoitti:
Työvoimapalvelut, entinen TE-toimisto/kuntakokeilu on juurikin ihan itse halventunut lähihoitajat ja tuon koulutuksen sekä koko soten alan pakottamalla tuonne niin paljon alalle sopimattomia kun tuo ala on ollut harvoja työllistäviä aloja. Ajatuksena tuossa on ollut juurikin tuo, että alalle kelpaa kuka tahansa ja töitä löytyy, vaikka muualle ei kelpaisikaan. Asiaa on tarkasteltu pelkästään työllistymisen näkökulmasta ja kaikki muu on unohdettu.
Työvoimapalvelut tarjoaa myös ammatinavlintaan tukea. Siellä on sitä varten töissä psykologeja, joiden kanssa voi keskustella omasta tilanteesta ja yhdessä heidän kanssaan miettiä niitä itselle sopivia aloja. Ja tämän jälkeen oman yhteyshenkilön kanssa voi käydä läpi mahdollisia reittejä joko tähän ko. alalle tai jollekin muulle mahdollisimman mieluisalle alalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työvoimapalvelut, entinen TE-toimisto/kuntakokeilu on juurikin ihan itse halventunut lähihoitajat ja tuon koulutuksen sekä koko soten alan pakottamalla tuonne niin paljon alalle sopimattomia kun tuo ala on ollut harvoja työllistäviä aloja. Ajatuksena tuossa on ollut juurikin tuo, että alalle kelpaa kuka tahansa ja töitä löytyy, vaikka muualle ei kelpaisikaan. Asiaa on tarkasteltu pelkästään työllistymisen näkökulmasta ja kaikki muu on unohdettu.
Työvoimapalvelut tarjoaa myös ammatinavlintaan tukea. Siellä on sitä varten töissä psykologeja, joiden kanssa voi keskustella omasta tilanteesta ja yhdessä heidän kanssaan miettiä niitä itselle sopivia aloja. Ja tämän jälkeen oman yhteyshenkilön kanssa voi käydä läpi mahdollisia reittejä joko tähän ko. alalle tai jollekin muulle mahdollisimman mieluisalle alalle.
Noista ammatinvalintapsykologeista ei ole oikeasti yhtään mitään apua mihinkään. Lisäksi suuttuvat verisesti, jos tämän uskaltaa sanoa ääneen ja nämäkin ehdottavat vakavissaan sitä lähihoitajaksi kouluttautumista. Itselläni on siis pelkästään huonoja kokemuksia tästäkin ns. palvelusta. Haukkumista tuollakin joutuu vaan kuulemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työvoimapalvelut, entinen TE-toimisto/kuntakokeilu on juurikin ihan itse halventunut lähihoitajat ja tuon koulutuksen sekä koko soten alan pakottamalla tuonne niin paljon alalle sopimattomia kun tuo ala on ollut harvoja työllistäviä aloja. Ajatuksena tuossa on ollut juurikin tuo, että alalle kelpaa kuka tahansa ja töitä löytyy, vaikka muualle ei kelpaisikaan. Asiaa on tarkasteltu pelkästään työllistymisen näkökulmasta ja kaikki muu on unohdettu.
Työvoimapalvelut tarjoaa myös ammatinavlintaan tukea. Siellä on sitä varten töissä psykologeja, joiden kanssa voi keskustella omasta tilanteesta ja yhdessä heidän kanssaan miettiä niitä itselle sopivia aloja. Ja tämän jälkeen oman yhteyshenkilön kanssa voi käydä läpi mahdollisia reittejä joko tähän ko. alalle tai jollekin muulle mahdollisimman mieluisalle alalle.
Itselläni on täysin päinvastainen kokemus. Pääsin pallottelemaan vaihtoehtoja ja testeillä sain vahvistusta myös omista ominaisuuksista ja mille alalle niiden perusteella soveltuisin. Kukaan ei haukkunut, vaan päinvastoin oltiin kannustavia. Näiden tulosten perusteella hain itse aikuisena ensimmäistä kertaa yliopistoon ja sain opiskelupaikan. Oma asenne on oikeasti aika ratkaiseva tekijä omassa elämässään, joten sitä kannattaa oikeasti reflektoida ja mielellään pohtia mihin suuntaan haluaa mennä ja mitä askeleita pitää ottaa, jotta sen saavuttaminen olisi mahdollista. Ja se että pääsin yliopistoon, ei ollut mun ainoa vaihtoehto. Ihan yhtä hyvä vaihtoehto olisi ollut esim. joku puutarha-alan ammattitutkinto. Eikä tiedä vaikka se olisikin ollut se minulle kaikkein oikein. Olen haaveillut hautausmaapuutarhurin työstä kaunis, rauhallinen miljöö ja puutarhahommat, ai että. Ei ole myöhäistä varmaan vaihtaa vielä suuntaa 😅
Vierailija kirjoitti:
Sille, joka väittää että joutuu lähihoitajakoulutukseen. Kauhean vähättelevä asenne lähihoitajia kohtaan. Tekevät arvokasta, raskastakin, ihmisläheistä työtä. Mahdollistavat esim. monen iäkkään ihmisen läheiselle työssäkäynnin. Todella vastuullista asennetta vaativaa työtä.
Elämässä harva asia tapahtuu annettuna, vaan itse pitää tehdä töitä asioiden eteen. Toki toisilla voi olla helpommat lähtökohdat, mutta omalla työllään voi menestyä. Minä olen maahanmuuttaja, olen joutunut lapsena opiskelemaan kokonaan uuden kielen, elämään kaukana omista läheisistäni ja tukiverkostoistani. Ja tänä vuonna pääsin toistamiseen yliopistoon. Välillä on ollut rankkaa, mutta ei se kenenkään vika ole ollut. Omasta asenteesta se lähtee. Jääkö surkuttelemaan, vai alkaako selvittelemään mahdollisuuksia.
Lähihoitajan koulutus antaa pohjan hakea korkeakouluihin, joten tosiaan on vain asenteesta kiinni ja omista tavoitteista.
Milloin tulee kirje oi milloin
Onko siinä kirjeessä jotain sell tietoa, mitä ei ole jo opintopolussa?
Mitä siinä tuloskirjeessä on kun sitä noin moni odottaa? Onko siis jotain muuta tietoa mitä ei opintopolusta näe?
Vierailija kirjoitti:
Mitä siinä tuloskirjeessä on kun sitä noin moni odottaa? Onko siis jotain muuta tietoa mitä ei opintopolusta näe?
Sen tuleminen tarkottaa sitä, että voi hyväksyä/hylätä muitakin paikkoja kuin 1. vaihtoehdon.
Ei siinä ole mitään uutta tietoa, jos on Opintopolussa käynyt.
Valtaosa tavishakijoista ei käy, joten paikkoja aletaan kirjeen jälkeen ottaa vastaan.
Kai se tänään sillon klo 15 aikaan tulee...
Mistä tahansa amistutkinnosta voi jatkaa. Pisterajat ovat kuitenkin merkittävästi korkeammat kuin yo-todistusjonossa.