Mistä jatkuva itsensä kehuminen johtuu??
Minulla on eräs tuttu joka kehuu itseään jatkuvasti muille. Hän on kuulemma muiden mielestä äärimmäisen kaunis,ihana ja älykäs. Kertoo aina tavatessamme miten moni ihminen on tälläkin viikolla taivastellut miten kaunis hän on, ja vieläpä sen lisäksi niin älykäs. Työpaikkakin on ihan mahdoton, koska kaikki siellä pitävät häntä niin jumalaisen kauniina ja haluttavana. Joka paikassa mihin hän menee on joku, joka taivastelee hänen kauneuttaan. Jos joku kehuu häntä kauniiksi, niin lähettää heti viestin että häntä on tänään sanottu kauniiksi.
Mistä tällainen käytös voisi johtua? Jokin persoonallisuushäiriö vai äärimmäisen huono itsetunto?
Kommentit (22)
Tiedät yhden ihmisen, joka tekee muka noin ja siitä kirjoitat pitkät pla pla plaat.
Vierailija kirjoitti:
Some.
Hehe. Somessa voi jopa itseään alentamalla kerskailla. Hyvesignalointi.
Vierailija kirjoitti:
Tiedät yhden ihmisen, joka tekee muka noin ja siitä kirjoitat pitkät pla pla plaat.
Jaha, osui ja upposi.
Löytyy mullakin tuttavapiiristä juuri tuollainen. Rouva täydellisyys.
Hyvä kysymys. Muistan kun nuorena istuin töissä nuoren naisen vieressä, joka piti puolen tunnin monologin siitä miten kaunis on. Edelleen hämmentää näin reilu vuosikymmen jälkeenpäin.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta etäännyin takavuosina tällaisesta kaverista. Hän oli omasta mielestään häikäisevä ja muisti aina sen kertoa. Oli hämmentävää.
Lisäyksenä vielä: oli sitäkin hämmentävämpää, ettei se todellisuus todellakaan kohdannut näissä kehuissa. Monessa suhteessa hän oli jopa täysin päin vastainen kuin mitä oma käsitys oli. Monta kertaa siinä jäi ihan hiljaiseksi, kun mietti, että onko tämä jotain outoa huumoria.
Nämä ovat ihmisiä, jotka tarvitsevat näille varhakuvitelmilleen jatkuvaa vahvistusta kanssaihmisiltä. Onhan se raskasta vahvistaa jotain mistä ei ole samaa mieltä.
Jokinlaista narsismiahan tuo on. Äärimmäisyyteen vedettynä se on sitä, kun ihminen kuvittelee, että hänen elämänsä tekemisineen on niin tärkeää ja mielenkiintoista, että siitä on ehdottomasti kirjoitettava _historiikki_(!) Kyse ei ole julkisuuden henkilöstä, tai millään mittapuulla ihmeellisen mesestyksekäästäkään persoonasta. Jotenkin veti ihan sanattomaksi myötähäpeän seuraksi
Eräs sukulainenkin kehui aina pari tuntia itsensä ja jälkipolven saavutuksia. Soitteli kuulemma kaikki pianokoulut pikavauhtia läpi noin vain, vaikkei ollut ennen edes koskenut pianoon. Jälkipolvi sai kympin keskiarvoja, ilman muuta tietysti. Osasi puhua vaikka kenet pyörryksiin ja oletti, että kaikki uskovat
Mä tapailin jonkin aikaa tuollaista nelikymppistä miestä. Hän kyseli minulta koko ajan mm. että eikö hän olekin mahtava kokki ja eikö hän olekin hauska ja taitava. Hän kertoi minulle tuttujensa sanoneen, että olen onnentyttö kun sain itselleni noin komean ja halutun miehen. Jos joku kehui minua hänen kuultensa, hän letkautti väliin että kehuja varmastikin tarkoitti häntä eikä minua!
Jotenkin tuntui, että hän kaipasi äitiä, joka lakkaamatta kehuisi kaikkea mitä hän tekee.
Luulen, ettei mies huomioi mitenkään, nainen kotiorja. Hakee hyväksyntää ja empatiaa muualta. Kehuu itseään, että edes joku komppaa
Ei sillä ole mitään väliä,ollaan kuolleita kaikki 30 v päästä. Arvomaailmaan hiukan hakua.
En yleensä kommentoi mitään näihin juttuihin, mutta välillä tekisi mieli näpäyttää. En vain tiedä miten. En tajua, että eikö tällaiset ihmiset itse ymmärrä että heille naureskellaan selän takana. Kyllästyttävää kuunneltavaa noi jutut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Luulen, ettei mies huomioi mitenkään, nainen kotiorja. Hakee hyväksyntää ja empatiaa muualta. Kehuu itseään, että edes joku komppaa
On sinkkuihminen. Jota kaikki maailman miehet haluavat.
Ap
En tiedä, mutta etäännyin takavuosina tällaisesta kaverista. Hän oli omasta mielestään häikäisevä ja muisti aina sen kertoa. Oli hämmentävää.