Koulushoppailun lopettaminen

Yksityisopetus on ratkaisu, "ilmaisia" lounaita ei ole. Sitä voi ostaa myös useammalle oppilaalle samalla kertaa. Vaikka sitten viiden oppilaan vanhemmat tilaavat laadukkaan yksityisopetuksen ja näin asia ratkeaa.

Vierailija kirjoitti:

Yksityisopetus on ratkaisu, "ilmaisia" lounaita ei ole. Sitä voi ostaa myös useammalle oppilaalle samalla kertaa. Vaikka sitten viiden oppilaan vanhemmat tilaavat laadukkaan yksityisopetuksen ja näin asia ratkeaa.

Niin koulussahan ei ole pakko käydä, jos hakeutuu kotiopetukseen.

Vierailija kirjoitti:

Levottomaan kouluun jossa opetus etenee hitaimpien pölvästien tahdissa ei kenenkään vanhemman pitäisi normaaliälyisiä lapsiaan laittaa taantumaan!

Jonkun oppilaan hitaus ei ole kouluopetuksen pahin ongelma. Pahin ongelma on oppitunnilla tapahtuva häiriköinti ja agressiivinen käytös luokkatovereita ja opettajaa kohtaan.  Opettajalta kuluu niin paljon aikaa lasten huonon käytöksen selvittämiseen, että varsinaiselle opettamiselle ei jää aikaa. Aiheesta on kerrottu useissa uutisissa viime vuosina.

Vierailija kirjoitti:

Kenelle koulushoppailu on aito ongelma?

Heikkolahjaisten lasten vanhemmille tietty, kun parempiin kouluihin on jonkinmoisia pääsykokeita suuresta halukkaiden määrästä johtuen.

Meillä on hyvä kokemus etnisesti rikkaasta alakoulusta. Osaavat opet ja muu henkilökunta, tiukka kuri ja vähän kiusaamista. Ei ollut lapsella tarve toimia tukihenkilönä, varaopena tai nyrkkeilysäkkinä. Korona-aikaan opetus etänä, oppi näppärästi käyttämään Teamsia, ruokailu alkuun koululla ja myöhemmin noutopakettina. Lähikoulusta oli helppo hakea ruoka ja sai happihyppelyn opetuksen välissä. Oppi suvaitsevaisuutta ja koulussa oli enimmäkseen kivaa. 

Olemme muuttaneet pari kertaa työn perässä ja jokaisessa koulussa oppiminen on ollut ysiä ja kymppiä. Kotoa ei ole tullut painostusta, tarvittaessa autellaan läksyissä. Nyt on lukio menossa, ei päihteitä, ei yöjuoksuja, ei rahan vinkumista energiajuomiin. Kavereita on ja osaa jutella myös aikuisten kanssa. Talvilomalla täysin vieras ihminen totesi nuorelle että taidat olla hyvä koulussa ja muutenkin fiksu :)

Olisi kiva antaa positiivinen palaute koulun nimellä mutta ehkä ei aaveella uskalla ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulushoppailu on ymmärettävä vastareaktio erityiskoulujen lakkautukseen. Shoppailu loppuisi kyllä jos olosuhteet palautetaan sellaisiksi, ettei sille ole tarvetta. 

Tämä! Tietenkin jokainen haluaa lapselleen parasta. Jos lähikoulu on levoton ja oppilasaines heikkoa ja vaihtoehtokin löytyy, miksi sen jättäisi käyttämättä? Ei sitä vastaan voi taistella, koska viime kädessä perheet vain muuttavat paremmille alueille tai kokonaan ympäryskuntiin koulun ja parempien kasvuolosuhteiden perässä. Jos tämä haluttaisiin ratkaista, siirrettäisiin käytöshäiriköt pois lähikouluista ja keskitettäisiin heidät omaan kouluunsa. Miksi roikottaa näitä pilaamassa koko ikäluokan koulutaivalta? Yhden uuden erityiskoulun perustamalla korjaantuisi 20 muuta koulua siihen kuntoon, että koulushoppailulle ei jäisi mitään tarvetta.

Erityiskouluun pitäisi vain plakata tarpeeksi sopivan koulutuksen saanutta henkilökuntaa ja erityisopettajia. Kannatettava ehdotus.

"Erityiskouluun pitäisi vain plakata tarpeeksi sopivan koulutuksen saanutta henkilökuntaa ja erityisopettajia. Kannatettava ehdotus."

Aiemmin EMU ja ESY -luokkien opettajilla oli kykyä ja taitoa. Eiköhän heidän saamansa koulutus olisi mahdollista järjestää nykyisille halukkaille. Näissä se oppiaines ei vain ole pelkkää S2:ta. Voi olla jollekin vanhemmalle kova paikka, että oma lapsi joutuu...

Vierailija kirjoitti:

Tottakai kaikki vanhemmat haluavat lapselleen parasta opetuksessa. Tyttäreni kävi painotettua luokkaa. Ja tulokset olivat erinomaiset.

Ei tarvinnut toimia sijsisopettajana kielitaidottomille tai häiriintyneille oppilaille. Hän ja koko luokka sai ihan rauhassa keskittyä mieluisaan opiskeluun. 

Minulla on ollut kolme lasta painotusopetuksessa. Sinne valitaan lahjakkaita lapsia, ei erityisen hiljaisia tai rauhallisia. Musiikki- ja ilmaisutaitoluokilta löytyy hyvin vilkkaita lapsia, joista kaikkien äidinkieli ei ole suomi. ADHD-diagnoosi löytyy monilta musiikillisesti lahjakkailta. Samoin urheiluluokilla monella on keskittyminen vaikeaa. Matematiikkaluokilla varmastikin on hiljaisempaa ja enemmän autismin kirjon lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On vaarallista, jos perhe ei itse saa päättää lastensa koulutuksesta.  Miksi se päätösvalta pitäisi olla yhteiskunnalla?

Jos kouluja olisi paikkakunnalla yksi tai esimerkiksi koulupaikat arvottaisiin, miten se vaarantaisi enemmän perheen mahdollisuuksia päättää lastensa koulutuksesta? Eikö yhteiskunta tarjoa kaikille perusopetuksen, jossa on paikallisesti päätetty yhteiskunnallisia raameja noudattava opetussuunnitelma, tähän ei keskiverrolla yksittäisellä isällä tai äidillä ole paljon sananvaltaa ellei sitten halua opettaa lasta kotikoulussa. Painotettuun opetukseen olisi edelleen mahdollista hakea valintakokeiden kautta, jos lapsi on selvästi esimerkiksi kielellisesti tai vaikkapa taiteellisesti lahjakas. Vai tarkoitatko, että sinulla pitää vanhempana olla päätösvalta, mihin kouluun sinun lapsesi menee? Ei sitä valtaa ei pidä antaa vanhemmille, jotka käyttäisivät si

Huoltajan oikeutena on lakisääteisestikin vastata lapsensa sivistyksellisistä tarpeista ja koulunkäynnistä. Tähän pitää kuulua oikeus valita lapsen koulua ja painotusluokkaa. Tuo arpomisasia on vain lapsellinen. Et ilmeisesti ymmärrä edes sitä, että suurin osa lapsista asuu omistusasunnoissa ja kaverisuhteiden ja muiden kannalta on hyvä, jos koulukaverisuhteiden on mahdollista kantaa myös vapaa-ajalle. Tämä toki edellyttää, että samalla alueella käydään samoissa kouluissa. 

Vierailija kirjoitti:

Kenelle koulushoppailu on aito ongelma?

Aloittajalle, jonka lapsella tulisi pitkä koulumatka siihen toiveissa olevaan hyvään kouluun, tai jolla ei vanhempien köyhyydestä ole muuta mahdollisuutta kuin mennä matalatasoiseen lähikouluun.

Sen ratkaisuksi on esitetty aidon sosialismin hengessä tasapäistämistä: kärsikööt kaikki koska minäkin kärsin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenelle koulushoppailu on aito ongelma?

Aivan turhaa. Ketä se oikeasti hyödyttää?

Se hyödyttää keskiluokkaisia, jotka asuvat alueilla, joissa samaan kouluun tulee paljon köyhien lapsia, joita ei koulunkäynti juuri nappaa ja siksi järjestyshäiriöitä koulussa on paljon. He haluavat lapselleen rauhallisemmat luokat ja enemmän aikaa opettamiseen järjestyksen pidon sijaan. Siksi he etsivät lapselle jonkun painotetun luokan kivemmasta koulusta.

 

Koulushoppailun motiivina ei ole muiden oppilaiden perheen köyhyys vaan se, mitä ei ole lupa sanoa ääneen.

 

Köyhyys ja heikko opiskelumotivaatio ovat ihan tutkimuksellisestikin todettu liittyvän yhteen. Värillä ei ole väliä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaapa koulushoppailijat, että miksi pidän teitä ennakkoluuloisina ja ehkä jopa hivenen yksinkertaisesti ajattelevina, en ole tähän ongelmaani löytänyt ratkaisua, koska oma lapsi kävi koulut ilman mitään shoppailua, vaikka hivenen alueen ja koulujen maine arvelutti meitä vanhempia, ja ihan omasta halusta ja omalla koulumenestyksellä haki enkkupainotteiseen yläkouluun, josta myöhemmin ib-lukioon, jossa muuten oli luokkansa harvoja suomea äidinkielenään puhuvia, ja yliopisto-opintoihin. 

Niin. Lapsesi kävi koulut siihen aikaan kun peruskoulu kukoisti ja kaikki koulut olivat joko hyviä tai erinomaisia. Ei tätä päivää voi verrata noihin aikoihin, olet selvästikin aivan pihalla millainen koulumaailma nykyään on.

Lapseni aloitti koulun tällä vuosituhannella ja yliopisto-opinnot tällä vuosikymmenel

Oletko hieman yksinkertainen? Lapsesi peruskouluaikana kaikki koulut olivat vielä hyviä tai erinomaisia. Väännetään nyt vielä rautalangasta sitten: silloin oli ihan yhtä hyvä ratkaisu laittaa lähikouluun. Erot eivät olleet suuria.

Ehkä sinun ei nyt kannattaisi antaa asiantuntijalausuntoja koulujen nykytilasta ja järkevistä ratkaisuista, koska selvästikään et ymmärrä tilanteen olevan totaalisen erilainen lapsesi kouluaikoihin verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenelle koulushoppailu on aito ongelma?

Aivan turhaa. Ketä se oikeasti hyödyttää?

Se hyödyttää keskiluokkaisia, jotka asuvat alueilla, joissa samaan kouluun tulee paljon köyhien lapsia, joita ei koulunkäynti juuri nappaa ja siksi järjestyshäiriöitä koulussa on paljon. He haluavat lapselleen rauhallisemmat luokat ja enemmän aikaa opettamiseen järjestyksen pidon sijaan. Siksi he etsivät lapselle jonkun painotetun luokan kivemmasta koulusta.

 

Koulushoppailun motiivina ei ole muiden oppilaiden perheen köyhyys vaan se, mitä ei ole lupa sanoa ääneen.

 

Köyhyys ja heikko opiskelumotivaatio ovat ihan tutkimuksellisestikin todettu liittyv

Tutkimus ja tilastot saadaan näyttämään sitä, mitä niiden toivotaan näyttävän.

Ei mitään uutta auringon alla. Ootte te helposti provosoitavissa. T:ap

Opettajat ja oppilaat ovat esim.niin tottuneita meteliin, ettei sitä pidetä häiriönä. Vaikka meteli itsessään on jo fyysistä väkivaltaa ja jokaisell aolisi oikeus olla ilman meteliä suurimman osan päivästään. En ymmärrä miksei siihen puututa - JOKA KOULUSSA.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenelle koulushoppailu on aito ongelma?

Aivan turhaa. Ketä se oikeasti hyödyttää?

Se hyödyttää keskiluokkaisia, jotka asuvat alueilla, joissa samaan kouluun tulee paljon köyhien lapsia, joita ei koulunkäynti juuri nappaa ja siksi järjestyshäiriöitä koulussa on paljon. He haluavat lapselleen rauhallisemmat luokat ja enemmän aikaa opettamiseen järjestyksen pidon sijaan. Siksi he etsivät lapselle jonkun painotetun luokan kivemmasta koulusta.

Mulla on tästä aivan päinvastainen kokemus. Oman lapseni luokalla oli maakunnan kovatuloisimpien ihmisten lapsia ja nämä lapset olivat suurimpia kiusaajia ja häiriköitä. Kun muutimme ja lapsi vaihtoi koulua, ilmeni, että uudessa koulussa suurimman osan luokan lapsista vanhemmat ovat eronneet ja he asuvat paikkakunnan halvimmalla ja ns. huonoimmalla alueella.

Ja mitä kävi? Nämä lapset ovat normaaleja, mukavia ja paljon tasapainoisempia kuin ne todella rikkaiden lapset. Uudessa koulussa lapseni viihtyy eikä häntä ole kiusattu. Se hyvätuloisten lasten koulu on vain 3 kilometrin päässä ja MIKÄ ERO. Itse olen siis tehnyt päätelmän, että köyhien lapset ovat paljon parempaa seuraa kuin rikkaiden lapset.

Itse olemme keskituloisia. Sekin oli jännä ilmiö, että vanhassa koulussa lapsi koki olevansa köyhä ja nyt uudessa koulussa lapsi kokee olevansa rikas. Mikään ei ole tulotasossamme muuttunut. Riippuu niin viitekehyksestä.

Aivan paskat ehdotukset. Ihmisiä ei voi pakottaa muuttamaan ja lähikoulu on todella tärkeä. Lisäksi isoja keskuskouluja ei pidä rakentaa, vaan kohtuullisen kokoisia.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään uutta auringon alla. Ootte te helposti provosoitavissa. T:ap

Ei olekaan mitään uutta auringon alla, aina on ollut lahjakkaita ja lahjattomia oppilaita, sekä parempiosaisia ja heikompiosaisia oppilaiden vanhempia.

Joskus totuus sattuu.

Nykyisten koulurakennusten purkaminen ja uusien koulurakennusten rakentaminen väestön maantieteelliseen keskipisteeseen ei tietenkään ole ratkaisu muuta kuin lapsenomaisissa haavekuvissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenelle koulushoppailu on aito ongelma?

Aivan turhaa. Ketä se oikeasti hyödyttää?

Se hyödyttää keskiluokkaisia, jotka asuvat alueilla, joissa samaan kouluun tulee paljon köyhien lapsia, joita ei koulunkäynti juuri nappaa ja siksi järjestyshäiriöitä koulussa on paljon. He haluavat lapselleen rauhallisemmat luokat ja enemmän aikaa opettamiseen järjestyksen pidon sijaan. Siksi he etsivät lapselle jonkun painotetun luokan kivemmasta koulusta.

Mulla on tästä aivan päinvastainen kokemus. Oman lapseni luokalla oli maakunnan kovatuloisimpien ihmisten lapsia ja nämä lapset olivat suurimpia kiusaajia ja häiriköitä. Kun muutimme ja lapsi vaihtoi koulua, ilmeni, että uudessa koulussa suurimman osan luokan lapsista vanhemmat ovat eronneet ja he

Yleensä raha ei takaa onnellista ja tasapainoista kotia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenelle koulushoppailu on aito ongelma?

Aivan turhaa. Ketä se oikeasti hyödyttää?

Se hyödyttää keskiluokkaisia, jotka asuvat alueilla, joissa samaan kouluun tulee paljon köyhien lapsia, joita ei koulunkäynti juuri nappaa ja siksi järjestyshäiriöitä koulussa on paljon. He haluavat lapselleen rauhallisemmat luokat ja enemmän aikaa opettamiseen järjestyksen pidon sijaan. Siksi he etsivät lapselle jonkun painotetun luokan kivemmasta koulusta.

Mulla on tästä aivan päinvastainen kokemus. Oman lapseni luokalla oli maakunnan kovatuloisimpien ihmisten lapsia ja nämä lapset olivat suurimpia kiusaajia ja häiriköitä. Kun muutimme ja lapsi vaihtoi koulua, ilmeni, että uudessa koulussa suurimman osan luokan lapsista vanhemmat ovat eronneet ja he

Tämä! Erikoinen ilmiö on sekin, että usein lasten ja nuorten pahoinvointi on suurinta vuokralähiöiden niillä uusilla kalliilla omakotialueilla, missä tulotaso on korkein ja naapuruston sosiaalinen kontrolli löyhää. Raha ei yksin opeta lapsia olemaan ihmisiksi. Paras ympäristö olisi vireä maaseututaajama kasvukeskuksen työssäkäyntialueella tai sitten vanha yhteisöllinen lähiö, jossa asukkaiden vaihtuvuus pientä ja palvelut kävelymatkan päässä.