Ketkä näistä kummivanhemmiksi?
Hei, meille on tulossa kolmas lapsi. Sukulaisia ei valitettavasti ole enää kummeiksi. Meillä olisi neljä ystäväpariskuntaa, mutta kaipaisin apuanne, kenet pyytäisimme heistä? Ja miten kysyä, että jättää tilaa heillekin ettei pakolla ketään
💠 Jännät kaverit
Heidän kanssa on tosi tosi kivaa viettää aikaa. Asutaan lähekkäin ja nähdään viikottain (vanhempien lastemme) kautta. Lapsemme harrastavat usein samoja juttuna ja ovat erittäin läheisiä. He tulevat aina hyvin innolla mukaan meidän juhliimme, mutta eivät valitettavasti juuri ikinä kutsu sitten meitä omiinsa. Eivät vastaa kutsuihin, eivät usein innolla ehdota meille mitään. Matkivat helposti, hyvin omaa etuaan ajavia. Tunne että he ovat meille tärkeämpiä kuin me heille. Perheen rouva erittäin dominoiva, ja jäänyt jopa valkoisista valheista kiinni, mutta myös hyvin auttavainen. Heillä on jo kahdesta kolmeen kummilasta. Naimisissa ja kuuluvat kirkkoon.
💠 Naapurin ystäväperhe
He ovat myös kivoja mutta sarkastisempia. Poliittisesti aktiivisia. He vastaavat usein viestiin ja heidän kanssa saa helposti sovittua tapaamisia. He eivät ole ihan niin hauskaa seuraa kuin ekat. He eivät koskaan tuo lapsiaan mihinkään harrastuksiin vaikka mahdollisuus olisi sitä kautta syventää yhteisiä tekemisiä. He ovat rehdimpiä. Naimisissa, mutta mies ei kuulu kirkkoon. Heillä on pari kummilasta.
💠 Työystävän perhe
Luotettava naisystäväni tarjoaa hienon vahvan naisen mallin. Kiva, fiksu, luotettava ja vastaa aina puhelimeen. Aina. Varmasti paneutuu kummeuteen. Yksi lapsi. Haaste: liittonsa rakoilee, ei naimisissa, puolisonsa viestii eri tavoilla ettei halua kunnolla tutustua meihin. Esim. peruu vierailuja, ei saa sovittua että tulevat kylään yhdessä, kenelläkään em. muilla pareilla ei ole tälläistä.
Miten toimisitte?
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Sen, joka suostuu.
Onneksi omista kummilapsista nuorinkin pääsee jo kesällä ripille. Siihen loppuu tämä lahja-automaattina toimiminen.
Joku ajattelee näin! Mutta me aiomme muistaa ns aina 🙏
Vaikea valinta. Toivottavasti saat neuvoja sellaisilta, jotka ovat myös ovat olleet tämän valinnan äärellä.
Mitä olet valmis tarjoamaan vastineeksi? Kylpylälomia, mökin hiihtokeskuksessa, maksuttomat autohuollot 18 vuoden ajan?
Ei kummius ole mitään pyyteetöntä toimintaa, siitä pitää maksaa. Mitä teillä siis on tarjolla?
Miksi kukaan haluaisi teidän lapsen kummiksi?
Odotatko nyt kummiudelta vähän liikoja? Monella on itselläänkin lapsia, ikääntyvät vanhemmat ja lisäksi useampi kummilapsi. Ei monilla todellakaan ole aikaa mihinkään syvällisiin ystävyyksiin tai olla mikään vierellä kulkija.
Minusta olisi ihan hirveää, jos työkaveri pyytäisi minua lapsensa kummiksi. Tai oli, kun noin on käynyt. Me ei oltu edes ystäviä, vain työkavereita muutaman kuukauden ajan, kun sitten olin muuttamassa monen sadan kilometrin päähän. Kieltäydyin ja perustelin sitä sitä välimatkalla.
Meillä seurakunta tarjoaa kummit, jos ei ole itsellä sopivia ehdokkaita.
Minä ainakin olisin aika lailla ihmeissäni, jos satunnainen tuttavuus pyytäisi kummiksi lapselleen. Koen olevani pelkkä naapuri ja sitten tuo silloin tällöin moikattu perheenäiti pyytää kummiksi - miksi ihmeessä? Vielä enemmän hämmästyisin, jos työkaveri kysyisi, että haluanko kummiksi. Kun ei kukaan muu ole suostunut?
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan haluaisi teidän lapsen kummiksi?
Vahvistaakseen sukujen välisiä suhteita ja liittolaisuutta vihollisia vastaan, kuten perinteisesti on ollut kummiuden ja avioliittojen tarkoitus.
Mikä on pakko saada pariskunta kummeiksi?
Jaa-a. Enpä ekaa pariskuntaa pyytäisi. Hehän jo kohteliaasti tuovat esiin, etteivät halua/jaksa/ehdi lähempää tuttavuutta.
En takaa, jos on tärkeää saada pariskunta. Toinenhan ei kuulu kirkkoon. Näin olisi vain yksi kummivanhempi.
Näistä pyytäisin työystävää. Kuulostaa siltä, että tuo suhde kestää muutenkin pidempään. Pyytäisin vain tätä työystävää. Mies kun on tuonut esiin, ettei jaksa/viitsi/halua/ehdi tutustua.
Lisäksi pyytäisin niitä sukulaisia. Kai heillä voi olla parikin kummilasta?
Joku provo kirjoittelee ketjuun. Kun Ap etsii lähinnä vastavuoroista ystävää, ei kalliita lahjoja, niin ei luulisi teidän takapuolta kaivelevan. Oikein kohtuulliset toiveet kummille. Kerran vuodessa pitää päästä synttäreille. Kuka pääsee, jos ei kummi.
Pyytäkää naapurin ystäväperheen nainen ja työkaveri: kirkkoon kuuluvia ja kummiksi sopivaisia ihmisiä. Nykyään kummius on vaativaa mutta jospa he suostuvat.
Vierailija kirjoitti:
Meillä seurakunta tarjoaa kummit, jos ei ole itsellä sopivia ehdokkaita.
Minä ainakin olisin aika lailla ihmeissäni, jos satunnainen tuttavuus pyytäisi kummiksi lapselleen. Koen olevani pelkkä naapuri ja sitten tuo silloin tällöin moikattu perheenäiti pyytää kummiksi - miksi ihmeessä? Vielä enemmän hämmästyisin, jos työkaveri kysyisi, että haluanko kummiksi. Kun ei kukaan muu ole suostunut?
Kukaan Ap:n esimerkeistä ei ole kuten sinulla, satunnainen tuttavuus. Apn kolme esimerkkiä ovat pitkäaikaisia ystäviä. Yksi naapurista, yksi työn kautta jne.
Pyydä jotain lapsesi kummia myös tämän kummiksi.
Vierailija kirjoitti:
Joku provo kirjoittelee ketjuun. Kun Ap etsii lähinnä vastavuoroista ystävää, ei kalliita lahjoja, niin ei luulisi teidän takapuolta kaivelevan. Oikein kohtuulliset toiveet kummille. Kerran vuodessa pitää päästä synttäreille. Kuka pääsee, jos ei kummi.
Meillä pääsee mummit ja papat ja sedät ja enot ja tädit. Myös isovanhempia voi pyytää kummeiksi, se on vanha hyvä tapa. Joku entinen työkaveri 5 vuoden takaa ei välttämättä ryntää innoissaan 6v-synttäreille käytännössä tuntemattomien ihmisten lasta juhlimaan.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen.
Sanoisin saman. Niele Ap ylpeytesi ja vahvista tätä ystävyyttä. Voitte myös pyytää kaikki em hyvät vaihtoehdot
Naapuri olisi ainakin lähellä ja ehtii synttäreille tai kylään helpommin kuin kaukana asuva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku provo kirjoittelee ketjuun. Kun Ap etsii lähinnä vastavuoroista ystävää, ei kalliita lahjoja, niin ei luulisi teidän takapuolta kaivelevan. Oikein kohtuulliset toiveet kummille. Kerran vuodessa pitää päästä synttäreille. Kuka pääsee, jos ei kummi.
Meillä pääsee mummit ja papat ja sedät ja enot ja tädit. Myös isovanhempia voi pyytää kummeiksi, se on vanha hyvä tapa. Joku entinen työkaveri 5 vuoden takaa ei välttämättä ryntää innoissaan 6v-synttäreille käytännössä tuntemattomien ihmisten lasta juhlimaan.
Ei tämä ole mikään entinen työkaveri. Vaan Apn hyvä naisystävä, johon tutustunut aikanaan työn kautta. Vaikea tajuta?
Boksin ulkopuolelta, pyydä joku julkkis. Olisihan se lapselle hienoa sitten joskus koulussa sanoa, että kummi on Sebastian Rejman tai Kiti Kokkonen tms.
En minä ole koskaan kokenut olevani lahja-automaatti. Suurimman osan kummilapsen lapsuutta minulla ei pahemmin edes ollut rahaa kummoisiinkaan lahjoihin.