Mitkä olivat ne kriittiset viikot raitistumisessa, jolloin on vaarana retkahtaminen?

Eikai sille tiettyä aikaa ole?

Stressaavat tilanteet elämässä ylipäätään.

Tsemppiä!

Koitan itsekin vähentää, lopettamaan musta ei ole. Mitkä on ollut sulla ne paikat, että oot meinannut retkahtaa?

Vierailija kirjoitti:

Eikai sille tiettyä aikaa ole?

Stressaavat tilanteet elämässä ylipäätään.

Tsemppiä!

Koitan itsekin vähentää, lopettamaan musta ei ole. Mitkä on ollut sulla ne paikat, että oot meinannut retkahtaa?

Sellaiset tilanteet kun olen ollut seurassa ja sosiaalisesti lukossa. Silloin olisi tehnyt mieli keventää omaa sosiaalista ahdistusta juomalla koska aika helposti tunnen itsestäni häpeää, niin siihen on juominen on ennen auttanut. Viimeksi meinasin retkahtaa kun olin seurassa jossa muut joivat ja itselle tuli tuo sosiaalinen lukkiutuminen ja olisin vain halunnut rentoutua ja itsekin päästä ns seuraan sisään henkisesti. Onneksi mitään ei tapahtunut enkä juonut mutta jo siitäkin miten lähelle se meni niin tuli morkkikset ja pelko. Nyt olen fiksumpi enkä mene seuraan missä toiset juovat ja jos väsyn, menen lepäämään enkä yritä väkisin mitään. 

Tsemppiä sinulle kovasti myös! 

-ap 

viikot?

itselläni ajautuminen tiettyyn seuraan oli aina se riski. Vaikka vahoihin pahimpiin psyko-alkkiksiin katkaisi välit, nii eiköhän muutaman vuoden päästä taas istunut pöydässä missä joku uusi ääliö että ota nyt, no etkö ihan vähä ottaisi? Fingerborg? 

Minulle ollut VUOSIEn työ. aluksi vähentäminen, sitten useita tipattomia vuodessa. Retkahdukset, uudelleen aloittaminen. Joka kerta oli helpompaa. Mulle ei toiminut heti aluksi absolutismi, ehdoton korkki kiinni 4ever. Nykyään en ota vaikka tyrkytetään. Voin juoda yhden 1 oluen silloin tällöin ongelmitta.

Mä olen viitisen vuotta ollut nyt aika kuivin suin.

En koe, että riski retkahtamiseen olisi mitenkään poistunut. Joka päivä tekee mieli juoda, mutta toistaiseksi olen malttanut olla ottamatta.

Kahdeksan vuotta kännäämättä..voin aloittaa vaikka heti jos olosuhteet vain osuvat kohdalleen.

Mutta ei ole mitään asiaa mitä alkoholi parantaisi, siksi en juo.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen viitisen vuotta ollut nyt aika kuivin suin.

En koe, että riski retkahtamiseen olisi mitenkään poistunut. Joka päivä tekee mieli juoda, mutta toistaiseksi olen malttanut olla ottamatta.

Menen toki itsekin päivä kerrallaan. Aika rankkaa että joka päivä tekisi mieli juoda? Oletko käynyt aa:saa tai missään juttelemassa? 

Minun ei tee mieli juoda joka päivä ja jotkut päivät menevät erittäin helposti mutta toisinaan saattaa mieliteko häiritä päiviä ja se tilanne täytyy jotenkin elää ja rauhoitella. 

Itse en kyllä enää ota sitä riskiä että menen ihmisten sekaan jotka juovat, aivan liian riskialtista vaikka alkuun luulin ettei tunnu missään. -ap

Raitistuminen ja kaikki missä pitää saavuttaa jotain tehdään äärimmäisen stressittömässä kuplassa.

Mikään ei tule onnistumaan hyvin jos taustalla on häiriötekijöitä.

Pätee opiskeluun, hyvään työn flow-tilaan ja siihen keskittymiseen olla tekemättä mitään, esimerkiksi olemaan juomatta.

Jos on tulo-ongelmia, velkaa, työttömyyttä tai työstressiä ja liian vähän vapaa-aikaa, niin onistumisen mahdollisuudet vähenee.

Ei pidä syyllistää itseään jos ei onnistu, koska loppupeleissä sinä onnistut jos ympäristö sen sinulle sallii.

Ei työtkään onnistu, jos ei ole sopivia työkaluja ja sääolot tulee vastaan. Ei edes vaikka olet 100% päättäväinen asian suhteen. Säädät kaikki olosuhteet kohdilleen, niin onnistut varmasti.