Lue keskustelun säännöt.
Mistä ongelmaiset ihmiset saatte positiivisia kokemuksia?
10.03.2025 |
Ihmiset ja yhteisöt oudoksuu. Aikuisiällä juuri ja juuri onnistunut löytämään muutaman jonkinlaisen kaverin.
Töihin hakeutuminen ahdistaa, töissä oudoksutaan, itsevarmuus puuttuu, tulee helposti burn out.
Parisuhteeseen ei ole haluttua seuraa. Pinnallisesti osoitettiin jotain kiinnostusta joskus nuorempana kun näytti paremmalta ja treenasi aktiivisesti, mutta ei silloinkaan käytännössä mitään tapahtunut. Tinderissä piipahtaminen lähinnä masentaa entisestään. En itsekään kiinnostu kuin tosi harvoista naisista ja sellaisia on tullut elämän aikana vastaan vain pari varattua.
Luovaa harrastustakin tein, mistä olin pidenmpään haaveillut näyttäväni muille ajatuksiani, mutta vastaanotto oli pääosin mitäänsanomaton, joiltain osin negatiivinenkin.
Ja maailman asiat ei ainakaan paranna mielialaa.
Niin miten tässä on tarkoitus päästä eroon masennuksesta? Pelkkä terapiassa käyminen ei ole riittänyt.
Kommentit (30)
Kuntoutuksesta ja nyt koulusta. Yksityiselämässä olen vain kotona erakkona, en enää edes etsiä henk.koht. ihmissuhteita. Eivät onnistu. Itsekseen saa ainakin olla rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku harrastus ilman kilpailua, missä voi tuntea olevansa yhtä osaava kuin muutkin ryhmässä. Esim. aloittelijoiden vieras kieli tai mikä vaan kurssi missä kaikki ovat vasta aloittelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Kuntoutuksesta ja nyt koulusta. Yksityiselämässä olen vain kotona erakkona, en enää edes etsiä henk.koht. ihmissuhteita. Eivät onnistu. Itsekseen saa ainakin olla rauhassa.
Tuollainen elämä ei vaan ole pidemmän päälle mielekästä.
Ihmisten pitäisi lopettaa iänikuinen vellominen. Toiminta on paras vastalääke angstille. Tee jotain hyvää yhteisöllesi. Unohda itsesi hetkeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mun kantsi vastata.
Mulla ei ole ongelmia, kunnes hankin ne ihan itse.
Niin se useinkin menee, että jokin siinä omassa itsessä tuottaa sitä ongelmaa, mut ei aina.
Vika ei aina ole itsessä, mut nyt on kyl itsehankitut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jumalasta ja kaikesta sellaisesta ympärillä, joka ei liity suoraan ihmisiin. Luonnosta, taiteesta, eläimistä, uuden oppimisesta, jne. Sen hahmottamisesta, että elämä ja maailma on paljon muutakin, kuin kanssaeläjien suora validaatio. Hehän ovat pahimpia kilpailijoitasi - siinä missä esi-isät ja -emot ovat voineet istuttaa sinulle paljonkin merkittävää etua ja iloa, joka kukoistaa vasta nyt
Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa suosin anonyymeja ja kasvottomia alustoja, sillä näissä välttää 100% draaman. Tosielämässä saatat astua väärään huoneeseen ja joudut jonkun vihan kohteeksi vain siksi, että olet liian kaunis/komea/ihana/ruma/väärin pukeutunut/liian nopea/liian hidas/taitava/taidoton/jne. Anonyymisti voi kuitenkin olla myös positiivisia keskusteluja ja kokea aidosti saavansa ja antavansa, se ei vaadi sitä että tietää kenen kanssa vuorovaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuntoutuksesta ja nyt koulusta. Yksityiselämässä olen vain kotona erakkona, en enää edes etsiä henk.koht. ihmissuhteita. Eivät onnistu. Itsekseen saa ainakin olla rauhassa.
Tuollainen elämä ei vaan ole pidemmän päälle mielekästä.
Miten niin? Kotisi ja elämäsi on juuri sitä, mitä siitä itse teet. Pitäisikö saada jonkun toisen tekemä elämä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoistyö. Google.
Oisin vastannut samaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten pitäisi lopettaa iänikuinen vellominen. Toiminta on paras vastalääke angstille. Tee jotain hyvää yhteisöllesi. Unohda itsesi hetkeksi.
Hyvän tekemisestäkin voi saada paskaa niskaansa, kun "saa muut näyttämään huonoilta". Parempi kun pysyttelee omissa oloissaan, jos ympäröivä yhteisö on myrkyllinen.
Elämä ei ole sitä paitsi vain toisten pokkurointia. Suurin osa organismeista on elämässä täällä vain ihan itselleen ja symbioosit ovat luonnollisia: lintu auttaa puuta, puu lintua. Kumpikaan ei uhraa mitään, vaan ajaa täysin omaa etuaan ja hyötyään. Tällaisia suhteita voi olla ihmisilläkin, ei tarvita mitään syyllisyyden ja synnintunnon kautta tapahtuvaa uhriutumisasennetta tai hyvesignalointia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varastan riistäjiltä, lähinnä k-kaupoista.
Haukun aina kelan ja työkkärin virkailijat.
Haukun aina kaikki hidastelijat.
Hajotak aina jotain julkista omaisuutta liikkuessani 😉
Nämä tuo paljon iloa kun kostaa pahoille ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten pitäisi lopettaa iänikuinen vellominen. Toiminta on paras vastalääke angstille. Tee jotain hyvää yhteisöllesi. Unohda itsesi hetkeksi.
Minä samaistun aika moneen aloittajan ajatukseen. En kuitenkaan vello niissä tai ajattele niitä. Mieleni on tyhjä suurimman osan ajasta.
Siltikin, alitajuntaisesti se epävarmuus ja negatiiviset kokemukset vaikuttavat minuun. Ne tulevat ilmi tietyissä tilanteissa. Ei jatkuvasti, mutta joskus. Sellaisissa tilanteissa menen hieman lukkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varastan riistäjiltä, lähinnä k-kaupoista.
Haukun aina kelan ja työkkärin virkailijat.
Haukun aina kaikki hidastelijat.
Hajotak aina jotain julkista omaisuutta liikkuessani 😉
Nämä tuo paljon iloa kun kostaa pahoille ihmisille.
"Pahoille"
Kaikki mikä lisää oman kehon luonnollisten mielihyvähormonien tuotantoa: liikunta, eläinten paijaaminen, musiikki, luonnossa liikkuminen, seksi/masturbointi, alkoholi pienissä määrin, uuden oppiminen, tavoitteiden saavuttaminen jne.
Suosittelen välttelemään energiaa syöviä persoonia, pornoa, roskaruokaa, ryyppäämistä. Kolme jälkimmäistä tuo nopean dopamiininousun, joka johtaa aiempaakin alhaisempiin hormonitasoihin. Ensimmäistä ei tarvinne perustella.
Vierailija kirjoitti:
Varastan riistäjiltä, lähinnä k-kaupoista.
Haukun aina kelan ja työkkärin virkailijat.
Haukun aina kaikki hidastelijat.
Hajotak aina jotain julkista omaisuutta liikkuessani 😉
Nämä tuo paljon iloa kun kostaa pahoille ihmisille.
Hakeudupa hoitoon.
Päihteet, kirjallisuus, urheilu. Kaikki toki sopivassa määrin.
Parhaiten itsellä on toiminut, kun ottanut "ohjat käsiin" omassa elämässä ja ryhtynyt pikku hiljaa vain elämään oman näköistä elämää. Karsinut pois kuormittavia, ahdistavia ja ikäviä asioita elämästä, alkanut kokeilemaan erilaisia asioita mistä pitää, kyseenalaistanut omia ajatusmalleja. Miettinyt myös, minkälaista elämää haluaa oikeasti elää? Mitkä asiat tuovat hyvää energiaa? Sitten kun on saanut tuon prosessin käyntiin, lääkkeet ja terapia tuntuvat pinnallisilta. Samalla tulee tutuksi itsensä kanssa. Näin voi myös löytää saman henkisiä ihmisiä ympärilleen hyvällä tavalla. Avautuu ikään kuin uusi sivu elämässä.
Ei mistään :'(