Mies ei "valmis" yrittämään vauvaa
Tässä on mennyt jo reilu vuosi odotellessa että mies olisi "valmis" lapsen hankintaan. Hän sanoo, että kun tuputan ja jauhan asiasta, niin sitä vähemmän hän vauva-asioita haluaa ajatella. Sittemmin olen lopettanut aiheesta puhumisen tyystin mutta hän ei vieläkään ota sitä itse puheeksi. Kertonut kuitenkin pohtineensa vauvan saamiseen liittyviä asioita tänä aikana.
Olen usein itkenyt, kun olisin itse niin valmis ja jotenkin tuntuu että elämässä on ikään kuin lapsen kokoinen tyhjä tila. Nyt olisi aikaa lapselle. Sitten mieleen tulee sellaisiakin tunteita, että entä jos mies jotenkin alitajuisesti ei tunne että minä olen se "oikea" sittenkään. Kun aina kuulee niitä tarinoita, että mies ei halunnut lasta ja kun tuli ero, niin seuraavan tyttöystävän kanssa oli nainen jo parin kuukauden päästä raskaana molempien yhteisestä päätöksestä kun olivat niin rakastuneita ja halusivat yhteisen lapsen. Joskus suutuspäissäni miehelle sanoinkin tuosta, niin hän oli vihainen, että on tyhmää että edes ajattelen tuollaista.
Tiedän kyllä realistisesti ajatellen, että suurin syy, miksi mies ei ole valmis on, että hän yksinkertaisesti pelkää vastuuta, eikä ikään kuin halua "kasvaa aikuiseksi". Hän pelkää, että lapsen kautta hän joutuisi olemaan mies eikä poika ja että hän jotenkin menettäisi itsensä ja joutuisi elämään lapsen kautta. (Olemme kolmekymppisiä). Tiedän kuitenkin miehen luonteen perusteella sanoa, että jos meillä olisi lapsi, se olisi hänen elämänsä tärkein asia ja tiedän että hän olisi erittäin hyvä ja suorastaan ylihuolehtivainen isä.
En tiedä kuinka kauan tässä vielä pitää odottaa. Yhdessä olemme olleet jo useamman vuoden enkä haluaisi olla ihan vanhus kun lapsi on parikymppinen. Ja muutenkaan eihän sitä tiedä miten kauan pitää yrittää että ylipäätään tärppää jos tärppää. Näistä kaikista asioista olen hänelle jo paasannut. Ymmärrän kyllä että painostus ärsyttää ketä tahansa, mutta nyt en ole useampaan kuukauteen puhunut aiheesta enää sanaakaan, mutta eipä hänkään sen puoleen. Tiedän että mies haluaa lapsia jossain vaiheessa, milloin tuo jokin vaihe sitten onkaan...
Kuinka kauan muut samanlaisessa tilanteessa olleet olette joutuneet odottamaan?
Kommentit (177)
Vierailija kirjoitti:
Lapsiasiahaaveet selvitetään jo tapailuvaiheessa niin ei tarvitse myöhemmin valittaa.
Varmaan joo, mutta onhan ihmisellä kasvaessaan oikeus muuttaa mielipidettään. Mun mieheni haaveili seurusteluaikoina viidestä lapsesta. Kun sitten naimisissa ollessani otin lapsenteon puheeksi, hän alkoi epäröidä sitä ensimmäistäkin. Nykyään meillä on kaksi lasta, enempää ei tule.
Kaverini ratkaisi asian niin, että jätti pillerit pois kertomatta miehelleen. Olivat vuosi sitten menneet naimisiin. Tämä mies oli ihastunut vapauteen tulla ja mennä sekä puhui aina, että sitten joskus tulevaisuudessa lapset ovat tervetulleita. Niin ja pelaili kaiket illat koneellaan ja vaimo oli kuin ilmaa. Parin vuoden jälkeen esikoisesta heille syntyi toinen lapsi.
Erosivat naisen aloitteesta lasten ollessa alle kouluikäisiä. Sydämeni särkyi, kun näin ne lapset ja miten pahasti ero oli vaikuttaneet heihin. Ennen niin kovin iloiset ja vitsikkäät leikkivät lapset istuivat sohvalla toinen isän vieressä ja toinen äidin jäykkinä ja sanomatta mitään.
Heistä tuli sitten viikko-viikko lapsia ja sopeutuivat siihen. Koulumenestys oli kiitettävä molemmilla ja pääsivät helposti yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Sinun on mietittävä, kumpi on tärkeämpää, lapsi vai tämä parisuhde. Jos todella haluat lapsen, kerro miehelle, että harkitset eroa ja lapsen perheen hankkimista jonkun muun kanssa. Kerro, että haluat miehen tekevän päätöksensä tiettyyn määräpäivään mennessä (kesäkuun alku?). Jos mies silloin kertoo, että ei halua lapsia, voit itse tehdä päätöksen, hylkäätkö lapsihaaveet ja jatkat miehen kanssa, vai eroatteko.
Kerro miehelle, että aikuisten ihmisten on osattava tehdä ja käsitellä myös vaikeita päätöksiä, niitä ei voi vältellä loputtomiin, jos ne vaikuttavat myös toisten elämiin.
Ei niitä samanikäisiä miehiä löydä kovin helposti enää, jotka haluaa lapsia. Varsinkin jos nainen on yli 30v. Tai sitten ap voi kokeilla +40v miestä. Tämän ikäisiä miehiä pitäisi löytyä jotka haluaa perustaa perheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä varmaan toteasin, että lopetan ehkäisyn käytön, herra käyttäköön mieleistään ehkäisymuotoa, mikäli ei ole vielä valmis vauvaan.
Ja sitten jos painostettuna heikolla hetkellä erehtyy niin sittenkö on hyvä lopputulos? Kolme elämää pilalla, vastentahtoinen isä lapsella.
No jaa, jos se preferoitu ehkäisymuoto on esim vasektomia, niin siitä voi nainen vetää omat johtopäätlksensä. Mun mielestä lähtökohtaisesti se parisuhteessa huolehtii ehkäisystä, joka ei halua lasta. Toki ehkäisyn pois jättämisestä on kumppanille mainittava!
Aika yksinkertaista: sinä haluat lapsen ja mies ei Tee siitä omat johtopäätelmäsi mitä sinun täytyy tehdä unelmasi saavuttamiseksi. Kuvitelma siitä että joku on hyvä isä jos vaan saa lapsen on disneyfantasiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiasiahaaveet selvitetään jo tapailuvaiheessa niin ei tarvitse myöhemmin valittaa.
Varmaan joo, mutta onhan ihmisellä kasvaessaan oikeus muuttaa mielipidettään. Mun mieheni haaveili seurusteluaikoina viidestä lapsesta. Kun sitten naimisissa ollessani otin lapsenteon puheeksi, hän alkoi epäröidä sitä ensimmäistäkin. Nykyään meillä on kaksi lasta, enempää ei tule.
Ihanaa, kuinka yrität mustamaalata lastesi isän näin viattomasti ohimennen ja antaa kuvan että sinä kontrolloit lasten saantia, eikä mikään typerä mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun on mietittävä, kumpi on tärkeämpää, lapsi vai tämä parisuhde. Jos todella haluat lapsen, kerro miehelle, että harkitset eroa ja lapsen perheen hankkimista jonkun muun kanssa. Kerro, että haluat miehen tekevän päätöksensä tiettyyn määräpäivään mennessä (kesäkuun alku?). Jos mies silloin kertoo, että ei halua lapsia, voit itse tehdä päätöksen, hylkäätkö lapsihaaveet ja jatkat miehen kanssa, vai eroatteko.
Kerro miehelle, että aikuisten ihmisten on osattava tehdä ja käsitellä myös vaikeita päätöksiä, niitä ei voi vältellä loputtomiin, jos ne vaikuttavat myös toisten elämiin.
Se mitä sinä ehdotat, on törkeä kiristys.
Se, että vaatii toiselta päätöksen, on kiristystä? Työelämässä niitä päätöksiä vaaditaan jatkuvasti, jos on johtavassa asemassa.
Vierailija kirjoitti:
Kaverini ratkaisi asian niin, että jätti pillerit pois kertomatta miehelleen. Olivat vuosi sitten menneet naimisiin. Tämä mies oli ihastunut vapauteen tulla ja mennä sekä puhui aina, että sitten joskus tulevaisuudessa lapset ovat tervetulleita. Niin ja pelaili kaiket illat koneellaan ja vaimo oli kuin ilmaa. Parin vuoden jälkeen esikoisesta heille syntyi toinen lapsi.
Erosivat naisen aloitteesta lasten ollessa alle kouluikäisiä. Sydämeni särkyi, kun näin ne lapset ja miten pahasti ero oli vaikuttaneet heihin. Ennen niin kovin iloiset ja vitsikkäät leikkivät lapset istuivat sohvalla toinen isän vieressä ja toinen äidin jäykkinä ja sanomatta mitään.
Heistä tuli sitten viikko-viikko lapsia ja sopeutuivat siihen. Koulumenestys oli kiitettävä molemmilla ja pääsivät helposti yliopistoon.
Vai että oikein yliopistoon. Olet jotenkin outo.
Odota vielä seuraavat 10v, niin eiköhän mies osaa silloin jo päättää tai sitten ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun on mietittävä, kumpi on tärkeämpää, lapsi vai tämä parisuhde. Jos todella haluat lapsen, kerro miehelle, että harkitset eroa ja lapsen perheen hankkimista jonkun muun kanssa. Kerro, että haluat miehen tekevän päätöksensä tiettyyn määräpäivään mennessä (kesäkuun alku?). Jos mies silloin kertoo, että ei halua lapsia, voit itse tehdä päätöksen, hylkäätkö lapsihaaveet ja jatkat miehen kanssa, vai eroatteko.
Kerro miehelle, että aikuisten ihmisten on osattava tehdä ja käsitellä myös vaikeita päätöksiä, niitä ei voi vältellä loputtomiin, jos ne vaikuttavat myös toisten elämiin.
Ei niitä samanikäisiä miehiä löydä kovin helposti enää, jotka haluaa lapsia. Varsinkin jos nainen on yli 30v. Tai sitten ap voi kokeilla +40v miestä. Tämän ikäisiä miehiä pitäisi löytyä jotka haluaa perustaa perheen.
Ei varmaan, mutta ap tarvitsee oman mielenrauhansa takia päätöksen, alkaako etsiä isäksi haluavaa miestä, tyytyykö lapsettomaksi, vai saako jättipotin ja voi toteuttaa unelmansa jo rakastamansa miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun on mietittävä, kumpi on tärkeämpää, lapsi vai tämä parisuhde. Jos todella haluat lapsen, kerro miehelle, että harkitset eroa ja lapsen perheen hankkimista jonkun muun kanssa. Kerro, että haluat miehen tekevän päätöksensä tiettyyn määräpäivään mennessä (kesäkuun alku?). Jos mies silloin kertoo, että ei halua lapsia, voit itse tehdä päätöksen, hylkäätkö lapsihaaveet ja jatkat miehen kanssa, vai eroatteko.
Kerro miehelle, että aikuisten ihmisten on osattava tehdä ja käsitellä myös vaikeita päätöksiä, niitä ei voi vältellä loputtomiin, jos ne vaikuttavat myös toisten elämiin.
Se mitä sinä ehdotat, on törkeä kiristys.
Se, että vaatii toiselta päätöksen, on kiristystä? Työelämässä niitä päätöksiä vaaditaan jatkuvasti, jos on johtavassa asemassa.
Rinnastat parisuhteen työelämän hierarkiseen organisaatioon? Ok, hyvin sä vedät, tartuin syöttiin.
Etkö voi vaan jättää pillereitä salaa pois? Ei näissä asioissa miehen mielipiteellä ole mitään väliä, koska kyse on naisen omasta kehosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä varmaan toteasin, että lopetan ehkäisyn käytön, herra käyttäköön mieleistään ehkäisymuotoa, mikäli ei ole vielä valmis vauvaan.
Ja sitten jos painostettuna heikolla hetkellä erehtyy niin sittenkö on hyvä lopputulos? Kolme elämää pilalla, vastentahtoinen isä lapsella.
No jaa, jos se preferoitu ehkäisymuoto on esim vasektomia, niin siitä voi nainen vetää omat johtopäätlksensä. Mun mielestä lähtökohtaisesti se parisuhteessa huolehtii ehkäisystä, joka ei halua lasta. Toki ehkäisyn pois jättämisestä on kumppanille mainittava!
Kortsu raivokkaasti lasta haluavan kanssa ei ole toimiva ehkäisymuoto, koska spärdärin pettäessä hän ei jälkiehkäisyä ota, eikä varsinkaan aborttia tee.
Vierailija kirjoitti:
Lapsiasiahaaveet selvitetään jo tapailuvaiheessa niin ei tarvitse myöhemmin valittaa.
Itse en edes tiennyt haluanko vielä lapsia. Eikä mieskään. Noh 5v myöhemmin mies halusi ja minä edelleen mietin. Mies halusi niin paljon enkä minä vieläkään ollut varma, joten päädyttiin eroamaan parin vuoden päästä,kun kummankaan mielipide ei muuttunut. Ei voi koskaan tietää.
Vierailija kirjoitti:
Nainen päättää, käyttääkö ehkäisyä vai ei. Jos haluaa lapsen, niin ehkäisy pois.
Osoitus järjen puuttumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun on mietittävä, kumpi on tärkeämpää, lapsi vai tämä parisuhde. Jos todella haluat lapsen, kerro miehelle, että harkitset eroa ja lapsen perheen hankkimista jonkun muun kanssa. Kerro, että haluat miehen tekevän päätöksensä tiettyyn määräpäivään mennessä (kesäkuun alku?). Jos mies silloin kertoo, että ei halua lapsia, voit itse tehdä päätöksen, hylkäätkö lapsihaaveet ja jatkat miehen kanssa, vai eroatteko.
Kerro miehelle, että aikuisten ihmisten on osattava tehdä ja käsitellä myös vaikeita päätöksiä, niitä ei voi vältellä loputtomiin, jos ne vaikuttavat myös toisten elämiin.
Se mitä sinä ehdotat, on törkeä kiristys.
Se, että vaatii toiselta päätöksen, on kiristystä? Työelämässä niitä päätöksiä vaaditaan jatkuvasti, jos on johtavassa asemassa.
Luojan kiitos mun parisuhde on jotain ihan muuta kuin työelämä.
-Mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun on mietittävä, kumpi on tärkeämpää, lapsi vai tämä parisuhde. Jos todella haluat lapsen, kerro miehelle, että harkitset eroa ja lapsen perheen hankkimista jonkun muun kanssa. Kerro, että haluat miehen tekevän päätöksensä tiettyyn määräpäivään mennessä (kesäkuun alku?). Jos mies silloin kertoo, että ei halua lapsia, voit itse tehdä päätöksen, hylkäätkö lapsihaaveet ja jatkat miehen kanssa, vai eroatteko.
Kerro miehelle, että aikuisten ihmisten on osattava tehdä ja käsitellä myös vaikeita päätöksiä, niitä ei voi vältellä loputtomiin, jos ne vaikuttavat myös toisten elämiin.
Se mitä sinä ehdotat, on törkeä kiristys.
Se, että vaatii toiselta päätöksen, on kiristystä? Työelämässä niitä päätöksiä vaaditaan jatkuvasti, jos on johtavassa asemassa.
Esimerkissä vaaditaan päätöstä verhotulla uhkauksellä että se on sitten ero jos päätös on väärä.
Erouhkausultimatum on jo itsessään sellainen että parempi vaan erota suoraan siinä kohtaa.
Se mitä sinä ehdotat, on törkeä kiristys.