Meillä oli töissä työharjoittelussa aikuinen nainen joka lähinnä seurasi eikä tehnyt mitään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se on, tuliko hyvä mieli nyt heikomman haukkumisesta kun itse olet täydellisyys?

Ei tullut. Enkä haukkunut vaan ihmettelin. Jos ihminen ri ole työkykyinen niin miksi laitetaan johonkin kokeiluun? Ei ole harjoittelijan vika. 

Eikö kokeilun idea juuri ole siinä että näkee kykeneekö tekemään jotain?

Totta. Ei pysty joten muuta sosiaalista apua. 

Hei ap, teillä on oikeasti hyvä työpaikka, jos teillä saa TEHDÄ jotain. Osassa työpaikoista ei saa oikeasti tehdä mitään, vaan pitää nimenomaan vain katsoa vierestä (joka on puuduttavaa!!!).

Sinä olet varmasti hyvä ohjaaja, eikä kannattaa heittää ohjaajan taitojaan yhden jälkeen. Kannattaa myös pitää juttelupalavereja ja kerätä kirjallista palautetta (ei uskalla sanoa), että selviäisi mikä mättää. Sehän olisi harjoittelijallekin hienoa ja koko yhteiskunta avoittaa, jos työharjoittelijan toimeliaisuus saadaan esiin ja hänelle voi kirjoittaa vaikka suosituksia.

Kukaan ei mahda mitään, jos harjoittelija on oikeasti superestynyt tai superhaluton, mutta kannattaa silti vähän yrittää tukea. Joku voi olla myös ujo, arka ja pelokas, eikä vaan uskalla. Sellainen voi toivoa kannustusta, että uskaltaa koskea ja tehdä.

Olen itse ollut paljon erilaisissa harjoitteluissa ja nykyään ohjaan itsekin. Ohjaajalla on harjoittelun kannalta todella suuri merkitys. Joitakin pitää vähän herätellä, kannustaa, kuteitella (aivoja) jne. ennen kuin he avautuvat, reipastuvat, pystyvät ja ryhtyvät. Hieman estynyt ihminen voi harjoittelun jälkeen ollakin jo ihan omatoiminen.

Olen ollut myös työpaikassa, jossa kaikki oma tekeminen ja oma ajattelu estettiin. Olin sitä ennen ollut todella luovassa ja itsenäisessä työssä ja siirtyminen esimiehen alaisuuteen, joka halusi tarkistaa aivan kaiken, oli kamalaa. Tuo vain siksi, että kaikilla kokemuksilla on valtava merkitys siihen, mikä on lähtökohta seuraavassa paikassa. Negat seuraavat jollain tavoin mukana, mutta posititiiviset kokemukset avaavat ovia ja mahdollisuuksia.

Jos on oppilaitoksen kautta, niin ei edes ole pakko tehdä töitä kuten palkattujen. Työssäoppimenen on sitä että hän käytännössä voi kirjoittaa vaikka koko päivän raporttia siitä mitä näkee ympärillään.

Harva ymmärtää tämmöistä lakipykälää, että työharjoittelija ei ole mikään työntekijä.

Hän on oppimassa ja saattaa kysellä ja oleilla työpaikalla sen sijaan että häneltä odotetaan työpanosta.

Työstä kuuluu maksaa palkka.

ite oon sosiaalisesti vammanen enkä pärjää töissä jotka vaatii vähänkin oma-alotteisuutta ja yhteistyötä

oma-alotteisuus ja yhteistyökyky mainitaan kriteereiksi käytännössä kaikissa työpaikkailmoituksissa

Onhan se varmaan pettymys kun harjoittelija ei tehnyt sinun töitäsi? Et päässyt luistamaan hommistasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se on, tuliko hyvä mieli nyt heikomman haukkumisesta kun itse olet täydellisyys?

Ei tullut. Enkä haukkunut vaan ihmettelin. Jos ihminen ri ole työkykyinen niin miksi laitetaan johonkin kokeiluun? Ei ole harjoittelijan vika. 

Siksi, että hän saisi positiivisia kokemuksia työyhteisöltä.

Vierailija kirjoitti:

Kysymys kuuluu: millainen oli perehdytys?

Ap. Siis otin työpariksi ja neuvoin alusta alkaen. Olen lastenohjaaja joten ainakaan ohjeistamisessa ei pitäisi olla puutteita. Olen myös empaattinen ja ystävällinen joten mietin että olisiko ohjaajan pitänyt olla jämäkämpi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No hän harjoitteli ensin kunnolla. Ei kai harjoittelija voi muuta tehdä?

Osasi seistä ja tuijottaa. Sitä ei harjoiteltu vaan helppoa työtä yritettiin. 

 

Maksakaa palkkaa älkääkä teettäkö orjatyötä yhdeksällä eurolla/pvä. Ilman työsuhdetta tessin mukaisella palkalla, ei ole työntekovelvoitetta.

Sosiaalinen kuntoutus 800 e kk 

Ei sosiaalisesta kuntoutuksesta makseta palkkaa. Tyhmä tekee töitä ilmaiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

ite oon sosiaalisesti vammanen enkä pärjää töissä jotka vaatii vähänkin oma-alotteisuutta ja yhteistyötä

oma-alotteisuus ja yhteistyökyky mainitaan kriteereiksi käytännössä kaikissa työpaikkailmoituksissa

Mitkä pienet asiat ja jutut olet kokenut onnistumisiksi ja mistä on tullut hyvä olo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se on, tuliko hyvä mieli nyt heikomman haukkumisesta kun itse olet täydellisyys?

Ei tullut. Enkä haukkunut vaan ihmettelin. Jos ihminen ri ole työkykyinen niin miksi laitetaan johonkin kokeiluun? Ei ole harjoittelijan vika. 

Työkokeilija ajatteli, että miksi  tekisin töitä, kun en saa palkkaa.

Ihan lainkin mukaan työkokeilija ei ole töissä, hän on tutustumassa alaan tai ammattiin tai kokeilemassa, onko alan osaamisessa puutteita. Työkokeilijan ei todellakaan tarvitse tehdä niitä töitä eikä etenkään yksin.

Olin päiväkodissa työkokeilussa pari vuotta sitten, laittoivat yksin pesemään kuravaatteita ja minä ilmoitin, että sopimuksen mukaan minulla on ohjaaja, jonka kanssa teen asioita, en tee yksin. Tekivät ilmoituksen työkkäriin ja sieltä kerrottiin, että olen ihan oikeassa, minun ei tavitse tehdä yhtään mitään eikä etenkään yksin, työkokeilun katkaisemisesta ei tule minulle karenssia.

Pakko on mennä jos määrätään työkkäristä tai mitä nämä nykyään ovat. Ei voi itse valita meneekö vai ei. 

Monessa paikassa on huono perehdytys, opastaja hätäinen tai tuppisuu. Itse ole aikanaan ollut perehdyttäjänä ja sanoin aina, että voit kysyä vaikka kuinka monta kertaa, jos joku asia tai opastus jää epäselväksi. 

Myös monesti ei ole mitään omaa paikkaa tai pöytää missä voisi olla. Silloinhan jää vain seisoskelu kun koko aika ei ole tehtävää. Muut tekevät omia hommiaan. Ehkä siksikin jää kuva tyhjän seisoskelijasta. Miettikääpä itse miltä tuntuisi mennä ihan vieraaseen paikkaan ilman omaa työpistettä ja työtaitoa. 

Itselläni ainakin on se periaate, että jos minut pakotettaisiin työttömänä johonkin 9 euroa päivä juttuun niin seisoisin siellä tumput suorina. Jos olisin työharjoittelija niin tekisin mitä osaisin parhaani mukaan. 

Mutta ei ole ikinä ollut tarvetta, kun olen ollut 20 vuotta töissä olematta päivääkään työtön vaikka työ on välillä loppunut. Olen vain jo etukäteen ottanut muuta työtä vastaan, että työttömänä en ole ollut päivääkään.

Pelkäsin jo, että tämä on kirjoitettu itsestäni. Aiemmat työharjoittelut ovat menneet hyvin ja nyt aloitin uudessa paikassa. Ohjaaja karkaa koko ajan tekemään omia hommiaan eikä osaa sanoa mitään, jos kysyn mitä voisin tehdä. Sitten toinen työntekijä tiuskii minulle, että ei täällä tumput suorina seistä. 

Kun itse olin opiskelijana harjoitteluissa, monet ohjaajat olivat huonoja. Jotkut eivät selkeästi kertoneet mitä saan tehdä ja mitä en, olettivat että luen ajatuksia. Jotkut eivät osanneet opettaa yhtään, vaikka varmaan itse hallitsivat asian hyvin. Jotkut taas suhtautuivat lähtökohtaisesti negatiivisesti opiskelijaan, heitä ärsytti olla ohjaajana ja purkivat v*tutuksensa opiskelijaan.

Kaikki tämä tietenkin oli opiskelijan omaa syytä kun ohjaajilta kysyttiin palautetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se on, tuliko hyvä mieli nyt heikomman haukkumisesta kun itse olet täydellisyys?

Ei tullut. Enkä haukkunut vaan ihmettelin. Jos ihminen ri ole työkykyinen niin miksi laitetaan johonkin kokeiluun? Ei ole harjoittelijan vika. 

Eikö kokeilun idea juuri ole siinä että näkee kykeneekö tekemään jotain?

Totta. Ei pysty joten muuta sosiaalista apua. 

Juuri näin. Eli kokeilusta olikin hyötyä. Näistä sitten keskustellaan kenen kanssa pitääkin että ei onnistu tuo homma. Ap ssa ei mitään vikaa ja kokeilu on siis onnistunut. Itse joskus ollut vuonna keppi ja kivi työkokeilussa ja tajusin ettei todellakaan ole tuo se ala mitä haluan tehdä ja pitkän sairastelun jälkeen kokeilun kautta tajusin että osaankin hommat joten itsevarmuutta löytyi ja sain sitten töitäkin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä töissä annetaan harjoittelijoille niin huono perehdytys, että ei ole ihme etteivät osaa tehdä mitään. Sitten heitä haukutaan takanapäin. Tekisi mieli puuttua asiaan, mutta en uskalla kun olen määräaikaisena.

Puutu vaan, jos joka tapauksessa olet jossain vaiheessa lähdössä talosta.

Keskustele harjoittelunvalvojan kanssa tilanteesta. Harjoittelijat tulevat oppilaitoksista ja heillä pitäisi olla hyvin selkeästi tiedossa, mitä asioita kunkin harjoittelujakson aikana pitää käydä läpi ja millä tavalla.

Eli sinä et osaa ohjata harjoittelijaa ? Oikeasti harjoittelija tekee ja sinä neuvot vieressä 

Jos ei osaa, niin vähinten tulee vahinkoa, kun ei tee mitään.

Pahintahan on, että on tyhmä, yli-innokas ja ahkera. Tulee äkkiä iso ja kallis vahinko.

Ko. naista saattoi jännittää tosi paljon, eikä sen takia ehkä omaksunut asioita kovin nopeasti. Minulla on useassa työpaikassa käynyt niin, että ohjeet ovat jännityksen takia valuneet toisesta korvasta ulos, vaikka olen ymmärtänyt, en ole muistanut.