Supernanny uusi kausi 2025

Vierailija kirjoitti:

Miten nämä ihmiset, tässäkin tapauksessa neljän(!!!) pikkulapsen yksinhuoltajaäiti, ehtivät deittailemaan? Missä tapaavat näitä miehiä, missä välissä käyvät treffeillä ja tutustuvat, sitten jo ollaankin yhtäkkiä suhteessa niin pitkällä että muutetaan yhteen?

Mä olen yhden 10-vuotiaan lapsen yksinhuoltaja - lapsen isä on kuvioissa sen verran, että tulee tarvittaessa "lapsenvahdiksi", mutta muita apuja ei oikein ole, ei ainakaan melkoisia etukäteisjärjestelyjä.

Koen, että tässä tilanteessa deittailu ja kenenkään tapaaminen on lähes mahdotonta. En ehdi enkä pysty käymään treffeillä, enkä tietenkään halua tuoda mitään satunnaisia treffimiehiä minun ja lapsen kotiin. Ehkä viiden vuoden päästä tilanne hiukan erilainen, kun lapsen pystyy hyvällä omalla tunnolla jättämään yksin kotiin vaikka koko illaksi, mutta nyt... Ei ole mahdollisuutta rakkauselämään.

On olemassa miehiä, jotka ovat erikoistuneita uimaan yksinhuoltajien liiviin. Osalla on suunnilleen putkikassi valmiina ja tulevat toisella viikolla kamppeineen asumaan niin pitkäksi aikaa kuin suhde pysyy elossa. Kaverini on yksinhuoltaja, joka sai lapsenvahdin ja jollain ihmeen keinolla onnistui löytämään isosta paikasta tyypin, joka asettui hänen luokseen suunnilleen seuraavalla viikolla, eikä lähtenyt ikinä mihinkään. Kaveriani ahdisti se, että tyyppi kuittasi lähinnä ettei hän lähde kultansa luota mihinkään kun nyt on niin hyvä olla jne. Kaverini ei ollut yhden yön jälkeen ihan rakastunut ja koki rajoittavaksi, että hän pääsi olemaan yksin suunnilleen työpaikan vessassa ja kotiin mennessä aika lailla tuntematon mies oli istunut hänen lastensa kanssa tuntikaupalla. Hän sai lopulta sellaisen ahdistuskohtauksen, että toinen lapsista oli hälyttänyt ensiavun paikalle. Tyyppi oli paniikkikohtauksen jälkeen ottanut ja liuennut paikalta. Kaverini väisti luodin varmaan sitenkin, että hän käyttää ehkäisyä gynekologisen vaivan vuoksi.

Nykyään ei tarvi edes kotoaan poistua kun deittiapit on keksitty!

Vierailija kirjoitti:

Puuttumatta järkyttäviin perheisiin , itseä ärsyttää supernannynkin hyväksymä ruualla kiristäminen kasvatuksessa! ei ihme jos on anoreksiaa ja bulimiaa sitten aikuisempana. jäähypenkit on ok, ruokaa ei saa estää lapselta.

Ruokailulle asetetut rajat ovat eri asia kuin ruoalla kiristäminen tai lahjominen. Sillä kiristämisellä, lahjomisella ja eri ruokalajien arvottaminen puheella saa kyllä lapsen mieleen syömishäiriön siemenen. Samoin lapsen ulkonäköä ja liikkumista arvostelemalla.

Supernanny ois uskottavampi jos laihduttais normaalipainoiseksi.

Tosta Jasminesta tulee ihan mieleen se Teiniäitien Sarita. Onko ne sukua??

Ei oo totta!! :D Muutkin on huomanneet ton yhteyden Saritaan!!! Mitähän sille kuuluu

Lastenkoti taustainen äiti jolla ongelmia lasten kasvatuksessa, 3 isätöntä poikaa suht pienillä ikäeroilla, tyttövauva jonka isä on taas joku random häiskä jolla valvotut tapaamiset, uusi epämääräinen parisuhde miehen kanssa jolla lapsia monen naisen kanssa, useita muuttoja, koti kun jonkun nistin, kodista puuttuu rakkaus ja lämpö. 

Sanokaa ettei tämä ole totta?

Tuo huutajaäiti oli ilmiselvästi heikkolahjainen. Kuvitteli kai olevansa hyvä kasvattaja kun pitää kovaa kuria. 

Vierailija kirjoitti:

Tuo huutajaäiti oli ilmiselvästi heikkolahjainen. Kuvitteli kai olevansa hyvä kasvattaja kun pitää kovaa kuria. 

Todellakin. Hirmu surullista, eikä ihme että lapset oireili.

Lapsethan oli mitä ihanimpia! Eikä tässä varsinaisesti mitään pahemman laatuisia ongelmia ollut. Äitikin sinänsä vastuullisen ja hyvän äidin oloinen ja harvoin noin siistiä lapsiperheen asuntoa näkee, mutta toki en ymmärrä tätä elämäntapaa, että kaikkien kanssa tehdään lapsia (mikä tosin ei ole yksin naisen syy).

Itsellä on tosi paha tapa (stressaantuneena erityisesti) myös "möykätä" lapselleni, lemmikeille ja puolisolle. Tunnistin jaksosta itseäni ja katsoin kriittisesti sitä, joka peilistä illalla minua takaisin tuijotti, ja lupasin yrittää parantaa äänensävyäni neutraalimpaan. Minusta siis ihan onnistunut jakso - taas kerran, aina saa jotain vinkkiä ja ahaa-elämyksiä näistä jaksoista.

Mitäköhän on vauvan isän taustalla , kun saa tavata vauvaa vain valvotusti. Ääntä tuosta äidistä ainakin lähti. Pienestä meni kyllä hermot. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsethan oli mitä ihanimpia! Eikä tässä varsinaisesti mitään pahemman laatuisia ongelmia ollut. Äitikin sinänsä vastuullisen ja hyvän äidin oloinen ja harvoin noin siistiä lapsiperheen asuntoa näkee, mutta toki en ymmärrä tätä elämäntapaa, että kaikkien kanssa tehdään lapsia (mikä tosin ei ole yksin naisen syy).

Itsellä on tosi paha tapa (stressaantuneena erityisesti) myös "möykätä" lapselleni, lemmikeille ja puolisolle. Tunnistin jaksosta itseäni ja katsoin kriittisesti sitä, joka peilistä illalla minua takaisin tuijotti, ja lupasin yrittää parantaa äänensävyäni neutraalimpaan. Minusta siis ihan onnistunut jakso - taas kerran, aina saa jotain vinkkiä ja ahaa-elämyksiä näistä jaksoista.

Ai ei ollut pahemman laatuisia ongelmia? Tuollainen huutaminen on väkivaltaa. Kaikilla voi _joskus_ ääni koventua, mutta päivittäin ja jatkuva huutaminen on todella vakava ongelma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsethan oli mitä ihanimpia! Eikä tässä varsinaisesti mitään pahemman laatuisia ongelmia ollut. Äitikin sinänsä vastuullisen ja hyvän äidin oloinen ja harvoin noin siistiä lapsiperheen asuntoa näkee, mutta toki en ymmärrä tätä elämäntapaa, että kaikkien kanssa tehdään lapsia (mikä tosin ei ole yksin naisen syy).

Itsellä on tosi paha tapa (stressaantuneena erityisesti) myös "möykätä" lapselleni, lemmikeille ja puolisolle. Tunnistin jaksosta itseäni ja katsoin kriittisesti sitä, joka peilistä illalla minua takaisin tuijotti, ja lupasin yrittää parantaa äänensävyäni neutraalimpaan. Minusta siis ihan onnistunut jakso - taas kerran, aina saa jotain vinkkiä ja ahaa-elämyksiä näistä jaksoista.

Ai ei ollut pahemman laatuisia ongelmia? Tuollainen huutaminen on väkivaltaa. Kaikilla voi _joskus_ ääni koventua, mutta päivittäin ja jatkuva huutaminen on todella v

Tarkoitinkin lapsia. Eihän heillä ollut mitään ongelmia varsinaisesti, perheen ongelma oli lähinnä se äidin huuto.

"Tarkoitinkin lapsia. Eihän heillä ollut mitään ongelmia varsinaisesti, perheen ongelma oli lähinnä se äidin huuto."

Kirjoitit että äiti on hyvä ja vastuullinen.

Vierailija kirjoitti:

"Tarkoitinkin lapsia. Eihän heillä ollut mitään ongelmia varsinaisesti, perheen ongelma oli lähinnä se äidin huuto."

Kirjoitit että äiti on hyvä ja vastuullinen.

Olihan nuo pojat parempikäytöksisiä kuin yksikään lapsi esim. viime kaudella, vaikka paperilla siellä oli "vastuullisia" perheen vanhempia kaksinkin kappalein pitämässä ruotua.eri

Vierailija kirjoitti:

"Tarkoitinkin lapsia. Eihän heillä ollut mitään ongelmia varsinaisesti, perheen ongelma oli lähinnä se äidin huuto."

Kirjoitit että äiti on hyvä ja vastuullinen.

Kirjoitin sinänsä. Pl. huuto. Minusta äitinä ihan ok, on niitä pahempiakin nähty ja kuten sanoin kaikkien kanssa lapsien tekemistä karstastan, mutta ei se poista sitä että sinänsä äiti oli ok. Mutta se on  vain minun mielipide ja oma subjektiivinen kokemus, koska en itse nähnyt muuta vikaa hänessä kuin sen huudolla kasvattamisen. Mutta vain minun mielipide.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsethan oli mitä ihanimpia! Eikä tässä varsinaisesti mitään pahemman laatuisia ongelmia ollut. Äitikin sinänsä vastuullisen ja hyvän äidin oloinen ja harvoin noin siistiä lapsiperheen asuntoa näkee, mutta toki en ymmärrä tätä elämäntapaa, että kaikkien kanssa tehdään lapsia (mikä tosin ei ole yksin naisen syy).

Itsellä on tosi paha tapa (stressaantuneena erityisesti) myös "möykätä" lapselleni, lemmikeille ja puolisolle. Tunnistin jaksosta itseäni ja katsoin kriittisesti sitä, joka peilistä illalla minua takaisin tuijotti, ja lupasin yrittää parantaa äänensävyäni neutraalimpaan. Minusta siis ihan onnistunut jakso - taas kerran, aina saa jotain vinkkiä ja ahaa-elämyksiä näistä jaksoista.

Ai ei ollut pahemman laatuisia ongelmia? Tuollainen huutaminen on väkivaltaa. Kaikilla voi _joskus_ ääni koventua, mutta päivittäin ja jatkuva huutaminen on todella v

Ei se varsinaisesti huutanut, mutta kuten Piakin sanoi, jankutti jankuttamistaan ja jäkätti jäkättämistään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläin kärsii tälläisestä perheessä

Kuitenkin kissa sai hellyyttä ainakin yhdeltä pojalta. Voi olla, että niitä helliä hetkiä ja tunteita on koettu kissan kanssa kun kerran muiden perheenjäsenien kanssa ovat koko ajan sukset ristissä jo eri-ikäisyydestä ja eri kehitysvaiheesta johtuen. En muuten huomannut pojilla yhtään pehmolelua.

Mä näin yhden Pipsa possu-pehmolelun. Ja välttämättä pojat ei niin välitäkään pehmoleluista. Meilläkään poika ei oo ikinä ollu kiinnostunut niistä ja tyttö taas rakastaa, eikä voisi elää ilman. Kaikki sellaisetkin pehmolelut, mitä poika sai pienenä lahjaksi on päätyneet tytön leikkeihin. 🥰

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kakkosjakson perhe oli musta sympaattinen, äiti otti vastaan kaikki Pian kommentit ja neuvot ja itsekin alusta asti sanoitti mitä asioita haluaisi omassa toiminnassaan muuttuvan. Ei mikään helpoin kasvualusta äidillä itsellään, hienoa että halusi apua ja halusi tarkastella ja muuttaa omaa toimintaansa. Koti oli siisti, tuoreita kukkia pöydällä yms.

Symppis joo ja hyvä että oli halukas muutokseen. Mutta tässäpä se nähdään ettei kodin siisteys ja kukkaset maljakossa ole tae tai merkki hyvinvoinnista.

Tällaiset lapsiperheet (tai vanhemmat)taitaa just olla niitä "pahimpia", missä koti pitää olla kokoajan olla tiptop ja missä ei yhtään saa näkyä lasten leikit. Heti jos joku pomppii sängyllä tai laittaa sohvatyynyn lattialle (minkä pitäis olla normaaleja lasten leikkejä), alkaa kauhea huuto, että "pois sängystä, laita se tyyny heti takaisin! Ei siellä saa riehua eikä sotkea paikkoja!". Luulis että useamman lapsen kohdalla olisi oppinut ottamaan  jo vähän rennommin. Lapsiparat.  

Taas voisi sanoa samaa, että tuonkaan naisen ei olisi pitänyt lisääntyä ollenkaan. Näitä yh-mammoja on Suomi pullollaan. Lapsia tehdään miljoona ja eri miesten kanssa. Kukaan isistä ei kanna vastuuta vaan sitten yh yritetään selviytyä. Oma elämän hallinta on nolla, mutta siihen tehdään lapsia kärsimään ja vielä on pakko olla niitä eläimiä joista ei kykene myöskään huolehtimaan. Perheen kissa oli koko ajan piilossa kun elämä kodissa on tuollaista. Varmaan on pojat käsitelleet kissaa kovakouraisesti. Mutta pakko todeta, että useimmiten nämä tällaiset lisääntyjät on huonompi osaisia tai muuten vähän yksinkertaisia. Ei kyetä ymmärtämään elämän realiteetteja ja sitä mitä on vastuu lapsesta ja sen hyvinvoinnista. Miten voi olla, että vanhempi ei kykene hallitsemaan omia lapsiaan ilman, että niistä tulee kauhukakaroita. Tämä tuntuu olevan yleinen ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kakkosjakson perhe oli musta sympaattinen, äiti otti vastaan kaikki Pian kommentit ja neuvot ja itsekin alusta asti sanoitti mitä asioita haluaisi omassa toiminnassaan muuttuvan. Ei mikään helpoin kasvualusta äidillä itsellään, hienoa että halusi apua ja halusi tarkastella ja muuttaa omaa toimintaansa. Koti oli siisti, tuoreita kukkia pöydällä yms.

Symppis joo ja hyvä että oli halukas muutokseen. Mutta tässäpä se nähdään ettei kodin siisteys ja kukkaset maljakossa ole tae tai merkki hyvinvoinnista.

 

 

Tällaiset lapsiperheet (tai vanhemmat)taitaa just olla niitä "pahimpia", missä koti pitää olla kokoajan olla tiptop ja missä ei yhtään saa näkyä lasten leikit. Heti jos joku pomppii sängyllä tai laittaa sohvatyynyn lattialle (minkä pitäis olla normaaleja lasten leikkejä

     Pahimpia lapsiperheitä on ne joissa lapsilla ei ole mitään kuria vaan koko asunto on lasten leikkikenttä. Koti on ihan järkyttävässä kunnossa ja lapsien on lupa tehdä ja olla missä vain. Lasten ei kuulu olla jokapaikkassa päsmäröimässä ja levittää lelujaan ympäri kämppää. Vanhemmuuteen kuuluu rajat. Nämä jotka kasvattaa vapaasti lapsiaan, niistä tulee juuri sellaisia kun tässäkin ohjelmassa nähdään.