39-vuotias nainen ja 58-vuotias mies ja yhteen muuttaminen
Mitä mieltä ikäerosta, tai onko kokemusta vastaavasta ikäerosta?
Kommentit (87)
En muuttaisi yhteen, mutta jatkaisin toki seurustelua.
Vierailija kirjoitti:
Nyt vielä varmaan tuntuu ihan ok ikäerolta, mutta entäpä sitten kun olet itse vielä virkeä viisikymppinen ja mies alkaa olla 70-vuotias pappa? Puhumattakaan siitä eteenpäin. Mutta oma on liittosi ja tiedät parhaiten.
Tästähän sä voit kysyä kokemuksia Haukiolta. Tosin Salella mittarissa muutaman kuukauden päästä jo 77, eikä Jenni vielä edes se virkeä viiskymppinen.
Ei haittaa tuossa vaiheessa. Mutta kyllä viimeistään 20 vuoden kuluttua.
Kiitos vastauksista! Itselle vaan melko uusi tilanne, mutta rakastan miestäni yli kaiken eikä muiden mielipiteet vaikuta asiaan. Kiinnostaa vaan muiden kokemukset :)
Vierailija kirjoitti:
Ei haittaa tuossa vaiheessa. Mutta kyllä viimeistään 20 vuoden kuluttua.
No sitähän ei edes tiedä, olenko itse hengissä 20 v kuluttua. Haluan nauttia elämästä nyt ja elää hetkessä. Tällä hetkellä ainakin molemmat olemme terveitä ja urheilullisia, joten uskon rakkauteen ja kohtaloon ja näillä mennään <3
Ap
Tutkimuksen mukaan naiset kolmenkympin saavutettuaan alkavat useinkin kiinnostua miehistä 55 ylöspäin. Tämä liittyy varmaan tietynlaiseen hormoonitoimintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 40v mies ja puoliso 62v nainen. Hyvin sujuu.
Miksi olet lyönyt hynttyyt yhteen mummon kanssa?
Miksi naiset lyö papan kanssa?
Jaa kysy tätä Jenni Haukiolta. Eikö todellakaan nuorempaa miestä muka löytynyt, kun piti tuplasti vanhemman eläkeläis Niinistön kanssa tehdä lapsi.
Eipä olisi varmaan kuka tahansa samanikäinen kelvannut. Nimi ratkaisee.
Toimivan parisuhteen vankimmat rakennuspuut ovat asiallisuus ja tasapuolisuus (A-Ta-PuPu). Ikäero, niin tärkeä kuin se monille tuntuu olevankin, jää käytännössä vain sivuseikaksi.
Ehkä paras esimerkki hyvän parisuhteen rakentumisesta on tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Vierailija kirjoitti:
Toimivan parisuhteen vankimmat rakennuspuut ovat asiallisuus ja tasapuolisuus (A-Ta-PuPu). Ikäero, niin tärkeä kuin se monille tuntuu olevankin, jää käytännössä vain sivuseikaksi.
Ehkä paras esimerkki hyvän parisuhteen rakentumisesta on tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta
Mummo tiesi 👵🏻🙏🏻
Minkä mummelin kanssa mies oikein pyörii?
Ei se melkein 20 vuotta vielä tuossa vaiheessa tunnu mutta kymmenen vuoden päästä tuntuu. Nainen silloin vielä täysillä työelämässä, urahuippukin voi olla vasta menossa ja menojalka vipattaa, mies harmaantunut alzheimerpappa jolla ei toimi yläpää eikä alapää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 40v mies ja puoliso 62v nainen. Hyvin sujuu.
Miksi olet lyönyt hynttyyt yhteen mummon kanssa?
Miksi naiset lyö papan kanssa?
Jaa kysy tätä Jenni Haukiolta. Eikö todellakaan nuorempaa miestä muka löytynyt, kun piti tuplasti vanhemman eläkeläis Niinistön kanssa tehdä lapsi.
Sauli on oikea ykäsonni, joka laukea tuhannen sonnin voimalla!
Jep jep, oletko varma ettei lapsi vaan ole adjutantille...? :D
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole tympeää kun toinen jää eläkkeelle ja itsellä töitä 15v?
Minusta se oli ihan kivaa aikaa, kun mies jäi ennen eläkkeelle. Mies teki pääasiallisesti kotityöt ja ruoat. Jäi sitten hyvin yhteistä aikaa illoille ja viikonlopuille/lomille.
Olen miestäni 14 vuotta nuorempi. Tunnen itseni välillä ihan mummoksi hänen rinnallaan. On niin menevä ja kovakuntoinen 67-vuotias. Taidan itse vanhettua paljon nopeammin. Parit sairaudetkin olen saanut kontolleni, vaikka terveellisesti elenkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei haittaa tuossa vaiheessa. Mutta kyllä viimeistään 20 vuoden kuluttua.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti joku keksii kohta nuorennuspillerin. Mäki tapasin aivan ihanan mutta se ikäero on se mikä pelottaa. Muuten perjaatteessa mun ihannemies. Joskus maailma tuntuu turhan julmalta.
Voi, mulla on 23 vuotta nuorempi mies, pitää vaan uskaltaa jos on tunteita kummallakin.
n. 68v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti joku keksii kohta nuorennuspillerin. Mäki tapasin aivan ihanan mutta se ikäero on se mikä pelottaa. Muuten perjaatteessa mun ihannemies. Joskus maailma tuntuu turhan julmalta.
Voi, mulla on 23 vuotta nuorempi mies, pitää vaan uskaltaa jos on tunteita kummallakin.
n. 68v.
Sun miehel on nuorempi 20-25v rakastaja. Siks se jaksaa kattoo toistaiseks sun naamaa.
Jos ikäero on suuri, mutta molemmat osapuolet ovat iältään 30-60, niin kovinkaan suuria ongelmia tuskin tulee. Ongelmat tulevat siinä vaiheessa kun vanhempi osapuoli on (selvästi) yli kuudenkympin tai jos nuorempi osapuoli on alle 30. Se on biologinen fakta, että ihminen alkaa olemaan henkisesti "valmis" vasta 25-30-vuotiaana.
Suomessa adoptiota voi harkita 25-50 vuotiaat. Rajoista ei tingitä suuntaan eikä toiseen.
Ikärajat vaihtelevat maittain, kuten totesin.
Asia ei koske minua, mutta jotakin aihe voi kiinnostaa.