Mun pitää käydä tänään entisellä talollani, jossa asuu nyt ex ja uusi nainen

Näinkö onnistuu neuvottelut, jos uusi puoliso paikalla myönteisesti suuntaasi. Onko mukana juristi tai muu luottohenkilö. En menisi yhteiseen taloonne. Oot altavastaajan asemassa neuvotteluihin nähden menemällä talolle. Uuden puolison läsnäolo myös arveluttaa. Voi ryhtyä pesän jakajaksi, kuten minulle teki jopa postitse  osituskirje-ehdotelman omissa nimissään omaisuudestamme. Röyhkeää.

Meillä

vietettiin viime kesänä puolison esikoisen yo juhlia ja siellä oli tietenkin ex vaimo mukana. Juhlat pidettiin ulkona, mutta vessa oli sisällä.

Ex n kanssa en juurikaan sanoja vaihdellut. Eikä hän kiittänyt juhlista eikä halunnut taloudellisesti niihin osallistua. Mitäs siinä, 1 vieras muiden joukossa. Onneksi ei lähettänyt listaa keitä haluaa kutsua juhliin. Kesällä 26 on miehen kuopuksen vuoro ja nyt on paljon vähemmän mietittävää ja hankittavaa

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikki naiset ovatkin tuollaisia?

Ensin pettävät miestään ja saavat lähtöpassit ,eli kengänkuvan persiiseen ja sitten nyyhkyttävät kun menettivät kaiken?

Pitäisikö oikeasti vähän nyt metakognitioida , mennä syvälle itseensä sekä hävetä! 

Kyllä sinun pitäisi, mutta olet niin tyhmä, ettei se sinulta onnistu. 

L u e t u n  ymmärtäminen heikkoa täällä

Ap kirjoitti selkeästi miksi meno tärkeä :)

Vierailija kirjoitti:

Meillä

vietettiin viime kesänä puolison esikoisen yo juhlia ja siellä oli tietenkin ex vaimo mukana. Juhlat pidettiin ulkona, mutta vessa oli sisällä.

Ex n kanssa en juurikaan sanoja vaihdellut. Eikä hän kiittänyt juhlista eikä halunnut taloudellisesti niihin osallistua. Mitäs siinä, 1 vieras muiden joukossa. Onneksi ei lähettänyt listaa keitä haluaa kutsua juhliin. Kesällä 26 on miehen kuopuksen vuoro ja nyt on paljon vähemmän mietittävää ja hankittavaa

Tuo oli tärkeää tietää ja tuoda esiin, että vessa oli sisätiloissa. Se liittyy olennaisesti tähän käytävään keskusteluun ja nyt voimme tarkastella asiakokonaisuutta uudesta näkövinkkelistä astetta viisaampana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin kestät. Sehän on vain materiaa.

Tottahan se on. Mutta silti mieleen tulvii niin paljon muistoja. 

Muistot ei haittaa.

Anna surun tulla niin saat sen käsiteltyä.

Ymmärrä ettei ex halua olla sinun kanssa omista syistään eikä siksi että sinussa on jotain vikaa.

Puolet ymmärtää tän ihan väärin. Mä suren tässä kodin menetystä, vaikka vapaaehtoisesti siitä luovuin. Silti tällainen repii haavat auki. Exän kanssa olemme täysin asiallisissa väleissä. Mutta tottakai se nyt tuntuu pahalta nähdä uusi emäntä entisessä talossani. Ei minua haittaa että hän on exäni uusi näin muuten. Ap 

Vierailija kirjoitti:

Näinkö onnistuu neuvottelut, jos uusi puoliso paikalla myönteisesti suuntaasi. Onko mukana juristi tai muu luottohenkilö. En menisi yhteiseen taloonne. Oot altavastaajan asemassa neuvotteluihin nähden menemällä talolle. Uuden puolison läsnäolo myös arveluttaa. Voi ryhtyä pesän jakajaksi, kuten minulle teki jopa postitse  osituskirje-ehdotelman omissa nimissään omaisuudestamme. Röyhkeää.

Joo paikalla on siis eräs asiantuntija omaisuuden jakoon liittyen. Ap 

Vierailija kirjoitti:

Puolet ymmärtää tän ihan väärin. Mä suren tässä kodin menetystä, vaikka vapaaehtoisesti siitä luovuin. Silti tällainen repii haavat auki. Exän kanssa olemme täysin asiallisissa väleissä. Mutta tottakai se nyt tuntuu pahalta nähdä uusi emäntä entisessä talossani. Ei minua haittaa että hän on exäni uusi näin muuten. Ap 

He eivät ymmärrä sitä surua. Ihan kuin se olisi päätöksen alainen asia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä

vietettiin viime kesänä puolison esikoisen yo juhlia ja siellä oli tietenkin ex vaimo mukana. Juhlat pidettiin ulkona, mutta vessa oli sisällä.

Ex n kanssa en juurikaan sanoja vaihdellut. Eikä hän kiittänyt juhlista eikä halunnut taloudellisesti niihin osallistua. Mitäs siinä, 1 vieras muiden joukossa. Onneksi ei lähettänyt listaa keitä haluaa kutsua juhliin. Kesällä 26 on miehen kuopuksen vuoro ja nyt on paljon vähemmän mietittävää ja hankittavaa

 

Tuo oli tärkeää tietää ja tuoda esiin, että vessa oli sisätiloissa. Se liittyy olennaisesti tähän käytävään keskusteluun ja nyt voimme tarkastella asiakokonaisuutta uudesta näkövinkkelistä astetta viisaampana.

Halusin vain korostaa varallisuustasoani sisävessalla. Mitä pahaa siinä nyt on. Jotkut käyttävät vielä ulkohuussia.

Minä olin reilu exääni kohtaan koska tiesin miten tärkeä talomme hänelle oli. Laitoin hänelle kuvia aina kun saimme uuden puolisoni kanssa valmiiksi jonkin remontin. Viimeksi laitoin kuvia uudistetusta keittiöstä johon nykyinen rakkaani oli valinnut kalusteet ja värimaailman. Minusta on varsin huomaavaista exääni kohtaan informoida miten hienoksi taloa laitammekaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin kestät. Sehän on vain materiaa.

Tottahan se on. Mutta silti mieleen tulvii niin paljon muistoja. 

Muistot ei haittaa.

Anna surun tulla niin saat sen käsiteltyä.

Ymmärrä ettei ex halua olla sinun kanssa omista syistään eikä siksi että sinussa on jotain vikaa.

Kyllä 99% todennäköisyydellä naisessa on jokin perustavaa laatua oleva vika jos mies hänet hylkää. Miksi mies hylkäisi hyvän naisen? 

Kauheeta. Voimia sulle. Murskaavaa. Tiedän miltä tuntuu. 

Mutta jos on pakko mennä niin mene. Ja se siitä. 

Tämä on taas yksi hyvä syy välttää yyhhoo naisia. He haikailevat vain aina exänsä perään. Miksi kenenkään miehen pitäisi ryhtyä heille exän korvikkeeksi? 

Vierailija kirjoitti:

Ap:n tilanne on itse asiassa melko yleinen. Tällaisten pulmien käsittelyssä on paljon apua vertaistuesta tai ihan vaan kokemuksista, joita vastaavaan tilanteeseen joutuneilla on ollut.

Ap:n kohdella tulee ensimmäiseksi mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.

Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.

Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.

Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi

Mummon kertomus on kyllä hieno esimerkki siitä, miten uusperheessäkin voidaan hoitaa asiat tyylikkäästi. Viisas mummo 👵🏻🙏🏻

Rasittavaa miten tällaisesta asiallisesta aloituksesta tekemällä tehdään pelleilypaikka.

Aloittajalle: varaa itsellesi loppupäivälle jotain hyvää, siis ihan ensiapuna autoon suklaata tms ja sitten illalla hemmottelua jotenkin muuten. Saat itsestäsi pois sen päivän stressin ja ahdistuksen. Ja pystyt ehkä helpommin olemaan siellä kokouksessa kun odottelet hierontaa tms myöhemmin. 

Varmasti tulee kaikenlaisia tunteita pintaan mutta kokemus ei ehkä ole niin paha kuin etukäteen mietit. Todennäköisesti eksän nyksää jännittää ihan yhtä lailla, ja eksäkin todennäköisesti hermona tilanteesta. Keskity faktoihin, numeroihin ja muihin asian kannalta olennaisiin tavoitteisiin. Varmista, että sinulla on kunnolliset tiedot olemassa omista oikeuksista, älä laita nimeä mihinkään paperiin miettimättä vaan pyydä miettimisaikaa kaikkeen. Eli siis älä anna tunteiden viedä silloin kun pitäisi järjestellä omaisuutta. 

Mutta kyllä sä selviät siitä. Ja sitten on taas yksi uusi askel otettu omaan uuteen elämään. 

Miksi sinun pitää käydä siellä? 

Mulla jäi paljon tavaroita vanhaan kotiin, kun en ulkomailla oloni aikana päässyt niitä hakemaan. Sitten, kun menin hakemaan, niin sanottiin ettei ole mitään asiaa enää taloon. Sinne jäi tavarat, mutta itse asiassa ihan hyvä asia, kun olisin kuitenkin ne kierrätykseen kärrännyt, mutta nyt sitä ei tarvinnut tehdä. 

Kättelet eksän nyksän ja sanot että otan osaa.

Vierailija kirjoitti:

Puolet ymmärtää tän ihan väärin. Mä suren tässä kodin menetystä, vaikka vapaaehtoisesti siitä luovuin. Silti tällainen repii haavat auki. Exän kanssa olemme täysin asiallisissa väleissä. Mutta tottakai se nyt tuntuu pahalta nähdä uusi emäntä entisessä talossani. Ei minua haittaa että hän on exäni uusi näin muuten. Ap 

Tämä palsta on väärinymmärtäjien ja trollien mekka. Suurimman osan näistä jorinoista voi jättää omaan arvoonsa, kun ne eivät tähän teidän tilanteeseen mitenkään edes liity.

Talot on lopulta vaan kasa rakennusmateriaalia. Se, mitä siinä talossa on joskus ollut sisällä, sitä ei enää ole. Hyvät asiat voi säilyttää mielessä siitä huolimatta. Voihan se tuntua jännittävältä palata paikkaan, jossa on (ainakin toivottavasti) joskus ollut onnellinen kunnes ei enää ollut. Kyseessä on kuitenkin vain rakennus, jossa asuu nykyään muut ihmiset. 

Koeta pitää pää kylmänä ja käyttäydy asiallisesti. Tutustu asiakirjoihin kunnolla ja pyydä tarvittaessa apua juristilta tai muulta ammattilaiselta, joka osaa lukea paperit varmasti oikein. Jos et ole ihan kartalla, millä perusteilla ja miten omaisuutta jaetaan, on papereiden läpikäyminen entistä vaikeampaa, kun joudut tekemään sen ympäristössä, joka on emotionaalisesti kuormittava.

Kokouksen jälkeen koeta tehdä jotain ihan muuta ja mieluusti sellaista, mikä tuntuu kivalta ja vie ajatukset pois entisestä kodista ja menneisyydestä. Irti joutuu päästämään joka tapauksessa vaikka ei haluaisi - ei kannata haikailla menneitä, vaan suunnata kohti tulevia mahdollisuuksia. Surra saa jos siltä tuntuu, mutta ihminen ehtii elää monta elämää. Jos sulla ei ole suoranaisesti hätä elämässä (psyykkinen, taloudellinen, käytännöllinen) niin ajattele, että uutta elämää on edessä. Ennen pitkää muistot vanhasta kodista haalistuvat, ihmisen muisti on kovin rajallinen.