Syömishäiriöinen äiti? Voidaanko neuvolassa puuttua pahasti syömishäiriöisen äidin touhuihin,
jos lapsi vaarassa tämän neuroottisten käytöskuvioiden takia. Onko esimerkkitapauksia?
Kommentit (10)
Tietysti riippuu neuvolasta, mutta asiantunteva th ihan varmasti pyrkisi auttamaan.
Jos lapsia ei ruokita kunnolla tai äiti siirtää lapselleen vääristynyttä suhdettaan ruokaan niin ihan varmasti olisi aihetta puuttua perheen elämään. Voi lapsiraukkoja. Olen aina kuvitellut että syömishäriö on henkilökohtainen ettei se ulottuisiheidän lapsiinsa mutta tietystikin loogista että vääristynyt suhde periytyy oppimisen kautta...
yksi äiti ainakin käy uimassa meidän hallillla ja tekee siellä itsekseen vesijumppaa koko ajan. lapsi ui itsekseen. sitten tekee lenkkejä kaupungilla lapsi reppuselässä, tosi neuroottisen oloista. äiti luuta ja nahkaa.
En ole 5, mutta sairastan myös bulimiaa. Olen raskaana rv 25 ja esikoinen on 1,5v. Neuvolassa tai äitipolilla eivät asiasta tiedä, enkä sitä aio kertoakaan...
Tarkennan vielä, että sairauteni on pysynyt nyt kondiksessa noin vuoden ajan, eli en ole " oireillut" kun vuosi sitten, vähän esikoisen syntymän jälkeen... Silloin oli kylllä taas aika paha tilanne, mutta nyt siis kunto ok.
Jos ap tuntee sairaan äidin, joka vaarantaa lastensa normaalin kehityksen, ap:lla on ihan yhtä suuri velvollisuus kuin neuvolallakin ilmoittaa perheestä lastensuojeluviranomaisille. Kyllä ne sitten päättävät onko aihetta toimenpiteisiin vai ei.
Terveydenhuoltohenkilöstöllä on virkansa puolesta lain puitteissa velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, mikä lapsen tilanne sitä vaatii. AP:lla ei tuttavana/ystävänä/sukulaisena jne. ole valvollisuutta, oikeus kylläkin.
Sairastuin, ennen kuin tapasin mieheni, mutta olen hänelle ollut alusta asti rehellinen.
Lasten kanssa tulen aikanaan keskustelemaan syömishäiriöstä sairautena, jos aihetta on.. ja varmasti nykymaailmassa onkin. Valitettavasti...
-9-
Kerjää huomiota hinnalla millä hyvänsä, jopa lastensa ja perheensä kustannuksella. Ja heti kun joku vähänkin kiinnostuu ja kysyy vaikka yhdellä sanalla jotain, alkaa vuodatusta tulla ja loppua ei näy. Mitä enemmän kauhistellaan, sitä paremmalta tuntuu vai?
Ajattelin vain vastata, kun kysyttiin, ja tässä työn lomassa on sopivasti pieni tauko :0). Ja kuten totesin, tällä hetkellä ei ole mittään ongelmaa syömisteni kanssa, kuten ei ollut viime raskaudenkaan aikana. Joten lasten kustannuksella en mitään tee.
-9-
vaikka syötän heitä mielestäni hyvin.