Mitä jäljellä kun kaikki meni?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olit niin kiireinen aiemmin elämässä, 

ettet ajatellutkaan ystäviä, 

nyt uusi mahdollisuus on jokin harrastus, jossa tapaa uusia ihmisiä,

ja sellaisia juttelupaikkoja/kerhoja ym on seniori ikäisille. Kysy SPR ym

Terv: myös menetin kaiken ja uusi aika alkoi kiinnostavana.

Toivotan sulle jaksamista.

Toivottavasti Ap:llä on TV kotona. Sieltä voisi etsiä jonkun kanavan, jota seuraajoka päivä. Uutiset, At-studio tai mikä sen inmi nyt on, joku sarja, jota voi seurata. En tiedä miksi tähän tuli tällainen musta teksti.

Ap, voimia sinulle kovasti. Ymmärrän, että väsyttää ja turhauttaa. Varmasti myös surettaa ja pelottaa. Älä kiirehdi, asia kerrallaan. Kaikki muuttuu hiljalleen paremmaksi, vaikka nyt olisikin vaikea uskoa sitä. Pidä nyt hyvä huoli itsestäsi. Kaikki järjestyy, ystäväiseni. Ei mitään hätää. 

Pohjalta on hyvä ponnistaa ylös. Minulta on elämässä tasaisin väliajoin mennyt kaikki. Se on vaan uutta matoa koukkuun, uusi yritys pystyyn ja tuulen suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä jäit jäljelle. <3. 

Kiitos, kauniisti sanottu. En vain tiedä mitä itsestä on enää jäljellä. Ei jaksaisi aloittaa alusta enää tässä iässä, näillä korteilla.

Tämä on vähän sellanen juttu. 30 vuotiaan mielestä 50v on melko vanha ja kalkkiviivoilla jo. 80 vuotiaan mielestä 50 vuotiaalla on vielä melkeen puolet elämästä jäljellä. Mitä tahansa voi sulle vielä olla tarjolla.

Nuori aikuisuus päättyy lukuun 34.

Keski-ikä kattaa ikävuodet 35-59.

Keski-ikää seuraa seniori-ikä.

Seniorivuosia seuraa vanhuusvuodet.

Miksi sinä, hyvä Ap, ikäänkuin 

ennenaikaisesti siirryt asenneilmastoinesi

[mentaalisesti] kauas tulevaisuuteen,

vanhuskategoriaan? Olet jo luovuttamassa,

hanskat tiskissä. Sinulla voi olla

vielä peräti 40 vuotta elinaikaa jäljellä.

Anna arvo ja 'effortti' myös näille ikävuosille.

Sama ajatus meille kaikille ikuista nuoruutta

kultinomaisesti palvovan yhteiskunnan

osallisille. 

Saisitko vielä jostain viinaa? Asiat ei ole koskaan niin huonosti etteikö niitä viiinalla vielä pahentaisi

Katsoin juuri erään ulkom.lääkärin julkaisua;

hän totesi monien todella terveellisesti

eläneiden olevan niin hyvässä 

kuosissa vielä at 50, että voisi todeta

'50 is the new 30'. Leikillään tietenkin tokaisi,

mutta aina totta toinen puoli vitsissäkin..

Joka tapauksessa kallistun tuohon suuntaan

enemmän kuin 'keski-ikäni harmitteluun'.

Koen kokonaisuutena/ihmisyydessäni

olevani parhaimmillani juuri nyt.

Kukoistan hengeltäni ja se säteilee.

Kiitos jokaiselle, tuesta ja vinkeistä, pisti miettimään. Kai se on vielä yritettävä rämpiä eteenpäin.