Mies, onko naismakusi muuttunut elämän mittaan?

Ei. Aina olen naisista tykännyt. Isommista, pienemmistä, kurvikkaista, kurvittomista, hoikista ja vähänvähemmän hoikista. Naisista olen aina tykännyt. Helpompaa olisi kaiollut tykätä miehistä, mut kun ei, niin ei. Ei vaan kiinnosta.

Pirkähiuksinen brunette kivalla luonteella on toiminut aina tissejä tuli aikanaan arvotettua nykyistä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei.

Edelleen yli 165 ja alle 70 kiloinen b/c kupeilla ,siniset/ vihreät silmät ja ehdottomasti ei blondi.

Eikä missään nimessä yyhhoo. Mitään halpaa en halua.

Kiinnostaa tuo vahva hiusten värin preferenssi. Mikä blondissa vikana?

Ei blondeissa ole mitään vikaa, mutta yksikään blondi ei ole minua tähään ikään mennessä saanut syttymään. Punaisetkin hiukset toimisivat.

Joo. 15 vuotiaana tykkäsin 15 vuotiaista. Nykyään tykkään 30 vuotiaista.

On muuttunut ja paljon.

Mitä tässä elämän mittaan on tätä elämänkokemusta tullut niin pari asiaa mitä ennenkaikkea olen oppinut ovat:

En keskity naisiin vaan itseeni. Ja näin ollen minusta sitten kiinnostuvat naiset valitsevat minut. Keskityn itseeni ja omiin unelmiin, tavoitteisiin, jne 

Naismakuni on se, että kun joku nainen osoittaa olevansa kiinnostunut, niin jos hän on viehättävä mielestäni niin sitten ok. Jos ei, yritän olla kohtelias ja ystävällinen ja ystävä hänelle silti. Hyvät käytöstavat ovat ilmaisia.

Ymmärrän realiteetit, että nainen on se joka valitsee. Joten odotan että tulen valituksi. Koska se itsessään on viehättävää, jos joku on minusta kiinnostunut. 

Vierailija kirjoitti:

Joo. 15 vuotiaana tykkäsin 15 vuotiaista. Nykyään tykkään 30 vuotiaista.

Minäpä tykkäsin 15-vuotiaana noin 30-vuotiaasta opettajasta. Kynähame, tiimalasirunko, punaiset hiukset, sellainen 50-luvun tyyli. Huh huh, olisin vienyt vaikka vihille, jos olisi ollut luvallista. Missähän tuo nainen lienee nykyään? Sytyttäisiköhän edelleen näin 30 vuotta myöhemmin?