Nuoret kertovat, miltä tuntuu olla köyhä Jessica Luccarila, 20: Tulee itku, stressi ja viha
Ja heti ensimmäiseen kuvaan valittu hiuksia värjäävä, meikkiä käyttävä nahkatakkinen tyttö joka sanoo, että hän joutuu valitsemaan tarkasti, mitä vähillä rahoillaan ostaa. Juupatijuu.
Kommentit (288)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä kateellista porukkaa, kun nuorille köyhille ollaan kateellisia muutaman euron hiusväristä ja meikeistä. Ja oikein nahkatakki köyhällä... Tyhmät ei tajua,.että henkilö on tehnyt aiemmin TÖITÄ.
Kyseinen nuori oli joutunut lainaamaan rahaa kuukautissiteisiin ja tamponeihin. Se pari euroa olisi ehkä kannattanut kohdentaa niihin eikä hiusväriin tai meikkiin.
Ehkä meikit ovat kolme vuotta vanhoja. Tuo hiusväri ei ole myöskään kertakäyttöinen.
Köyhät saattavat saada millaiset tulot tahansa, mutta pysyvät köyhinä, sillä noiden rahankäytössä ei ole mitään järkeä.
Sítä minä vaan, että mikäs nimi tuo Luccarila on?
Nahkatakit ei useimmiten ole oikeaa nahkaa vaan halpaa tekonahkaa. Niitä saa HenkkaMaukasta 30 eurolla.
Vierailija kirjoitti:
On sitä muutkin olleet köyhiä aikanaan. Lukioaikaan 1980-luvun lopulla kesätöissä varastomiehen palkka oli 1700 markkaa kuukaudessa joten ei siinä oikein juhlittu. Opiskeluaikaan oli välttämätöntä ottaa lainaa kun opintotuki oli muuten kovin vaatimaton. Nykynuoret saavat paljon enemmän kuin me aikanaan.
Ansiotasoindeksin mukaan vuoden 1986 palkka 1700 markkaa vastaa tänä päivänä 1064 euroa. Vastaa siis nykynuorten kunnilta saamaa toimintatonnia.
Onko miettinyt lisätulojen hankkimista. Digitaalinen sisällön tuottohan on hirveän suosittua nykyään. Seuraan useita nuoria naisia, jotka kuvaavat itseään eri meikeissä ja vaatteissa.
Vierailija kirjoitti:
Köyhät saattavat saada millaiset tulot tahansa, mutta pysyvät köyhinä, sillä noiden rahankäytössä ei ole mitään järkeä.
Ennen vanhaan meikit tehtiin luonnon aineista. Esim. Egyptissä meikit oli taatusti luonnon omista aineista tehtyjä.
Olin köyhä nuorena ja olen sitä edelleen kahden lapsen kanssa. Välissä en ollut niin köyhä kun oli puoliso kuvioissa mutta nyt taas olemme pudonneet köyhyyteen vaikka vakituisesti käyn töissä päiväkodissa.
Kyllä se helpompaa oli olla köyhä nuorena ja ilman lapsia kuin nyt ( lapset syntyivät avioliitossa toivottuina).
Vierailija kirjoitti:
Onko miettinyt lisätulojen hankkimista. Digitaalinen sisällön tuottohan on hirveän suosittua nykyään. Seuraan useita nuoria naisia, jotka kuvaavat itseään eri meikeissä ja vaatteissa.
Ei kiinnpstais palkata valtionhallintoon tuollaisia nuoria naisia?
Kyllä saa paljon rahaa laitettua ruokakauppaan. Kun söisi vain tarpeeseen, jäisi rahaa muuhunkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osoittakoon syyttävällä sormellaan omiin vanhempiinsa päin eikä se itsensä tarkastelu peilistäkään olisi pahitteeksi.
Mihin ikään asti köyhyys on sinun mielestä vanhempien vika? Kannattaisiko laajemmin paluuta vanhaan hyvään aikaan, jossa sosiaalinen vastuu on suvulla ja hyvinvoitivaltio voitaisiin purkaa? Ei puhuttaisi myöskään köyhien ja toimintakyvyttömien vanusten ongelmista, vaan syytettäisiin sitten näiden lapsia. Ja jos lapsia ei ole, niin sittenhän se on vanhuksen oma valinta.
Kotoahan se esimerkki ja oppi lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia olla nuorena köyhä. Niin minäkin olin. Nuorena sai virtaa runsaasta seksielämästä ja siitä ajatuksesta, että koko elämä oli vielä edessä.
Nyt kuusikymppisenä on seesteinen elämä ja muhkea osakesalkku. Voin käyttää rahaa kaikkeen mihin haluan. Paitsi nuoruuteni kiinteää kroppaa ja vireää seksielämää en enää saa.
Näinhän se menee. Jokaisessa ikävaiheessa on omat haasteensa.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Mansikkapelloille on kesällä kysyntää. Siitä vaan hakemusta vireille. Vai oliko niin "ettei oo mun juttu tai sillee"? Ulkoilu ja liikunta on ilmaista, kohenee kunto niin jaksaakin paremmin. Ihme marinaa taas. Aina nämä on näitä ylipainoisia, shokkivärjättyjä hiuksia, puolen metrin ripsiröllykät jne. Tarmoa on kyllä kaikkeen mahdolliseen muuhun kivaan ja sen seitsemän sortin selityksiin. Mutta ei vahingossakaan mihinkään, minkä eteen pitäisi hiukan mennä epämukavuusalueelle tai nähdä vaivaa.
Ei rakennekynsillä mansikoihin kajota. Uskottavuus jmenee a kaverit kaikkoaa kun jonninjoutava tavis dyykkaa marjoja orjapalkalla. Porua ja hammastenkiristystähän siitä syntyy. Täytyy asettaa rajoja ja se raja kulkee juuri tässä. Trendikkyyttä on hiton hieno mese pihassa ja törkeesti hilloa ja koomisen komea uros kankuissa kiinni niin elämä on juhlaa. Löyhkäävä hikipinko lytätään tyystin kun frendit saa koko helahoidon katettuna sormia napsauttamalla eteensä. Eihän tuollainen peli vetele.
"Hän uskoo tilanteensa paranevan kunhan terveys paranee"
"Jättää lääkkeensä ostamatta"
...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hiusväri maksoi viimeksi noin neljä euroa, poikani osti vintedistä uuden veroisen takin viidellä eurolla. Eli vaikka on hiukset värjätyt ei se meinaa ettei olisi köyhä.
70-luvulla ei olisi ollut mitäään mahdollisuuksia törsätä tuollaiseen. Silloin oltiin köyhiä viellä.
Miten 70-luku tähän liittyy? Siitä on 50 vuotta. Puoli vuosisataa.
Siten ettei tänään ole köyhää. Verrattuna 70-lukuun.
Otsikossa Luccarila, tekstissä Lukkarila. WTF?
Noi jutut oksettaa. Yrittäkää tulla toimeen vuosia toimeentulotuella lapsen kanssa,ja maksakaa omasta perusosasta liian kallista vuokraa kun halvempaa asuntoa läheltä lapsen koulua ei ole löytunyt. Jos olisin yksinasuva, olisi mahdollisuus tehdä mitä vain ratkaisija esim asumisen suhteen,nyt en voi kun pitää ajatella lapsen etua. Oma sairauspäiväraha on loppumassa ja ehkä seuraa eläke. Ja en ole yh hyvin vuoksi, taustalla perheväkivaltaa.
Ymmärrän että nuorilla on raskasta,mutta elämä on vielä edessä ja voi tehdä rohkeitakin ratkaisuja. Nyt tuntuu etten voi kun elää päivän kerrallaan.