Odotan leikkausaikaa ja olo on masentunut
Odotan jalkaleikkaukseen pääsyä. En tiedä milloin aika tulee. Olen ollut liikuntakyvytön n. 9 kuukautta ja se masentaa. Pystyn vaihtelevasti liikkumaan jotenkin kotona klenkaten, mutta ihan turha yrittää mihinkään muualle. Pääasiassa makaan vain joko sängyssä tai sohvalla. Etätöitä pystyn onneksi tekemään. Tilanne masentaa päivä päivältä enemmän.
Miten saisin pidettyä mielen vähän pirteämpänä?
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Yks jalka vai vain toinen jalka pahana?
Yksi vain. Kepit auttaa vähän, mutta jumittaa totaalisesti selän niin, että en saa kunnolla hengitettyä, joten en niitäkään viitsi juurikaan käyttää. Mies hoitaa onneksi kauppahommat. Ja kaikki muutkin hommat. Seksiäkään ei pysty oikein harrastamaan ja sekin masentaa.
ap
Tekemällä mieluisia asioita. Tutkimalla mieluisia asioita. Oppimalla uutta. Mistä pidät, kirjoita listaa. Lääkkeissa haittavaikutukset joskus, että sekin voi vaikuttaa ajatteluun tai mielialaan. Ehkä kaikki työ ei toimi ennen kuin tilanne paranee. Tuuletus tai ilman hengitys ikkunan raosta. Appelsiini tai omena. Sukulaisten apu jos on tai vaikka naapuri. Kirjat tai videot. Luonnon äänet. Muillakin on ongelmia usein, et ole ihan yksin, oli se pienempi ongelma tai hankaloittava. Tuo vaikeus ei voi kestää ikuisesti. Nyt onkin aikaa ajatella mitä hyvää tulevaisuudessa voi keksiä, ehkä yrittää sitä tunnelmoida.
Tai sit se selkä jumittaa kun olet vaan 9kk maannut etkä liiku? Lihaskunto yms. heikkenee. Ellei sit ongelmaa ole muuallakin kun vaan polvessa.
Soittele leikkuriin ja kysy peruutusaikoja. Elin helvetillisissä kivuissa aikoinaan ja lääkäri pisti leikkausajan 7-12kk päähän. En pystynyt edes poistumaan kotoa ilman vahvaa kipulääkitystä jotta oisin saanut ruokaa kaupasta. Ahkera soittelu kannatti ja sain ajan parin kuukauden päähän jolloin olin jo psyykkisesti niin romuna että olisin tehnyt kipujen vuoksi its*murhan, jos leikkausaika olisi peruuntunut.
Vierailija kirjoitti:
Tai sit se selkä jumittaa kun olet vaan 9kk maannut etkä liiku? Lihaskunto yms. heikkenee. Ellei sit ongelmaa ole muuallakin kun vaan polvessa.
Alaselkä jumittaa kun klenkkaan ja yläselkä jumittaa keppien takia. Liikunta varmasti olisi hyväksi, mutta en keksi, että mitä voisin tehdä. Uimassa koitin kerran käydä, en pystynyt. Lilluminen kyllä onnistui ja se ehkä vähän piristi, mutta sinne meno, riisuminen ja pukeminen oli tosi työlästä ja kivuliasta
ap
Sun kannattaa hakeutua leikkaus jonoon jonnekin toiselle hyvinvointialueelle, jossa on lyhyemmät jonot. Jos esimerkiksi asut Varsinais-Suomessa, niin hakeudu jonoon vaikka Satakunnan hyvinvointialueelle.
Vierailija kirjoitti:
Soittele leikkuriin ja kysy peruutusaikoja. Elin helvetillisissä kivuissa aikoinaan ja lääkäri pisti leikkausajan 7-12kk päähän. En pystynyt edes poistumaan kotoa ilman vahvaa kipulääkitystä jotta oisin saanut ruokaa kaupasta. Ahkera soittelu kannatti ja sain ajan parin kuukauden päähän jolloin olin jo psyykkisesti niin romuna että olisin tehnyt kipujen vuoksi its*murhan, jos leikkausaika olisi peruuntunut.
Henkisesti helpottais jo se jos olis se päivämäärä tiedossa. Olen ollut vasta kolmisen kuukautta jonossa. Ehkä pitää rohkaistua ja soittaa ja kertoa että tilanne on tosi hankala. Jos se mitään auttaa. Hankalaa on varmaan muillakin jonottajilla.
ap
Vierailija kirjoitti:
Tekemällä mieluisia asioita. Tutkimalla mieluisia asioita. Oppimalla uutta. Mistä pidät, kirjoita listaa. Lääkkeissa haittavaikutukset joskus, että sekin voi vaikuttaa ajatteluun tai mielialaan. Ehkä kaikki työ ei toimi ennen kuin tilanne paranee. Tuuletus tai ilman hengitys ikkunan raosta. Appelsiini tai omena. Sukulaisten apu jos on tai vaikka naapuri. Kirjat tai videot. Luonnon äänet. Muillakin on ongelmia usein, et ole ihan yksin, oli se pienempi ongelma tai hankaloittava. Tuo vaikeus ei voi kestää ikuisesti. Nyt onkin aikaa ajatella mitä hyvää tulevaisuudessa voi keksiä, ehkä yrittää sitä tunnelmoida.
Kiitos <3. Näitä olen yrittänyt tehdä. Tutkia kaikkea ja suunnitella. Onneksi tulee kevät niin se vähän helpottaa.
ap
Olin viime viikolla yhteydessä leikkaavaan tahoon. Jonoon laiton hetkellä kirurgi sanoi jonon olevan puoli vuotta. Eli leikkaus olisi sen mukaan touko-kesäkuussa. Nyt hoitaja sanoi että loppukesään menee. Tuntuu että kesäni on pilalla ja valoa tunnelin päässä ei näy. Joka päivä yhtä taistelua. Mietin jo että saisinko jostain 15000 että voisin mennä yksityiselle. Mutte en saa.
ap
Ala opiskelemaan. Itse makasin selän vuoksi ja opiskelin verkossa, se oli pelastus.
Vierailija kirjoitti:
Ala opiskelemaan. Itse makasin selän vuoksi ja opiskelin verkossa, se oli pelastus.
Muutaman avoimen amkin kurssi on otettuna. Yksi on käynnissäkin. Yhteishakuunkin meinasin osallistua, mutta se koulu alkaisi tietty vasta syksyllä. Toivottavasti kesäksi olisi joku siihen liittyvä kurssi niin voisi ennakkoon jo opiskella lisää.
ap
Ajattele niin, että onhan sinulla kumminkin se toinen jalka, (jos soitat sotenumeroon kiirehtiäksesi asiaa, sinulle kuitenkin vastataan näin). Lisäksi kaikki on niin suhteellista, joillakin ei ole jalkoja ollenkaan, pitää olla tyytyväinen siihen mitä on, eikä aina valittaa.
Seksi ei ole Maslown tarvehierarkiassa primääri tarve, joten jos pystyt syömään, juomaan ja ulostamaan, sinulla on vaatetus ja asunto, asiasi ovat kunnossa.
Älä kuormita terveydenhuoltoa, mhdatkovedes tarvita sitä leikkausta. Myötätunnon kerjääminen masennukseesi on myös noloa, ei terveydenhuollossa tarvita empatiaa. Ota itseäsi niskasta kiinni, lopeta raajarikon larppaamimen ja ala kävellä niinkuin normaalit ihmiset. Perut sen leikkausajan nyt ihan suosiolla. Ei sinua mikään vaivaa.
Ääni täältäkin noille peruutusajoille: sain itse omaa leikkaustani aikaistettua juuri tällä tavalla. Eli soita leikkausjonon hoitajalle ja kerro tilanteesi. Toki se voi vaatia sitten hyvin nopeaa lähtöä operaatioon mutta onnea matkaan!
Kolmas jalka leikataan isommaksi?
Vierailija kirjoitti:
Seksi ei ole Maslown tarvehierarkiassa primääri tarve, joten jos pystyt syömään, juomaan ja ulostamaan, sinulla on vaatetus ja asunto, asiasi ovat kunnossa.
Joo mä välitän miehelle nämä terkut. Helpottuu varmasti ja ilahtuu.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ääni täältäkin noille peruutusajoille: sain itse omaa leikkaustani aikaistettua juuri tällä tavalla. Eli soita leikkausjonon hoitajalle ja kerro tilanteesi. Toki se voi vaatia sitten hyvin nopeaa lähtöä operaatioon mutta onnea matkaan!
Mulla on lääkitys, joka pitää tauottaa kaksi viikkoa ennen operaatiota, joten pikaiset lähdöt eivät onnistu :(
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks jalka vai vain toinen jalka pahana?
Yksi vain. Kepit auttaa vähän, mutta jumittaa totaalisesti selän niin, että en saa kunnolla hengitettyä, joten en niitäkään viitsi juurikaan käyttää. Mies hoitaa onneksi kauppahommat. Ja kaikki muutkin hommat. Seksiäkään ei pysty oikein harrastamaan ja sekin masentaa.
ap
Tai sitten olet oikeasti vain laiska. Kun yksi jalkaisetkin kulkee kepeillä ihan itse esim kaupassa, olen näitä nähnyt. Näin myös yhden huono jalkaisen liikkuvan suksisauvan kanssa, pisti sen sauvan niin pitkälle eteen kuin käsi ylsi jalat vapisi ja sitten otti pari askelta, seisoi pitkää ja uudestaan. Tällä henkilöllä meni noin sata metriä puolessa tunnissa, minä oikeasti ihailin sitä sinnikkyyttä
Huonomminkin voisi olla. Ilmeisesti kykenet syödä, tehdä töitä ja nukkua? Aika hyvin menee. Miten jalka estää seksin? En haluaisi vähätellä, mutta tuolla leikkausjonossa on huomattavasti sairaampia ihmisiä, joilla on paljon isommat ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Huonomminkin voisi olla. Ilmeisesti kykenet syödä, tehdä töitä ja nukkua? Aika hyvin menee. Miten jalka estää seksin? En haluaisi vähätellä, mutta tuolla leikkausjonossa on huomattavasti sairaampia ihmisiä, joilla on paljon isommat ongelmat.
Et haluaisi vähätellä, mutta vähättelet kuitenkin. Idari.
Yks jalka vai vain toinen jalka pahana?