Kielioppisääntö, jonka olet oppinut vauvapalstalta? Oma suosikki on
Kirjoita vielä enään, niin tinttaan sua nenään!
Mitä kielioppisääntöjä te muut olette oppineet palstalta?
Kommentit (202)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Orpo, orvot
Urpo, Urvot
Kyllä, juuri nän, jos sukunimi on Urpo ja jos sanalla urpo on yleiskielessä yleisniminen merkitys. Etunimille on omia sääntöjä.
Onko, muuten, nimen Aarre lopussa sama rytmiin vaikuttava juttu (jonka nimeä en koskaan muista) kuin yleisnimi-aarteen lopussa? Yleisnimihän taipuu aarretta, mutta taipuuko myös erisnimi noin?
Aarre-nimen partitiivi on joko Aarrea tai Aarretta, kumpikin siis käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olla-verbistä ei tehdä potentiaalimuotoa
Miksei? Ollee on ihan käyttökelpoinen ilmaisu - siinä missä tullee.
Siis näin: minä ollen, sinä ollet, hän ollee, me ollemme, te ollette, he ollevat?
Minä ollenen, sinä ollenet, hän ollenee, me ollenemme, te ollenette, he ollenevat
Perusmuoto olle vai olleta?
Siis ollea vai olleta?
Vierailija kirjoitti:
Käytä muotoa ketä ,ei kuka
"Kuka oven takana luuraa"
"Ketä oven takana luuraa"
Hmm...
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ei enään osaa kirjoittaa suomea oikea oppisesti.
Eikä etenkään enää oikeaoppisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olla-verbistä ei tehdä potentiaalimuotoa
Miksei? Ollee on ihan käyttökelpoinen ilmaisu - siinä missä tullee.
Siis näin: minä ollen, sinä ollet, hän ollee, me ollemme, te ollette, he ollevat?
Minä ollenen, sinä ollenet, hän ollenee, me ollenemme, te ollenette, he ollenevat
Perusmuoto olle vai olleta?
Siis ollea vai olleta?
Ollea, vai eikö olleta? Kas siinä pulma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ei enään osaa kirjoittaa suomea oikea oppisesti.
Eikä etenkään enää oikeaoppisesti.
Perjaatteessa näin, kuullostaa aivan mun sisarruksen puheelta eteenkin lähiaikoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olla-verbistä ei tehdä potentiaalimuotoa
Lienee tuo tietosi väärä tieto?
Lienee olla sanotaan palstalla ja se on oikein!
Vierailija kirjoitti:
Olla-verbistä ei tehdä potentiaalimuotoa
Tehdäämpäs, se on lienee- muoto. Esim.Naapuri lienee pösilö😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä törmäsin ensimmäistä kertaa sanaan "kaalta". Se on kaalia!
Taivutan itse "kaalta". Olen maisteri, pääaine suomen kieli. Pidän muutenkin enemmän konsonanttivartaloista kuin vokaalivartaloista. Siksi valitsen aina muodot naisten, miesten ja lasten enkä kirjoittele kuten nykynuoriso (naisien, miehien, lapsien). Lastenkoti vai lapsienkoti? Miestenosasto vai miehienosasto?
Yleiskielessä se on kuitenkin kaalia.
Sanat kaali ja viini ovat i-vartaloisia ja taipuvat siis kaalin : kaalia ja viinin : viiniä, eivät kaalta, viintä. Muoto kaalta kuuluu
Hänellä oli kymmeniä nuolia ammuttuna tauluun. 🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olla-verbistä ei tehdä potentiaalimuotoa
Miksei? Ollee on ihan käyttökelpoinen ilmaisu - siinä missä tullee.
Siis näin: minä ollen, sinä ollet, hän ollee, me ollemme, te ollette, he ollevat?
Minä ollenen, sinä ollenet, hän ollenee, me ollenemme, te ollenette, he ollenevat
Perusmuoto olle vai olleta?
Siis ollea vai olleta?
Ollea, vai eikö olleta? Kas siinä pulma.
Olletenkin
Vierailija kirjoitti:
Imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto on Vauvalla poikkeuksellisesti monikossa.
Hän menkööt minne lystää!
Sillä saa vanhahtavan ja osin koomisen vaikutteen lauseeseen. Vauvalla hyödyllinen.
Toimistotöissäkin ihan koulutetut ihmiset eivät esim. chatissa käytä täsmällistä kieltä, vaan lauseet alkavat pienellä kirjaimella, puhekieltä ja sinuttelua, pistettä kysymysmerkin sijaan sekä öötä sun muuta täytesanaa joka välissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olla-verbistä ei tehdä potentiaalimuotoa
Lienee tuo tietosi väärä tieto?
Kyllähän tässä oikeilla jäljillä lie alkuperäinen kommentoija, kun toteaa, ettei enää tarvitse tehdä jo olemassa olevaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Orpo, orvot
Urpo, Urvot
Kyllä, juuri nän, jos sukunimi on Urpo ja jos sanalla urpo on yleiskielessä yleisniminen merkitys. Etunimille on omia sääntöjä.
Onko, muuten, nimen Aarre lopussa sama rytmiin vaikuttava juttu (jonka nimeä en koskaan muista) kuin yleisnimi-aarteen lopussa? Yleisnimihän taipuu aarretta, mutta taipuuko myös erisnimi noin?
Aarre-nimen partitiivi on joko Aarrea tai Aarretta, kumpikin siis käy.
Sukunimen kohdalla noin, mutta etunimestä puhuttaessa Aarretta on abessiivimuoto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olla-verbistä ei tehdä potentiaalimuotoa
Miksei? Ollee on ihan käyttökelpoinen ilmaisu - siinä missä tullee.
Siis näin: minä ollen, sinä ollet, hän ollee, me ollemme, te ollette, he ollevat?
Minä ollenen, sinä ollenet, hän ollenee, me ollenemme, te ollenette, he ollenevat
Perusmuoto olle vai olleta?
Siis ollea vai olleta?
Olletikin jotain muuta.
EI NIIN!