Miltä masennus tuntuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei niissä masennus ajan ajatuksissa ole mitään järkeä ja puhe lähimmäisillekin mukautuu sen myötä niin raskaaksi että parantuessa ei tiedä mitä tehdä kun en voinut olla minä niin sairas, puskee vaan mietteeksi asti. Itsellä kaksisuuntainen niin se vaan alkaa, se vaan tulee se sairaus. 

Mutta etkö osaa välittää läheisistäsi silloin kun oma sairaus on vaikeana? Tätä minun on vaikea ymmärtää, tuntuu että ainakin masennuksessa on joku tosi itsekäs aspekti kun kerran masentuneet ihmiset ei näy osaavan muuta kuin velloa itsesäälissä.

Miltä tuntuu olla kusipää lehmä, kerro sinä kun minun on vaikea ymmärtää? 

Masennus on yleensä seurausta muiden ihmisten tekemisistä, kasaantuneista ongelmista, minkä kanssa on yksin joutunut kamppailemaan. Masennus on negatiivinen kehä, mitä ympäristö ylläpitää ja sitä kautta masentuneen omat negatiiviset skeemat.

Masentuneesta tuntuu joko todella pahalta, tai ei miltään. Pahoina masennuskausina joko vain itkee itkemisen perään, tuntuu ettei saa hengitettyä, tuntuu kuin sydän olisi valettu sementiin ja tuntuu kuin eläisit sumussa ja koko maailma olisi sinua vastaan. On niin paha olla, että tuntuu kuin kroppa pettäisi alta sekunnilla millä hyvänsä, eikä sillä olisi mitään merkitystä kenellekään. Masentunut tuntee itsensä kuin tunnetuksi kylän juopoksi hankeen sammuttuaan, ilman että kukaan välittää. Ja usein masentunut on se ylikiltti, joka on tullut törkeästi hyväksikäytetyksi ja ylikävellyksi.

Masennus voi tuntua siltä, kun olet ajamassa autoa ja viilipyttynä katsot vastaantulevaa rekkaa ja mietit, kuinka kätevää ja samantekevää olisi vain päästää sen nokkaa. Masennus voi tuntua myös pakkotavana tarpeena ajaa rekan alle, hypätä sillalta, viiltää valtimo auki tai muuten satuttaa itseään.

Masennus voi myös viedä kaiken tarmon. Vaikka talo palaisi, et jaksa nousta sängystä, eikä sillä niin väliä olisikaan, jos palaisit talon mukana.

Masentunut voi olla myös huippukunnossa ja asunto siistinä, mutta oireilee todella voimakkailla fyysisillä oireilla ja sairastuu johonkin autoimmuunisairauteen.

Terveisin masentunut, mutta työelämässä ja ulospäin normaalia elämää elävä nuori nainen

Parempi kuolla kun olla masentunut. Masennus kauhea sairaus, joka vie ihmisen mukana. 

Vierailija kirjoitti:

Ei itsesäälissä, vaan itsevihassa. Masentunut ei halua olla taakaksi kenellekään. 

Mutta itsevihassa vellova ihminen on pakostakin taakkana toisille. Ellei sitten asu yksin eikä ole huollettavia.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se ole yksilöllistä. Itse olen pahasti masentunut, mutta kyllä välitän läheisistäni. Mutta voi olla, että joku taas purkaa pahaa oloaan muihin ja se on tietysti ikävää. Mä päinvastoin piilotan todelliset tunteeni, koska haluan säästää heitä, en myöskään vahingoita itseäni sen takia. 

Luuletko että tunnistaisit vaikka oman lapsesi mielenterveysongelmat? Vai tekeekö masennus sokeaksi näille? Omasta vanhemmastani on sellainen kuva että keskittyy omiin ongelmiinsa ja kuvittelee että minulla menee todella hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Parempi kuolla kun olla masentunut. Masennus kauhea sairaus, joka vie ihmisen mukana. 

Ajattelene itse syvänä ojana, josta pois pääsy vaatii valtavasti töitä. Kun siellä montun yläpuolelta kurkkii ihmisiä, tekee sinne mieli päästä. Mutta jos montun reunalla ei ole ketään, niin mitä sitä sitten itsekään ponnistelemaan.

Ei se välttämättä tunnu miltään kun ne omat ajatukset tuntuu niin järkeviltä. Sitten kun masennukseen tulee lisäoireina psykoottisuutta ja/tai ahdistuneisuushäiriötä tilanne vaikeutuu moninkertaisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei niissä masennus ajan ajatuksissa ole mitään järkeä ja puhe lähimmäisillekin mukautuu sen myötä niin raskaaksi että parantuessa ei tiedä mitä tehdä kun en voinut olla minä niin sairas, puskee vaan mietteeksi asti. Itsellä kaksisuuntainen niin se vaan alkaa, se vaan tulee se sairaus. 

Mutta etkö osaa välittää läheisistäsi silloin kun oma sairaus on vaikeana? Tätä minun on vaikea ymmärtää, tuntuu että ainakin masennuksessa on joku tosi itsekäs aspekti kun kerran masentuneet ihmiset ei näy osaavan muuta kuin velloa itsesäälissä.

Miltä tuntuu olla kusipää lehmä, kerro sinä kun minun on vaikea ymmärtää? 

Puhut nyt teini-ikäiselle lapselle joka tarvitsisi vanhempaa. Kumpikohan meistä on kusipää lehmä?

Oireet vaihtelee todella paljon. Oma kokemukseni on että harmaata mössöä päässä päivästä toiseen, kroppa on raskas kuin rautakanki ,muisti pätkii pahasti,itkettää jatkuvasti tai mikään ei tunnu miltään. Ruokahalu on olematon ja ruokaa rakastavana on ollut pakotettava itsensä syömään. 

T. Masennuksesta toipuva ilman lääkkeitä ja terapian avulla ja aurinko näkyy viiden vuoden jälkeen 

Vissiin siltä, kun tulee mitta täyteen eikä jaksa enää paskaa työtään, jossa pomo vain unohtelee maksaa palkkoja ja kiusaa. Minulle lätkäistään tästä masennusdiagnoosi ja lääkitys olisi pitänyt aloittaa, koska masentunut olin, kun sietänyt huonoja työoloja. No viskasin reseptin roskiin ja vaihdoin työpaikkaa. Masennus parani heti. 

Vierailija kirjoitti:

Miltä tuntuu olla kusipää lehmä, kerro sinä kun minun on vaikea ymmärtää? 

Tämä muuten muistuttaa paljon huoltajani kommentteja. Hyvä että saatiin tänne ketjuun niitä masentuneita. Tällaisten kommenttien takia nimenomaan kiinnostaa eikö masentunut enää välitä läheisistään.

Ei se tunnu oikein miltään. Paitsi ehkä ahdistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miltä tuntuu olla kusipää lehmä, kerro sinä kun minun on vaikea ymmärtää? 

Tämä muuten muistuttaa paljon huoltajani kommentteja. Hyvä että saatiin tänne ketjuun niitä masentuneita. Tällaisten kommenttien takia nimenomaan kiinnostaa eikö masentunut enää välitä läheisistään.

Mites tämän nyt kertoisi. Masennus vie energiat eikä ihminen jaksa silloin samalla tavalla ylläpitää ihmissuhteita. Se voi näyttäytyä sillä ettei välitä, mutta asia ei kuitenkaan ihan niin ole. Se voi olla yksi masennuksen oireista.

No mulle tuotti diagnoosi oksentamista ja itkemistä niin että psykiatri oli jo psykoottiseks muuttamassa mutta Sain sanallisesti kuvattua niin pysy vaikeana masennuksena. =kaksisuuntainen

Vierailija kirjoitti:

Mites tämän nyt kertoisi. Masennus vie energiat eikä ihminen jaksa silloin samalla tavalla ylläpitää ihmissuhteita. Se voi näyttäytyä sillä ettei välitä, mutta asia ei kuitenkaan ihan niin ole. Se voi olla yksi masennuksen oireista.

Eli minun pitää hyväksyä että minulla ei käytännössä ole toista vanhempaa koska hän ei vaan jaksa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites tämän nyt kertoisi. Masennus vie energiat eikä ihminen jaksa silloin samalla tavalla ylläpitää ihmissuhteita. Se voi näyttäytyä sillä ettei välitä, mutta asia ei kuitenkaan ihan niin ole. Se voi olla yksi masennuksen oireista.

Eli minun pitää hyväksyä että minulla ei käytännössä ole toista vanhempaa koska hän ei vaan jaksa?

Noin isoihin asioihin en tuntemattomana pysty antamaan kenenkään puolesta vastausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites tämän nyt kertoisi. Masennus vie energiat eikä ihminen jaksa silloin samalla tavalla ylläpitää ihmissuhteita. Se voi näyttäytyä sillä ettei välitä, mutta asia ei kuitenkaan ihan niin ole. Se voi olla yksi masennuksen oireista.

Eli minun pitää hyväksyä että minulla ei käytännössä ole toista vanhempaa koska hän ei vaan jaksa?

Pitää hyväksyä että toinen on sairastunut 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miltä tuntuu olla kusipää lehmä, kerro sinä kun minun on vaikea ymmärtää? 

Tämä muuten muistuttaa paljon huoltajani kommentteja. Hyvä että saatiin tänne ketjuun niitä masentuneita. Tällaisten kommenttien takia nimenomaan kiinnostaa eikö masentunut enää välitä läheisistään.

Oletko siis teini-ikäinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miltä tuntuu olla kusipää lehmä, kerro sinä kun minun on vaikea ymmärtää? 

Tämä muuten muistuttaa paljon huoltajani kommentteja. Hyvä että saatiin tänne ketjuun niitä masentuneita. Tällaisten kommenttien takia nimenomaan kiinnostaa eikö masentunut enää välitä läheisistään.

Oletko siis teini-ikäinen?

Kieltämättä sellaiset vibat tulee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites tämän nyt kertoisi. Masennus vie energiat eikä ihminen jaksa silloin samalla tavalla ylläpitää ihmissuhteita. Se voi näyttäytyä sillä ettei välitä, mutta asia ei kuitenkaan ihan niin ole. Se voi olla yksi masennuksen oireista.

Eli minun pitää hyväksyä että minulla ei käytännössä ole toista vanhempaa koska hän ei vaan jaksa?

Pitää hyväksyä että toinen on sairastunut 

En voi sille mitään mutta en näe vanhempani elämässä mitään oikeaa vaikeutta. Päin vastoin minusta vaikuttaa siltä että ne joilla on elämässä ollut vaikeuksia (läheisten ennenaikaisia kuolemia, muuta sairautta yms.) eivät hevillä masennu.