Hei aikuinen, miten puhuttelet omia vanhempiasi?
Sanotko edelleen äiti ja isä (mutsi ja faija /äiskä ja iskä tms.) vai oletko jossain vaiheessa alkanut käyttää heidän etunimiään?
Kommentit (23)
Ei se äiti ja isä miksikään muutu, vaikka lapset aikuiseksi kasvavat.
Sanon äidiksi ja isäksi. Joskus mummoksi ja papaksi, jos se sopii paremmin asianyhteyteen.
Heitä itseään puhuttelen äidiksi ja isäksi, muille puhun mutsista ja faijasta.
Molemmat jo kuolleet, mutta isää taisin puhutella faijaksi ja äitiä lempinimellä.
Äiti ja isä ovat edelleen vaikka olen 57. En ole koskaan oikein tajunnut noita etunimillä vanhempiaan kutsuvia. Tiedän että se oli muotiakin joskus "tiedostavina" takavuosina mutta minusta se tuntuu kummalliselta. Ihmisellä on yleensä vain yksi äiti ja yksi isä. Se on erityinen nimitys, kun etunimikavereita taas on tuhansia.
Etunimen käyttäminen tuntuu jotenkin väheksyvältä, joten usein miten kutsun isääni "isäksi". Siskolleni puhuessani käytän isäni etunimeä tai puhun isästä. M51
No meillä on siskon kanssa eri isät, etunimiä on isästä käytetty aina jostain syystä, äiti on äiti ollut aina.
Etunimi. Jos kerron jostain sanon että "ahdistaa kun äiti vanhenee, pelkään ajan kulumista".
Äiti ja isä edelleen. En ymmärrä, miksi jotkut puhuvat etunimillä omille vanhemmilleen. Minusta se on jotenkin epäkunnioittavaa.
Samoin puhun ystävieni vanhemmista "miten sun isä voi?" "näin teidän äidin eilen kaupassa" enkä etunimillä.
Itselleni äiti on joko äiti tai äitikkä, yksi (aikuisista) lapsistani kutsuu mua äipäksi
No tietenkin sanon äiti ja iskä kuten aina ennenkin. Miksi ihmeessä alkaisin kutsua heitä etunimillä?
Äiti on äiti edelleen, lasten kuulleen puhun mummista.
N33