Miesystävä teki kalliin hankinnan ja nyt hänellä ei ole enää varaa mihinkään muuhun

Miksi tätä tilannetta pitää jauhaa ja vatvoa? Jos vapaa-ajan riennot ovat aloittajalle niin tärkeitä samoin kuin se, että seurustelukumppani osallistuu niihin rahallisesti, niin sitten on etsittävä joku toinen. Hyvin yksinkertaista. 

Vierailija kirjoitti:

Miehen kannattaisi samalla dumpata tuollainen riippakivi elämästään.

Ja sitten itkeä täällä, kun ei saa pillua?

Vierailija kirjoitti:

Miksi tätä tilannetta pitää jauhaa ja vatvoa? Jos vapaa-ajan riennot ovat aloittajalle niin tärkeitä samoin kuin se, että seurustelukumppani osallistuu niihin rahallisesti, niin sitten on etsittävä joku toinen. Hyvin yksinkertaista. 

No ihmiset nyt tykkäävät keskustella asioista, koita kestää. Kaipa tässä pääpuheenaiheena on se, onko tuo asiallista miehen puolelta ja minkälaiset odotukset parisuhteen suhteen ovat realistisia ihan yleisestikin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edelleen, jos olet ihminen jonka mielenkiinnon kohteet vaihtuvat vuoden välein, tiedosta ja hyväksy se äläkä lähde kokeilemaan sellaisen kanssa joka tietää mitä haluaa, ja haluaa sitä systemaattisesti vuodesta toiseen. Ainakaan kertomatta toiselle, että olet ihminen joka tykkää kokeilla eri vuosina eri asioita. On ok että mieli joillakin muuttuu tiuhempaan tahtiin kuin toisilla, olisi myös ystävällistä tiedostaa että kaikki eivät ole siinä asiassa samanlaisia ja kommunikoida sen mukaan. Aikuinen on nähnyt elämää jo sen verran että tietää ihmisten olevan erilaisia.

No mitä sun mielestä sen miehen pitäisi tehdä? Riittääkö, jos pahoittelee sitä, ettei enää pysty osallistumaan, vai pitäisikö hänen ymmärtää, että kun suhteen alussa annettiin ymmärtää, että jokni asia kiinnostaa, sen asian pitää olla elämän keskiössä hamaan tappiin asti? Se,

Juuri näin.

Lisäksi ihastuneena katsellaan toista usein vaaleanpunaisten lasien läpi. Hyvin mahdollista, että ollaan oltu hyvinkin avoimia. Toisen osapuolen ajatukset ja haaveet on saattaneet kuulostaa uusilta ja mielenkiintoisilta. Eroavaisuuksia sovitellaan yhteen ja tulkitaan sopimaan omiin ajatuksiin. Samalla, kun rakennetaan omassa päässä yhteistä tulevaisuutta omista lähtökohdista lähtien.

Sitten ihmetellään, kun ajan kuluttua huomataan, ettei yhteinen todellisuus vastaakaan unelmia. Molemmilla mahdollisesti sama ajatus; kyllä mä olen heti alkuunsa kertonut millaista elämää haluan elää.

Vierailija kirjoitti:

Naisen ei kuulu maksaa miehen huvituksia ei erillisiä eikä yhteisiä, ei ikinä.

Saisiko perusteluja, miten sukupuoli vaikuttaa asiaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tätä tilannetta pitää jauhaa ja vatvoa? Jos vapaa-ajan riennot ovat aloittajalle niin tärkeitä samoin kuin se, että seurustelukumppani osallistuu niihin rahallisesti, niin sitten on etsittävä joku toinen. Hyvin yksinkertaista. 

No ihmiset nyt tykkäävät keskustella asioista, koita kestää. Kaipa tässä pääpuheenaiheena on se, onko tuo asiallista miehen puolelta ja minkälaiset odotukset parisuhteen suhteen ovat realistisia ihan yleisestikin. 

Jännä muotoilu tuo "onko tuo asiallista". Voiko joku oikeasti ajatella, että se olisi asiatontakaan? Tai että miehellä olisi jokin velvollisuus pysytellä tietynlaisessa elämäntyylissä, jota harrastettiin suhteen alussa, ja joka ilmeisesti kiinnosti häntä silloin?

Onhan se HARMILLISTA, että intressit eivät enää kohtaa, mutta se on kuitenkin aika inhimillistä.

Terveessä parisuhteessa luulisi että tuollaisesta asiasta keskusteltaisiin keskenään - mieluiten ennen hankintaa - eikä jälkikäteen anonyymillä nettipalstalla.

Lisäksi ihastuneena katsellaan toista usein vaaleanpunaisten lasien läpi. Hyvin mahdollista, että ollaan oltu hyvinkin avoimia. Toisen osapuolen ajatukset ja haaveet on saattaneet kuulostaa uusilta ja mielenkiintoisilta. Eroavaisuuksia sovitellaan yhteen ja tulkitaan sopimaan omiin ajatuksiin. Samalla, kun rakennetaan omassa päässä yhteistä tulevaisuutta omista lähtökohdista lähtien.

ihmiset ovat tässä erilaisia. Mulla menee aikaa että ihastun, vaaleanpunaisia laseja mulla ei ole koskaan ollutkaan. Kaipa sen jo kypsällä iällä tietää, kumpaan kuuluu

Vierailija kirjoitti:

Terveessä parisuhteessa luulisi että tuollaisesta asiasta keskusteltaisiin keskenään - mieluiten ennen hankintaa - eikä jälkikäteen anonyymillä nettipalstalla.

Kun on vasta vuosi seurusteltu, tehdään yleensä omat hankinnat aika lailla omatoimisesti, kun ei ole mitään yhteistaloutta. Onhan mies voinut puhuakin, tyyliin "oon ajatellut hankkia moottoripyörän", mutta ei kukaan ala vuoden seurustelun jälkeen kysellä kumppanilta lupia jonkin asian hankkimiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisellä on oikeus olla käyttämättä omaa rahaa hotelleihin ja bileisiin, jopa silloin kun kyseessä on mies.

Ihmisellä on myös oikeus ostaa vaikka jumbojetti omilla rahoillaan jos haluaa, jopa jos hän on mies.

Samaa mieltä. Palataan asiaan kun sinun naisystävä ajoi päänsä kaljuksi tai teki lupauksen säästää itsensä (jatkossa) avioliittoon. Tokihan hänellä on oikeus niin tehdä ja sittenhän sinä tiedät asiasta kun hänet näet.

Täällä on ollut monta ketjua aiheesta "nainen leikkautti pitkät hiukset lyhyeksi eikä kysynyt lupaa", johon vastaukset ovat olleet "jätä se sika". Ja kyse on hiuksista, jotka ei vaikuta yhtään mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tätä tilannetta pitää jauhaa ja vatvoa? Jos vapaa-ajan riennot ovat aloittajalle niin tärkeitä samoin kuin se, että seurustelukumppani osallistuu niihin rahallisesti, niin sitten on etsittävä joku toinen. Hyvin yksinkertaista. 

No ihmiset nyt tykkäävät keskustella asioista, koita kestää. Kaipa tässä pääpuheenaiheena on se, onko tuo asiallista miehen puolelta ja minkälaiset odotukset parisuhteen suhteen ovat realistisia ihan yleisestikin. 

Jännä muotoilu tuo "onko tuo asiallista". Voiko joku oikeasti ajatella, että se olisi asiatontakaan? Tai että miehellä olisi jokin velvollisuus pysytellä tietynlaisessa elämäntyylissä, jota harrastettiin suhteen alussa, ja joka ilmeisesti kiinnosti häntä silloin?

Onhan se HARMILLISTA, että intressit eivät enää kohtaa, mutta se on kuitenki

Erikoista, jos elämäntyyli vaihtuu vuodessa ihan toisenlaiseen. Aikamoinen tuuliviiri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisellä on oikeus olla käyttämättä omaa rahaa hotelleihin ja bileisiin, jopa silloin kun kyseessä on mies.

Ihmisellä on myös oikeus ostaa vaikka jumbojetti omilla rahoillaan jos haluaa, jopa jos hän on mies.

Samaa mieltä. Palataan asiaan kun sinun naisystävä ajoi päänsä kaljuksi tai teki lupauksen säästää itsensä (jatkossa) avioliittoon. Tokihan hänellä on oikeus niin tehdä ja sittenhän sinä tiedät asiasta kun hänet näet.

Olen eri, mutta kyllä nainen on oikeutettu tekemään noin. Kannustan ajamaan pään kaljuksi jo ennen parisuhdetta

Minusta tuntuu, että tässä ketjussa on aika paljon kaikenlaista omasta päästä keksittyä horinaa sekä puolesta että vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Parempi, että vaihdat miesystävän sellaiseen, joka arvostaa samanlaisia asioita ja tekemistä kuin sinä. Miehelle tärkeintä oli saada tuo "kallis hankinta".

Ihan sama minkä tason parisuhde ongelma niin ehdotuksena on ero.

Minusta tuo oli mieheltä aika ajattelematonta toimintaa. En maksaisi miehen vapaa-ajan vietettä jos tilanne on mitä sanoit. Etsi muita kavereita joiden kanssa käydä ulkona.. Se on kyllä ikävä homma jos tapana oli käydä vaikka yhdessä syömässä mikä on usein aika olennainen osa ihmissuhdetta... Mielestäni ei kannata maksaa toisen ravintola ruokia jos on tosen itse aiheuttama tilanne. Hän voi sitten vaikka myydä hankinnan tms jos alkaakin taas arvostamaan vaikkapa yhteisiä ravintolaillallisia

Vierailija kirjoitti:

Erikoista, jos elämäntyyli vaihtuu vuodessa ihan toisenlaiseen. Aikamoinen tuuliviiri.

Vaihtuuko elämäntyyli täysin toisenlaiseksi vain siksi, että jonkun isomman hankinnan vuoksi rahaa on vähemmän käytettävissä? Eihän tuo tarkoita välttämättä edes minkäänlaista muutosta - se hankinta on voinut olla unelmana ja tavoitteena jo pitkään, ja edelleen voi hyvinkin olla, että tykkäisi niistä keikkareissuistakin, mutta kaikkeen ei vain ole varaa samaan aikaan. Ja tuossa on kyse vain YHDESTÄ asiasta, joka muuttui. Ei tarkoita, että koko elämäntyyli muuttuu.

Onpas tämä keskustelu lähtenyt laukalle =)

Vähän vedetty mutkat suoriksi, ettei suhde sisällä mitään muuta kuin kalliita hotellilomia. Kyllä niitä koti-iltoja, ruuanlaittoa kotona, tv:n katselua on suurin osa ajasta. Kerran kuussa joku teatteri, keikka tms. Eikä ne kaikki ole toisella paikkakunnalla hotelliyöpymisineen. Kansainvälisen tason rock/hevibändejä ei edes esiinny Suomessa joka kk, mutta kun joku oman maun mukainen bändi on tulossa, liput on ostettu heti, ihan kummankin halusta. Toukokuulle yhdet liput jo hommattuna, muttei sillä kertaa jäädä yöksi. Reilun vuoden aikana näitä isompia keikkoja ollut 3, loput viikonloppuhuvitukset sitten teatteria, stand uppia, tms tässä lähellä. 

Jos joku jaksaa pelkkiä koti-iltoja viikosta ja kuukaudesta toiseen, niin tehkää sitten niin. Minä kaipaan jotain viihdykettä koti-iltojen vastapainoksi. Eikä me tämän takia erota, mutta jos mies ei enää halua lähteä näihin, niin käyn sitten itsekin harvemmin ja/tai muussa seurassa. Toki harmittaa, että ulkomaanmatkailu oman rakkaan kanssa ei toistaiseksi onnistu

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi, että vaihdat miesystävän sellaiseen, joka arvostaa samanlaisia asioita ja tekemistä kuin sinä. Miehelle tärkeintä oli saada tuo "kallis hankinta".

Ihan sama minkä tason parisuhde ongelma niin ehdotuksena on ero.

Minusta tuo oli mieheltä aika ajattelematonta toimintaa. En maksaisi miehen vapaa-ajan vietettä jos tilanne on mitä sanoit. Etsi muita kavereita joiden kanssa käydä ulkona.. Se on kyllä ikävä homma jos tapana oli käydä vaikka yhdessä syömässä mikä on usein aika olennainen osa ihmissuhdetta... Mielestäni ei kannata maksaa toisen ravintola ruokia jos on tosen itse aiheuttama tilanne. Hän voi sitten vaikka myydä hankinnan tms jos alkaakin taas arvostamaan vaikkapa yhteisiä ravintolaillallisia

Ehdotus on ero silloin, jos tilanne on itselle kestämätön. Esim. jos tässä tilanteessa ap:lla painaa vaakakupissa enemmän se, että suhteessa tehdään tiettyjä asioita, niin jos ne eivät nyt tämän kumppanin kanssa onnistu ainakaan vähään aikaan, niin jos tilanne ei ole ap:lle ok, niin ei silloin oikein muuta vaihtoehtoa jää kuin ero. Mutta jos haluaa mieluummin olla juuri tuon miehen kanssa kuin erota, silloin ap:lle jää vaihtoehdoksi harrastaa noita asioita ilman miestä joko yksin, omien lasten tai omien kavereiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tätä tilannetta pitää jauhaa ja vatvoa? Jos vapaa-ajan riennot ovat aloittajalle niin tärkeitä samoin kuin se, että seurustelukumppani osallistuu niihin rahallisesti, niin sitten on etsittävä joku toinen. Hyvin yksinkertaista. 

No ihmiset nyt tykkäävät keskustella asioista, koita kestää. Kaipa tässä pääpuheenaiheena on se, onko tuo asiallista miehen puolelta ja minkälaiset odotukset parisuhteen suhteen ovat realistisia ihan yleisestikin. 

Jännä muotoilu tuo "onko tuo asiallista". Voiko joku oikeasti ajatella, että se olisi asiatontakaan? Tai että miehellä olisi jokin velvollisuus pysytellä tietynlaisessa elämäntyylissä, jota harrastettiin suhteen alussa, ja joka ilmeisesti kiinnosti häntä silloin?

Onhan se HARMILLISTA, että intressit eivät enää kohtaa, mutta se on kuitenki

No pointti nyt oli että aiheesta riittää keskusteltavaa. Voithan sä vaikka keskustella mun sanavalinnoista. 

Vierailija kirjoitti:

Onpas tämä keskustelu lähtenyt laukalle =)

Vähän vedetty mutkat suoriksi, ettei suhde sisällä mitään muuta kuin kalliita hotellilomia. Kyllä niitä koti-iltoja, ruuanlaittoa kotona, tv:n katselua on suurin osa ajasta. Kerran kuussa joku teatteri, keikka tms. Eikä ne kaikki ole toisella paikkakunnalla hotelliyöpymisineen. Kansainvälisen tason rock/hevibändejä ei edes esiinny Suomessa joka kk, mutta kun joku oman maun mukainen bändi on tulossa, liput on ostettu heti, ihan kummankin halusta. Toukokuulle yhdet liput jo hommattuna, muttei sillä kertaa jäädä yöksi. Reilun vuoden aikana näitä isompia keikkoja ollut 3, loput viikonloppuhuvitukset sitten teatteria, stand uppia, tms tässä lähellä. 

Jos joku jaksaa pelkkiä koti-iltoja viikosta ja kuukaudesta toiseen, niin tehkää sitten niin. Minä kaipaan jotain viihdykettä koti-iltojen vastapainoksi. Eikä me tämän takia erota, mutta jos mies ei enää halua lähteä näihin, niin käy

Kuulostaa siltä, että löysit ratkaisun. Ja ehkä mies haluaa ja pystyy joskus myöhemmin taas osallistumaan? On täysin ok tuntea harmitusta tästä tilanteesta, mutta jos kerran muuten kaikki toimii, niin ehkä tuo on asia, jonka yli pystyt pääsemään.

Vierailija kirjoitti:

Säästöjen käyttö yksittäiseen hankintaan, jos ei ole ihan asunnosta kyse, on aina arveluttavaa. Päälle vielä 3 vuotta maksamista..

Aloituksesta ei käy oikeasti ilmi mitään kouriintuntuvaa hankinnasta tai mistä on tarkalleen ottaen kyse. Sanoisin, että kirjoittamasi osuu naulan kantaan, jos kyse on ns. holtittomasta päähänpistosta.

Mutta jos kyse on jostain sellaisesta hankinnasta, joka on ostettu pitkän aikavälin harkinnan tuloksena, esim. pitkäaikainen tavoite tai haave, jota varten on erikseen myös säästetty ja josta on mies jo lähtökohtaisesti tiennyt, että "muutama vuosi syödään kaurapuuroa" jotta rahoitus saadaan kuntoon - tällöin en näkisi hankintaa millään muotoa arveluttavana. Päinvastoin, minulle tulee lähinnä mieleen hankinta, joka joko a) pitää arvonsa ajan kanssa tai b) kasvattaa arvoaan ajan kanssa.