Lue keskustelun säännöt.
Tatuointi, mutta miksi?
Kommentit (40)
Tein joskus matalapalkkahommia ja niissä tuli nähtyä näitä, jotka olivat aina palkkapäivän lähestyessä varaamassa tatuointiaikaa, ja sitten kun tulivat ylpeänä uuden tatuointinsa kanssa, oli vaan sellainen "niin, semmosen otit ja vielä maksoit" -fiilis, kun tatuoinnit olivat oikeasti tasoa tribaalisavupääkallo jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näytän vähemmän maskuliiniselta ilman tatuointeja.Haluan näyttää kovalta tyypiltä
Vaikka sinusta pidettäisiin enemmän vähän vähemmän kovan näköisenä ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näytän vähemmän maskuliiniselta ilman tatuointeja.Haluan näyttää kovalta tyypiltä
Vaikka sinusta pidettäisiin enemmän vähän vähemmän kovan näköisenä ?
Ehkä tarpeeksi monet ihmiset pitävät hänestä joka tapauksessa, joten hänellä ei ole tarvetta miellyttää muita ulkonäöllään. Mitäpä sitä edes tekisi sellaisilla ystävillä, joiden tykkäämiseen ulkonäkö merkkaa kovin paljon?
Katsokaa youtubesta "cecot prison" dokumentti niin ymmärrätte mitä mielikuvia tatuoinnit pahimmillaan herättävät.
Samaa mieltä aloittajan kanssa. Olen saanut taidealan korkeakoulutuksen ja näissä tatuoinneissa minua vaivaa eniten se, että niiden taiteellinen ja esteettinen taso on lähellä nollaa.
Ihmiset miettivät yleensä pitkään mitä taidetta tai minkä väriset verhot laittavat asuntonsa seinille ja sitten samat ihmiset sitten menevät ottamaan ihoonsa loppuelämän näkyviä tatuointeja kännissä ja läpällä joltain kolmannen luokan amatööritatuointitaiteilijalta.
Minulle juhlapukujen kaula-aukoista pilkottavat ruusu-ja tähtikuviot näyttävät aivan hirveiltä. Ja nainen jolla on tatuointi näyttää siltä kuin hänessä olisi alennusmyyntilappu. Halvalta ja mauttomalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten muiden ulkoinen olemus jaksaa edelleenkin aiheuttaa päänvaivaa ja ahdistusta muille? Ei uskoisi, että elämme 2000-luvulla. Miten kenenkään tatuoinneilla on mitään merkitystä niille keillä niitä ei ole? Miettivätköhän myös jokaisen tatuoimatoman kohdalla, että onpa siinä upea ihminen? Get a life!
Hyvä woke-ihminen. Ikävä tuottaa sinulle pettymys, mutta sinun wokejumalasi on syöttäneet sinulle pajunköyttä. Tällaista suurta suvaitsevaisuuden aikaa ei tule koskaan. Ihmisten ennakkoluuloisuus on pysyvä ominaisuus. Tatuointiviha ei katoa koskaan. Se on luonnollinen reaktio ihmiseltä kavahtaa sellaista tyyppiä, jonka kädet ja naama on täynnä sotkua ja paukamia.
Sietokyky kasvaa tietysti kun jotain tulee enemmän katukuvaan.
Eikös Aatukin aikoinaan tatuoittanut parempiosaiset "valitut" vangit. "Tattooing was done at Auschwitz but only to prisoners who were 'selected' to be slaves rather than gassed."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikään ei ole niin ikävää katsottavaa kun kaunis hyvä vartaloinen nainen on tikattu täyteen erilaisia kuvioita.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä aloittajan kanssa. Olen saanut taidealan korkeakoulutuksen ja näissä tatuoinneissa minua vaivaa eniten se, että niiden taiteellinen ja esteettinen taso on lähellä nollaa.
Ihmiset miettivät yleensä pitkään mitä taidetta tai minkä väriset verhot laittavat asuntonsa seinille ja sitten samat ihmiset sitten menevät ottamaan ihoonsa loppuelämän näkyviä tatuointeja kännissä ja läpällä joltain kolmannen luokan amatööritatuointitaiteilijalta.
Minulle juhlapukujen kaula-aukoista pilkottavat ruusu-ja tähtikuviot näyttävät aivan hirveiltä. Ja nainen jolla on tatuointi näyttää siltä kuin hänessä olisi alennusmyyntilappu. Halvalta ja mauttomalta.
Jaaha. Minullakin on tutkinto taideyliopistosta, eikä tippaakaan haittaa muiden tatuoinnit. Eikä myöskään muiden verhot tai taulut.
Jos et ole vielä ymmärtänyt, niin ei siitä sinunkaan seinällä olevasta taulusta kaikki pidä. Mutta mietitkö sitä illat pitkät? Et varmaan. Miksi luulet, että kukaan miettisi sun tai jonkun muun mielipidettä omista makuasioistaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tatuointi on hyvä keino karsia ap:n kaltaiset pois elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole niin ikävää katsottavaa kun kaunis hyvä vartaloinen nainen on tikattu täyteen erilaisia kuvioita.
Voi ei. Menetkö kotiin murjottamaan loppupäiväksi, jos näät sellaisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ollu tatska yli 45v ja vielä ei kaduta. Aikoinaan harvalla naisella oli tatska, nykyään ovat jo kovasti yleisiä.
Ihmisen kehossa nyt ei mitään erityisen kaunista ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä aloittajan kanssa. Olen saanut taidealan korkeakoulutuksen ja näissä tatuoinneissa minua vaivaa eniten se, että niiden taiteellinen ja esteettinen taso on lähellä nollaa.
Ihmiset miettivät yleensä pitkään mitä taidetta tai minkä väriset verhot laittavat asuntonsa seinille ja sitten samat ihmiset sitten menevät ottamaan ihoonsa loppuelämän näkyviä tatuointeja kännissä ja läpällä joltain kolmannen luokan amatööritatuointitaiteilijalta.
Minulle juhlapukujen kaula-aukoista pilkottavat ruusu-ja tähtikuviot näyttävät aivan hirveiltä. Ja nainen jolla on tatuointi näyttää siltä kuin hänessä olisi alennusmyyntilappu. Halvalta ja mauttomalta.
Niin omahyväinen selostus, että kuulostaa jo joltain sketsihahmolta.
Vierailija kirjoitti:
Koira oli rakas. Pitäähän siksi tassun kuvia laittaa. (Jos on WT.)
Itse kirjoitin nahkaani kiitos 1939 - 1945
Otin munaani tatuoinnin: Ir#### rakas mies. Nyt ollaan erottu ja ajelen muita rouvia tällä tatskalla.
No mulla on tatuointi ihan vaan siks, että mä halusin. Kuva oli mun mielestä siistin näköinen ja valitsin sen. Oli 2000-luvun alku, tatskat ja varsinkin tribaalit olivat kovasti muodissa. Olin parikymppisenä ja jonkin aikaa jo halunnut tatuointia. Tapailin hetken aikaa kundia, jolla oli tribaalitatska ja halusin itsellenikin sellaisen.
Ei siihen tuon kummempaa syytä ollut. Tatuointi on pieni, ei näkyvällä paikalla oleva, ja otin sen vielä tarkoituksella sellaiseen kohtaan, ettei ala nahka roikkumaan vanhempanakaan. Hetkeäkään en ole katunut, vaikka sen otinkin aikalailla hetken mielijohteesta. Sillä ajatuksella kuitenkin, että se on sitten ikuinen.
Se onkin jäänyt mun ainoaksi tatuoinniksi. Nuorempana olisin halunnut niitä kyllä lisääkin, mutta en sitten kuitenkaan ottanut. Eikä mikään kuva ole tuntunut niin merkitykselliseltä, että olisin halunnut sen iholleni. Lastenkin nimet ja syntymäpäivät muistan sen verran hyvin muutenkin, ettei ole ollut tarpeen niitäkään tatuoida.
Onhan tribaalit nykyään kai aika noloja, ja tuokin mun kuva on jo ihan haalistunut. Mutta se nyt on tossa ja saa ollakin, oman aikansa kuvana ja mulle ikuisena nuoruusmuistona. Niin ne on muutkin nuoruusmuistot jo haalistuneita tässä iässä!
Kyllä ne silmiin sattuu, eikä todellakaan ketään kaunista. Halvan vaikutelman niistä saa, mutta minun mielipiteellänihän ei ole mitään väliä kenellekään muulle kuin itselleni.
Raivostuttaa nämä naiset, jotka julistaa, että jokainen on hyvä juuri sellaisena kuin on. Miksi sitten pitää värjätä hiukset liilaksi ja tatuoida käsivarsi täyteen ja sikinsokin jotain kuvia ja sitten vasta hyväksyttää itseään muilla. Miksei se sitten riitä, että olisi oikeasti sellainen kuin on. Tätä ihmettelen.
Nosta vaikka punttia mielummin