Kun arki ei toimi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen vierestä seurannut muutamaa tällaista tapausta ja väittäisin että homma on lähtenyt väärille urille jo vauva-aikana. Moni äiti "omii" vauvan. Ei halua olla erossa eikä antaa muille, edes sille lapsen isälle, hoitoon ja äidillä on selkeä visio miten asiat tulee tehdä. Kyllä siinä isä vuodessa tai parissa lannistuu ja menettää kiinnostuksensa, kun aina yrittäessä saa haukut, koska on tehnyt asiat eri tavalla ja opettelee vasta. Sitten kun äiti alkaa kaivata ja kelpuuttaa apua, niin ongelmana on että ei sillä isällä ja lapsella ole suhdetta eikä isällä itseluottamusta toimia ja olla vastuussa lapsesta.

Kun vertaa perheisiin, joissa isä on saanut alusta asti osallistua vauvanhoitoon, niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Usein myös lapset ja koko perhe-elämä tasapainoisempaa.

Enkä väitä että kaikissa perheissä menee juuri näin, mutta kokemukseni mukaan aika monessa

Ilmiö on kyllä ihan tutkimuksissakin havaittu. Että ei vain väsynyttä selittelyä.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen vierestä seurannut muutamaa tällaista tapausta ja väittäisin että homma on lähtenyt väärille urille jo vauva-aikana. Moni äiti "omii" vauvan. Ei halua olla erossa eikä antaa muille, edes sille lapsen isälle, hoitoon ja äidillä on selkeä visio miten asiat tulee tehdä. Kyllä siinä isä vuodessa tai parissa lannistuu ja menettää kiinnostuksensa, kun aina yrittäessä saa haukut, koska on tehnyt asiat eri tavalla ja opettelee vasta. Sitten kun äiti alkaa kaivata ja kelpuuttaa apua, niin ongelmana on että ei sillä isällä ja lapsella ole suhdetta eikä isällä itseluottamusta toimia ja olla vastuussa lapsesta.

Kun vertaa perheisiin, joissa isä on saanut alusta asti osallistua vauvanhoitoon, niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Usein myös lapset ja koko perhe-elämä tasapainoisempaa.

Enkä väitä että kaikissa perheissä menee juuri näin, mutta kokemukseni mukaan aika monessa. Enkä syytä pelkästään äitejä. Heillä hormo

Aina tämä sama väite. Raskasta. Meillä on sama tilanne kuin aloittajalla ja on täysin varmaa, että en ole ominut vauvaa. Ensinnäkin jouduin sektioon, jossa tuli komplikaatioita, ja olisin todella tarvinnut miehen osallistumista vauvaan, mutta ei, kaikista pyynnöistäni ja kyllä, myös aneluistani huolimatta hän ei suostunut vauvaa hoitamaan. Eikä myöhemminkään suostunut kun vauva oli isompi vaikka miten pyysin ja pyysin. Aina hänellä oli ns. muuta tekemistä tai joku muu tekosyy. Eikä minulla ollut todellakaan muuta visiota vauvan hoidosta kuin että vauva on pidettävä hengissä, terveenä ja hyvinvoivana. Eli mies olisi saanut mainiosti ostaa sen väriset tuttipullot kuin olisi halunnut, pukea vauvalle pipon väärin päin jne jos olisi halunnut.

Naista on niin kätevä syyllistää siitä, että mies ei osallistu. 

 

Voin kertoa, että jos mies oikeasti haluaa osallistua lapseensa, niin hän kyllä pitää huolen, että osallistuu. Vaikka vaimo sanoisikin, että bodyssa pitää aina laittaa kaikki nepparit kiinni tai että tuttipullo pitää tiskata heti eikä huomenna.

Vierailija kirjoitti:

Olet kotona lasten kanssa? Jos olet kotiäitinä ja miehesi töissä niin sinunhan ne kotityöt kuuluu tehdä.  Jos taas teet etätöitä kotona niin sitten puoliksi. Mites mahdolliset auton huollot ja tankkaukset ja pesut, puoliksi vai? Oletko opettanut lapsillesi omatoimisuutta, jos heillä on puhelimet niin pystyvät kyllä itsekin iltapalansa ottamaan. Tuo riiteleminen ei auta yhtään ja kannattaa omaakin käytöstä tarkastella, kuinka tarkkaan pitää tehdä niinkuin sinä haluat, liika kontrollointi passivoi, ei voi tehdä mitään kun menee kuitenkin väärin.

Huvittavaa kirjoittaa omatoimisuuden opettamisesta lapsille, kun aikuiselta isältä näyttää sitä puuttuvan.

Mutta kai se on se perinteinen "miehen malli".

Vierailija kirjoitti:

Nauratti ääneen tuon yhden kommentoijan "kuka pesee auton". Ai jai, vanha kunnon klassikko toimii aina kivana kevennyksenä.

Etenkin kun läheskään kaikissa perheissä ei edes ole autoa. Ehkä pyörän huolto ajaa saman asian.

 

Vierailija kirjoitti:

Ei tuollainen ilta-aikataulu jääkaapin ovessa lapulla mitään auta. Kyse on halusta ja motivaatiosta ja kiinnostuksesta. Jos isä haluaisi huolehtia lapsilleen iltapalan, niin hän kyllä saisi sen tehtyä ilman vaimon kirjoittamaa minuuttiaikataulua ovessa. Jos taas suurta halua ei ole, niin sitä aikataulua unohtaa katsoa tai on juuri jotain muuta hoidettavaa että ei nyt ehtinytkään tai en ei käynyt keittiössä niin ei muka nähnyt sinä päivänä sitä lappua niin ei siksi laittanut lapsille iltapalaa. Tai mikä tahansa muu huono tekosyy.

Olin kerran kylässä kaverini luona. Siinä jossain vaiheessa hänen miehensä sanoi, että alkaa olla lapsen iltahommien aika. Tein lähtöä, mutta mies sanoi, että jutelkaa aan rauhassa, hän keittää iltapuuron ja pistää lapsen nukkumaan. Siinä lapsi söi, isänsä hoiti lapsen iltapesut ja luki vielä iltasadunkin. Uskomaton mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuollainen ilta-aikataulu jääkaapin ovessa lapulla mitään auta. Kyse on halusta ja motivaatiosta ja kiinnostuksesta. Jos isä haluaisi huolehtia lapsilleen iltapalan, niin hän kyllä saisi sen tehtyä ilman vaimon kirjoittamaa minuuttiaikataulua ovessa. Jos taas suurta halua ei ole, niin sitä aikataulua unohtaa katsoa tai on juuri jotain muuta hoidettavaa että ei nyt ehtinytkään tai en ei käynyt keittiössä niin ei muka nähnyt sinä päivänä sitä lappua niin ei siksi laittanut lapsille iltapalaa. Tai mikä tahansa muu huono tekosyy.

Olin kerran kylässä kaverini luona. Siinä jossain vaiheessa hänen miehensä sanoi, että alkaa olla lapsen iltahommien aika. Tein lähtöä, mutta mies sanoi, että jutelkaa aan rauhassa, hän keittää iltapuuron ja pistää lapsen nukkumaan. Siinä lapsi söi, isänsä hoiti lapsen iltapesut ja luki vielä iltasadunkin. Uskomaton mies.

Tosi surkeaa, että tuo on vieläkin uskomaton mies. Sen pitäisi olla normaali mies.

Tuttavapiirissäni kaikki ikäluokkani miehet ja nuoremmat osallistuu oikein hyvin lapsensa hoitoon ja asioihin ja osa viettää aikaa lapsensa kanssa jopa enemmän kuin äiti. Myös isäni oli tällainen isä ja veljeni on tällainen isä lapsilleen. Tämän vuoksi oletin, että kaikki vähintään oman ikäiseni miehet on tällaisia. Kun en koskaan ollut nähnyt muuta, niin pidin asiaa itsestään selvänä. Näinpä sitten oli valtava järkytys kun omasta muuten vastuullisesta miehestäni kuoriutui ihan lusmuileva ja vastuuta välttelevä isä jota kiinnostaa melkein kaikki muu tekeminen enemmän kuin oman lapsensa kanssa ajan vietto. Enkä ollut tätä hänestä osannut nähdä etukäteen, en vieläkään tiedä mistä se olisi pitänyt osata ennustaa. Ehkä siksi en osannut, kun en tuntenut ennestään ketään tuollaista lusmuilevaa isää. 

Vierailija kirjoitti:

Onko tämmöset miehet työelämässä? Aina mietityttää että luuleeko ne että tommonen olisi ok työpaikalla, että ei vaan mitenkään viikkossakaan opi, että miten töissä menetellään?

Työpaikallani,jossa on siis saman katon alla usemman ammatin edustajia, on miehiä jotka eivät esim pyyhi taukotilansa ruokapöytää koskaan. Kahvipannu ja suodatin paksussa liassa, pöytä kuin lähtevä laiva täynnä lehtiä, eväitä, kyniä ja kaikkea täysin tarpeetonta rojua. Kaukosäädin niin likainen etten koskisi itse moiseen enää. Saippuaa ja paperia sentään näyttää kuluvan joten kai pesevät käsiään sentään sitten. Eivät he välitä. Siivooja saa siivota mitä parhaaksi katsoo, loput saa olla. Saman näköinen on pajansakin, en ole koskaan nähnyt niin suttuista työpajaa vastaavalla alalla missään. Kello kun lyö neljä niin työhanskat tippuu niille sijoilleen, lattioita ei edes lakaista, työkalut ja -koneet jäävät juuri siihen missä niitä aiemmin käytettiin. Virrat sentään osaavat katkaista. Kotona varmaan joko tajuton kuri tai sitten sama meininki sielläkin puolison kanssa. Tai sitten se puoliso on juuri tällainen kiltti ja korjaa jälkiä ja passaa. Ällöttää joka ikinen päivä nähdä tuota velttoilua.

Hep, niin tuttua!

Meillä kaikki lapsiin liittyvä on täysin minun harteillani. Miehellä riittää energiaa töihin ja harrastuksiin, mutta lastensa asioita ei hoida. Nyt lapset on siinä iässä, että ihmettelevät ääneen, kun isä ei hoida/isää ei kiinnosta. Esikoinen täyttää 12 vuotta tänä vuonna. Mies saa eropaperit käteensä tämän kevään aikana.  Lapset jäävät luonnollisesti minun luokseni asumaan (esikoinen tietää tulevasta erosta) ja mies tapaa lapsiaan sitten joskus ja lomilla. 

up

Ikävä tilanne. En osaa kyllä neuvoa mitään viisasta. Mutta tsemppiä.