Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä olette sellaisesta, että äiti hoitaa lapsen kotona
07.03.2007 |
kolmevuotiaaksi (ei sisaruksia), imettää öisin yli yksivuotiaaksi ja kokonaisuudessaan melkein kaksivuotiaaksi, lapsi nukkuu kolme täyttäessään edelleen perhepedissä. Lapsi on ekan kerran yökylässä puolitoistavuotiaana ja siitä eteenpäin yökylässä niin monta yötä maksimissaan kuin on ikävuosia.
Kommentit (58)
että jos ap kerran haluaa olla kotiäitinä, niin miksi hänellä on vain yksi lapsi? Siis onko hän vakavissaan halunnut yhden lapsen kotiäidiksi vai onko se vain onnetonta sattumaa?
Lapsen hoitoonpanosta en ole muuten sanonut missään mitään. Edelleen ihmettelen sitä, miten sellaista elämää voi aikuinen elää...
11
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska et osaa muuta kuin solvata. Tuotahan minä juuri tarkoitin...
25
Minulla ei ainakaan ole tylsää tämän ainokaisen kanssa!
kolmevuotiaaksi vai laittaako alle vuoden ikäisenä tarhaan - kaikki ratkaisut on huonoja jos niihin täältä mielipidettä kysyy...
Alkuperäiselle sanoisin, että todella hienoa miten olet hoitanut lapsesi ja itse toivon pystyväni suurinpiirtein samaan (imettää tosin en aio yli vuotta). Kunpa useampi ihminen viitsisi panostaa lapsiinsa aikaa sen sijasta että on kiire edistämään uraa.
eli vaikka on vain yksi lapsi, ei se tarkoita että päivät lorvittaisiin kotona ja löhöiltäisiin sohvalla. Ainakin täällä pk- seudulla on jos jonkinlaista tekemistä, äitikahviloita, kerhoja, leikkipuistoja yms...
Ja ihanaa on se, että ei aina tarvitse olla niin kauheasti tekemistä, joskus voi olla lapsen kanssa vain kotona ja vaikka leipoa.
Tussa ylempänä joku ihmetteli, miten yhden lapsen kanssa voi elää tylsistymättä. Vastaisin hänelle, että se on ihan itsestään kiinni.
Yhtä lailla voi tylsistyä neljän lapsen äitinä, kun ei pääse kotoa mihinkään, ja lapset tappelevat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se yhden lapsen hoito? Vähän käydään kerhossa ja sitten vähän leivoskellaan... Miten sitä täyspäinen aikuinen jaksaa? Eihän siinä ole mitään mieltä. Uskomatonta. En ole koskaan edes ajatellut, että joku todella eläisi noin. Tekemättä mitään.
Työni on aika yksinäistä, mutta äitiys- ja hoitovapaalla ollessani tapailin muita äitejä ja lapsen vartuttua kävimme kerhoissa ja puistoissa.
Osasin toki puhua muustakin kuin lapsista, joten ei ne aivoi siinä päässeet surkastumaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
se yhden lapsen hoito? Vähän käydään kerhossa ja sitten vähän leivoskellaan... Miten sitä täyspäinen aikuinen jaksaa? Eihän siinä ole mitään mieltä. Uskomatonta. En ole koskaan edes ajatellut, että joku todella eläisi noin. Tekemättä mitään.
että on yksi ainoa oikea tapa elää. Olen vain niin ällistynyt koko tuosta asetelmasta. Ekaa kertaa kuulen, että joku tosiaan elelee vuosikausia yhden lapsen kotiäitinä tekemättä mitään muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä sinua, 37 noin harmittaa? Oletko kateellinen jos jollakin on enemmän vapaa- aikaa kuin sinulla?
Vierailija:
että on yksi ainoa oikea tapa elää. Olen vain niin ällistynyt koko tuosta asetelmasta. Ekaa kertaa kuulen, että joku tosiaan elelee vuosikausia yhden lapsen kotiäitinä tekemättä mitään muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saa tuossa juuri sopivasti hoivaa =)
elämäntavastani yhtään mitään.
Kaikki tuntemani _kotiäidit_ ovat sellaisia, joilla on vähintään 2 lasta, useimmilla 3 tai 4. Yhden ainokaisen tai yhden esikoisen kanssa elävät ovat kaikki tehneet opintojaan loppuun lapsen kanssa.
En tunne ketään, joka olisi ollut ihan vaan kotona yhden ainoan lapsen kanssa. Siis opiskelematta tai tekemättä töitä samalla.
Eikä niitä kotitöitä nyt todellakaan niin paljon ole, että ne ja yksi lapsi sen päivän täyttäisi. Vuosikausia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt hän on kaksivuotias, enkä ainakaan vielä ole aivokuollut.
Ihmettelen vähän, mien voit olla noin hämmästynyt siitä, että kotona voi hoitaa yhtä lasta, ikään kuin ainoa lapsi ei ansaitsisi kotihoitoa.
Tunnen muuten äidin, joka hoiti ainoan lapsensa kotona kouluikään asti.
lapsi on todella sosiaalinen ja koulussa pärjäävä, ja äitikin ihan täysjärkinen.
Vierailija:
Minusta tuo vaan on ihan outoa.
Vierailija:
Minusta tuo vaan on ihan outoa.
tahallasi vai tahtomattasi? Sitähän minä alun perin lähdin ap:lta kysymään.
Siis että valitseeko joku oikeasti jo tuollaisen elämän vai onko se kompromissi. Että haluaa olla kotona, mutta lapsia ei vain kuulu enempää. Sen nyt vielä jotenkin ymmärtää, mutta että joku tekee vain yhden lapsen ja sitten kököttää sen kanssa vuosia kotona. Omituista.
Minulle se yksi ja ainokainen lapsi on niin tärkeä, että hoidin häntä kotona kolme vuotiaaksi ja ihan omasta halustani. Ei ne aivot siinä mihinkään kadonneet, aktiivista elämää vietettiin kaikin puolin. Ihan samat hommat sitä on sitäpaisi tehtävä on niitä lapsia sitten yksi, kaksi tai kolme jne. Aamulla puurot pöytään, siivousta, pyykkäystä jne. Ja lapsimäärästä ei voi päätellä sitä, millaista kotiäidin elämä on. Itse kävimme joka päivä jossain; puistoissa, kerhoissa, jumpassa, taidenäyttelyissä, kirjastossa, kyläiltiin, matkusteltiin, uitiin, luisteltiin, hiihdettiin, pulkkailtiin, tehtiin retkiä, ulkoiltiin muuten vaan jne. Nyt voin sanoa, että kyllä tuo panostus omaan lapseen todella kannatti. Sen näkee lapsesta, että sen kanssa on todella oltu läsnä. Kadehtikaa rauhassa. Kyllä muut asiat odottaa ja kas kummaa, kun ne aivotkin toimi ihan normaalisti ennen kotiäitiyttä, sen aikana ja sen jälkeen. Se, että joku ei tätä tajua, kertoo kyllä kyseisen henkilön ahdasmielisyydestä ja kapeakatseisuudesta ja vain minun ratkaisuni ovat oikeita asenteesta, surullista.
Vierailija: