Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako teinin mennä lukioon, jos matematiikka sujuu huonosti?
20.02.2025 |
Alakoulussa ei ongelmaa, noin 9 tasoa. Murrosiän myötä ei opiskelu kiinnostanut. 9. luokalla matikan kokeista tulee 5-6. Ei tee läksyjä, ei kuulemma kiinnosta yhtään. Ei halua myöskään tukiopetusta. Muut aineet 7-9 tasoa. Lukioon menossa. Mutta kannattaako?
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä se Stubbkaan matematiikassa pärjännyt. Kielissä sen sijaan loisti.
Ei loistanut, saksasta toiseksi huonoin arvosana. Hän on oppinut suomen ja englannin oleskelemalla suomalaisessa koulussa 4. luokkaan asti ja englantia vaihto-oppilasvuotenaan. Muut arvosanat todella heikot eli on todella tyhmä.
Eivätpä olleet Niinistönkään arvosanat häävejä. Kaikkia ei vain kiinnosta nuorena opiskelu. Ei se silti sitä tarkoita, että olisi tyhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MIkä on vaihtoehto lukiolle sitten?
Kiinnostavatko autonasentajan tai kampaaja-parturin hommat enemmän?
Tai vaikka taide, musiikki tai urheilu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kävin lukion ja valmistun pian filosofian maisteriksi, vaikka matikka on aina ollut vaikeaa. Lukiossa luin lyhyen matikan ja en kirjoittanut sitä ollenkaan. Ihan hyvin olen pärjännyt.
Filosofian maisteri on sen verran laaja käsite, että sellaiseksi voi tosiaan valmistua vaikka matematiikka olisi nelonen todistuksessa.
Aika hukkaan menee tutkinto jos lukee filosofian tohtoriksi ja on ammatitaan kansanedustaja. Kansanedustajaksi pääsee pelkällä peruskoululla, mitäpä sitä turhaan opiskelemaan!
Mutta silloin pitää olla joku julkkis. Esim muusikko, näyttelijä, urheilija. Tai sitten omata harvinaisen kansanmiehen supliikki tyyliin Hakkarainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä se Stubbkaan matematiikassa pärjännyt. Kielissä sen sijaan loisti.
Ei loistanut, saksasta toiseksi huonoin arvosana. Hän on oppinut suomen ja englannin oleskelemalla suomalaisessa koulussa 4. luokkaan asti ja englantia vaihto-oppilasvuotenaan. Muut arvosanat todella heikot eli on todella tyhmä.
Eivätpä olleet Niinistönkään arvosanat häävejä. Kaikkia ei vain kiinnosta nuorena opiskelu. Ei se silti sitä tarkoita, että olisi tyhmä.
Mutta kaikilla ei ole yhtä varakasta perhetaustaa kuin jollain Stubbilla, Niinistöllä tai Harkimolla. Olisikohan esim. Stubbilla ollut mahdollisuus lähteä ulkomaille opiskelemaan, jos hän olisi ollut vaikka hitsaajan ja keittiöapulaisen poika?
Vierailija kirjoitti:
Olin surkea vähän kaikessa koko peruskoulun. Menin lukioon, olin edelleen huono. Pidin muutaman välivuoden ja sen jälkeen opiskelin kauppatieteiden maisteriksi. Nykyään olen johtotehtävissä isossa yrityksessä.
Mitä tuollaisilla turhilla esimerkeillä tekee? Pieni osa suomalaisista päätyy johtotehtäviin, olivat he koulussa hyviä tai huonoja. Suurimmasta osasta tulee alimman tai keskitason työntekijöitä. Todennäköisesti niin käy ap:nkin lapselle, eikä siinä ole mitään pahaa tai väärää. Just sen takia voi ihan hyvin mennä lukioon, vaikkei matikka just nyt kiinnosta, tai vaikkei kiinnostaisi koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä se Stubbkaan matematiikassa pärjännyt. Kielissä sen sijaan loisti.
Ei loistanut, saksasta toiseksi huonoin arvosana. Hän on oppinut suomen ja englannin oleskelemalla suomalaisessa koulussa 4. luokkaan asti ja englantia vaihto-oppilasvuotenaan. Muut arvosanat todella heikot eli on todella tyhmä.
Eivätpä olleet Niinistönkään arvosanat häävejä. Kaikkia ei vain kiinnosta nuorena opiskelu. Ei se silti sitä tarkoita, että olisi tyhmä.
Mutta kaikilla ei ole yhtä varakasta perhetaustaa kuin jollain Stubbilla, Niinistöllä tai Harkimolla. Olisikohan esim. Stubbilla ollut mahdollisuus lähteä ulkomaille opiskelemaan, jos hän olisi ollut vaikka hitsaajan ja keittiöapulaisen poika?
Olisi ollut, mutta toki todennäköisesti ei olisi lähtenyt. Tai voi päätyä ajamaan jättirekkaa Yhdysvalloissa ja sitä kautta suomalaiseen tosi-tv-sarjaan.
jos ei kerran läksyjen lukeminen nyt kiinnosta niin aika turha sinne lukioon on mennä, ei se tule ainakaan helpottumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lyhyestä matikasta on selvinnyt aika moni muukin, jolla matikka ei sujunut peruskoulussa.
Yhdestä sellaisesta tapauksesta myös kuulin lukioaikaiselta matikanopeltani, että kerran eräs opiskelija sai jokaisesta pitkän matikan kurssista ensiyrittämällä nelosen, ja jokaisesta uusintakokeesta vitosen. Sitten tämä kyseinen opiskelija kirjoitti pitkästä matikasta Laudaturin. Sen jälkeen kyseinen opettaja sanoi alkaneensa uskoa, että mikä tahansa on mahdollista. Toisilla ne lahjat eivät vain näy välttämättä heti, vaan vasta monen kompastumisen jälkeen.
Itse kirjoitin pitkästä matematiikasta Eximian. Vaikka peruskoulussa en juuri tehnyt matikan kanssa töitä, niin lukion pitkässä matikassa jouduin kyllä todella niitä tekemään jotta pärjäsin. Mutta mielestäni se pätee lukiossa oikeastaan joka aineessa, että vaikka peruskoulussa olisi päässyt helpolla, niin lukiossa joutuu oikeasti näkemään vaivaa että pärjää.
Vierailija kirjoitti:
MIkä on vaihtoehto lukiolle sitten?
Kiinnostavatko autonasentajan tai kampaaja-parturin hommat enemmän?
Tai vaikka taide, musiikki tai urheilu?
on kiinnostunut skeittauksesta ja animaatiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukiomeni peffALEEN, MUTTA NIIN VAAN OLIN MATEMATIIKKA ALALLA. Myöhäisytyteinen......yks Anja oli tiellä. 17 päivä syyskuuta oli hänen syntärit. Kertoopaljon jos mies muistaa tyttöystävänsäsyntärit.
Sinne vaan. Oma nuoreni juuri ja juuri läpäisee matematiikan kurssit, mutta loistaa sitten muissa aineissa. Vaikuttaa siltä, että sinun lapsesi ei ole huono matematiikassa vaan kyse on murrosiän haasteesteista. Hän kasvaa siitä pois lukiossa. Omani ei ole koskaan ollut hyvä matikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä se Stubbkaan matematiikassa pärjännyt. Kielissä sen sijaan loisti.
Ei loistanut, saksasta toiseksi huonoin arvosana. Hän on oppinut suomen ja englannin oleskelemalla suomalaisessa koulussa 4. luokkaan asti ja englantia vaihto-oppilasvuotenaan. Muut arvosanat todella heikot eli on todella tyhmä.
Eivätpä olleet Niinistönkään arvosanat häävejä. Kaikkia ei vain kiinnosta nuorena opiskelu. Ei se silti sitä tarkoita, että olisi tyhmä.
Mutta kaikilla ei ole yhtä varakasta perhetaustaa kuin jollain Stubbilla, Niinistöllä tai Harkimolla. Olisikohan esim. Stubbilla ollut mahdollisuus lähteä ulkomaille opiskelemaan, jos hän olisi ollut vaikka hitsaajan ja keittiöapulaisen poika?
Ohis Oliko tai onko Niinistö emeritus tp. Sauli N, jotenkin varakkaasta perheestä (/ suvusta) kotoisin? Tämä oli mulle uusi tieto. - Ja mitä Stubbiin tulee, niin tässä kohtaa urheiluboelasti hänet. Yhtään väheksymättä hänen perheensä (/sukunsa) vaikutusta mutta ymmärtääkseni suurin merkitys oli sillä, että Stubb oli (tai on) hyvin lahjakas ja tuolloon myösv ahkera treenaamaan golfia. Ja paljossa sen ansiosta hän sai huomattavan opintostipendiin (= rahoituksen), jonka turbin hän saattoi suorittaa perusopintonsa Jenkeissä. - Sitä en tiedä muten hän rahoitti opintonsa jotka jatkuivat Jenkeissänolon jälkeen Euroopassa.
Kenties teinisi on kieli-ihmisiä? Tai kiinnostunut vaikka historiasta tai arkeologiasta tai taiteista? Matematiikka ei suinkaan ole tärkein oppiaine, vaan se, mikä teiniä oikeasti kiinnostaa. Lukiosta saa pohjan pyrkiä vaikka mille alalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä se Stubbkaan matematiikassa pärjännyt. Kielissä sen sijaan loisti.
Ei loistanut, saksasta toiseksi huonoin arvosana. Hän on oppinut suomen ja englannin oleskelemalla suomalaisessa koulussa 4. luokkaan asti ja englantia vaihto-oppilasvuotenaan. Muut arvosanat todella heikot eli on todella tyhmä.
Eivätpä olleet Niinistönkään arvosanat häävejä. Kaikkia ei vain kiinnosta nuorena opiskelu. Ei se silti sitä tarkoita, että olisi tyhmä.
Mutta kaikilla ei ole yhtä varakasta perhetaustaa kuin jollain Stubbilla, Niinistöllä tai Harkimolla. Olisikohan esim. Stubbilla ollut mahdollisuus lähteä ulkomaille opiskelemaan, jos hän olisi ollut vaikka hitsaajan ja keittiöapulaisen poika?
Ei kai Niinistön perhetausta ole mitenkään varakas? Eikö äiti ollut sairaanhoitaja ja isä duunari?
Itse sain matematiikasta arvosanaa 7 ala- ja yläasteella. Sitten kun siirryttiin kirjaimiin, alkoi sujua ja aloin pitämään aineesta. Yliopistossa kirjoitin sitten pitkästä ällän ja menin tkk:lle.
Eli kannattaa. Se kiinnostus voi syttyä ja osaaminen tulla matematiikkaan myöhemmin. Toisille sopii abstrakti matematiikka paremmin kuin prosenttilaskut.
Vierailija kirjoitti:
MIkä on vaihtoehto lukiolle sitten?
Kiinnostavatko autonasentajan tai kampaaja-parturin hommat enemmän?
Tai vaikka taide, musiikki tai urheilu?
Lukiossa saa pari vuotta lisäaikaa päättää, miksi tulee isona.
Tottakai kannattaa. Amis on nykyään kuulemma ihan vaan nuorten säilöntää, eikä opetuksesta ole tietoakaan. Tulevaisuus aukeaa lukiossa, sekä opiskeluun, että työelämään. Kukaan ei halua kallistuvassa maailmassa amiksen tuottamaan halpatyövoimaan.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kannattaa. Amis on nykyään kuulemma ihan vaan nuorten säilöntää, eikä opetuksesta ole tietoakaan. Tulevaisuus aukeaa lukiossa, sekä opiskeluun, että työelämään. Kukaan ei halua kallistuvassa maailmassa amiksen tuottamaan halpatyövoimaan.
Tämä on kyllä ihan shaibaa. Tarvitaanhan me niitä tekijöitäkin, jotka hoitavat näiden tulevaisuudentoivojen kotien huollot ja vikatilanteet.
Musta tuntuu, että Suomessa on käynnissä joku ihmeellinen luokkasota.
Kyllä minä ainakin arvostan kotiini tulevia ammattilaisia
T: Korkeakoulutettu äiti, jonka pojat ei osaa tehdä mitään huoltotöitä
Ohis Stubb on myös loistava esimerkki siitä miten Suomessa arvostetaan koulutusta Lähes joka kerta kun puhutaan Stubbin koulutuksesta, niin ei kerrota ja oainoteta kuinka Stubb ei antanut surkeiden yo -arvosanojensa leimata omien haaveidensa toteuttamista vaan uskalsi lähteä maailmalle, jossa ilm palo ja innostud opiskeluun kohosi ja hän saattoi palata Suomeen mukanaan mm. suoriettu tohtorin tutkinto.
Ed kerrotun asemasta kerrotaan kuinka Stubb on moukka typerys, joka reputti yo-realin, eikä kirjoittanut edes lyhyessä matikassa laudaturia
Hänen väitöksestä tiedetään kertoa, että sen merkittävin puute on, että sen teki väärä henkilö. Ja että se tehtiin väärältä ja arvottomalta alalta kun siinä ei ratkaistu esinerkiksi euroopan talouskrisiä tai lopetettu yhtäkään tulevaa rai käynnissä olluttasotaa, eikä edes palkittu tieteen nobelilla. Ja se tarkistettiin väärässä paikassa ja kirjoitettiin väärällä kielellä, eikä sitä ole edes myyty puoltaniljoonaa kappaletta, jotta sitä voitaisiin pitää best selkerina.