Onko vanheneminen millaista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50+ on naisen parasta aikaa, jos vain ei ole terveyshuolia.   

En puhunut ihan noin nuoresta, päälle 50v. Mutta esim päälle 70v varmaan eri mietteitä. Tuskin kukaan haluaa vanheta ja muuttua erinäköiseksi kuin mitä oli vaikka 35vuotiaana? Lisäksi keho rapistuu ja eikä pääse liikkumaan ja tekemään asioita samalla tavoin.

Ei se aina 70-vuotiaanakaan sellaista ole. Eikä kaikilla vielä 80-vuotiaanakaan. Omat vanhemmat on ainakin vähän päälle 70-vuotiaana hyvin aktiivisia, käyvät kuntosalilla, retkeilevät, matkustelevat, harrastavat kaikenlaista, eikä ole minkään sortin liikkumisongelmia. Ulkonäöstä tuskin välittävät hevon hittojakaan, siis mistään rypyistä, pukeutuvat kyllä asiallisesti jne. Isän isä vielä lähemmäs 90-vuotiaanakin oli auttelemassa ties missä kattoremonteissa ja talon

Joillakn on vain hyvät geenit. Kaikilla ei.

Varmaan vaikeaa nykyisille some-julkkiksille : )

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan sellaista, että nyt nuorena kannattaa nauttia liikkuvasta kehosta. 

Vanheneminen on luopumista. Puolet 60-vuotiaista ei pääse ilman tukea ylös tuolista jne.

Tota en jaksa uskoa, että noin suuri osa kuusikymppisistä ei pääse ilman tukea ylös tuolista... ?! Minä olen seitsemänkymppinen ja pystyn menemään kyykkyyn ja ylös 20-30 kertaa yhtä soittoa. Olen ihan tavallinen mummeli, joka ei ole elämässään juuri muuta liikuntaa harjoittanut kuin reipas kävely (sitä kyllä säännöllisesti).

Näin 65-vuotiaana vanhanapoikana eniten tympäisee se, ettei jaksa runkata yhtä paljon kuin 18-vuotiaana. Muuten olen pysynyt hyvässä kunnossa, eikä terveyden ja liikuntakyvyn kanssa ole ongelmia.

Ovat muistojemme lehdet kuolleet ne mennessään vei tuulonen.

Se on sellaista että opit aavistamaan kuviot pitkälle jo kun ne virittyvät. Kaukokatseisuus. 

Loppujen lopuksi se on aika armollista, vaikka nuorena sitä kuvitteli, että on pahinta ihmisen elämässä ja että kaikki luhistuu. 

Joo sitä kun herää nykyisyyteen,eilen olin nuori,tänään keski ikäinen ja huomisesta en tiedä,niin se vaan on Hegtor laulaa aika liikkuu lailla pyövelin ,no kuka täällä jaksaa taivaltaa ikuisesti.

Ruben Stiller, jolla on sana hallussa totesi eräässä ohjelmassaan, että kun hän täytti 50 ja katsoi peiliin, hän tuli siihen tulokseen, että keskittyy jatkossa enemmän sisäiseen kauneuteen. :)

Se raihnaantuminen käy usein niin pikku hiljaa ettei sitä edes huomaa, kunnes tulee jokin isompi juttu.

Muuttuu itsekeskeisemmäksi eikä jaksa enää muita ihmisiä niin paljon kuin ennen. 

Olen 76-v, pieni eläke, mutta täysin terve. Tästä olen onnellinen, liikun paljon, ystäviä on runsaasti ja menoja ja tapaamisia riittää. Nuorena lähti vielä myöhään illalla rimpsalle, nyt välttää iltamenoja. Sänky hyvän kirjan seurassa voittaa muut menot. Mökillä vietän paljon aikaa yksin, siellä on omat menonsa, ystävät ja muut riennot. Toivon, että saan olla terveenä mahdollisimman pitkään. 

Työ romahdutti terveyden alle viisikymppisenä. Nyt työkyvyttömyyseläkkeellä yritän pysyä kasassa ja elää pienillä rahoilla. Kuusikymmentä ikävuotta lähestyy pian. Kovasti toivon tilanteen kohentumista, mutta tuskinpa niin tulee käymään. Aikaa on, se on hyvä juttu. Mutta voimavaroja, rahaa ja terveyttä ei. Olen panostanut sielunrauhaan ja käyn kirkossa.