Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka häpeävät omaa käytöstään menneisyydessä?
17.02.2025 |
Olen ollut todella pöljä ja ajattelematon ja käyttäytynyt ihan hemmetin nolosti pitkälle aikuisuuteen. Vasta nelikymppisenä olen oppinut olemaan ihmisiksi ja haluaisin pyyhkiä koko menneisyyden pois.
Kommentit (51)
Sama vika. Totuus taitaa kuutrnkin olla ettei jotain kömmähdyksiä muita kukaan muu kuin itse. Ei välttämättä ole muut edes huomanneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä!
Tuleeko sullekin ajoittain flashbackeja ja alat hokea mielessäsi tai jopa ääneen "eivttumäoonollutyhmä"?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sama vika. Totuus taitaa kuutrnkin olla ettei jotain kömmähdyksiä muita kukaan muu kuin itse. Ei välttämättä ole muut edes huomanneet.
Kyllä nämä mun sekoilut on muutkin huomanneet. Bravuurini on ollut humalassa selittää kaikkea aivan uskomattoman typerää ihmisille. Olen toki selvinpäinkin ollut ihan totaalinen ääliö.
Ap
Useista Pettämisistä kiinni jääminen. Nykyään en jää enää kiinni.
Täällä sama. Välillä häpeän todella paljon jotakin mitä olen sanonut esim. 25-vuotiaana. Nyt ikää 53 vuotta, ja välillä valtaa suunnaton häpeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En häpeä juuri mitään, ei siitä ole mitään hyötyä. Pari kertaa olisin voinut pitää toki turpani kiinni, mutta siinä se.
Minua on alkanut vaivata ja hävettää monet asiat menneisyydestäni, sanomisistani ja käyttäytymisestäni. Alan erakoitua, etten mokaisi enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eiköhän tuo ole kaikilla sama juttu.
No tavallaan joo häpeän, mutta ymmärrän nyt vanhempana ihan täysin ne syyt miksi toimin kuten toimin, niin se lievittää häpeää.
Olin kova kännisoittelemaan ja viestittelemään miehille, etenkin jos jonkun kanssa oli mennyt poikki, niin silloin tein sitä. Olisi varmaan silloin pitänyt hävetä jotenkin hirveästi, kun laitoin pitkiä avautumistekstareita monta putkeen, joita sitten oli luettu ympäri kyliä ja naurettu mulle. Totuus vaan on se, että en mä sitä ajatellut. Olin nuorena aikuisena ihan helvetin yksinäinen ja tuolloin tuntui, että mikä tahansa huomionripekin on parempi kun ei mitään.
Onhan esimerkiksi tuo noloa, mutta kun muistan miten se yksinäisyys kalvoi, niin olisihan se ollut ihme, jos se ei olisi jotenkin oireillut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
eiköhän tuo ole kaikilla sama juttu.
Ei ole.
Täällä, mutta itselleen oppii olemaan armollinen.
Eihän me kaikki edes saada yhtä hyviä lähtökuoppia elämään.
Sitten on vielä geenit, koulukaverit ja mediat ja miljoona muuta asiaa.
Hyvä että edes nelikympousenä aloit viisastumaan. Jotkut ei viisastu edes esim 70 vuotiaana.
Kivaa päivää sulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajan havainto on siis että ihminen ikääntyessään oppii asioita. Se on hyvä asia. Jotkut asiat on vasn pakko oppia kantapään kautta kun muiden mokailusta ei nuorempana tajunnut viisastua.
Hävettää silloinen oma huono itsetunto ja alisuoriutuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi hävetä kun et enää voi asialle mitään? Toisaalta, jos häpeät, olet ottanut jotain menneistä opiksi ja juuri sehän on elämässä tärkeintä. Oppia.
Kyllä ja hoen itsekseni että huomenna ta pan itseni.
Minä en voi edes muistella kaikkia mokiani - eikä ne ole pieniä. Häpeän paljon ja olen hävennyt jo 50 vuotta, Ei siis ole kyse murrosikäisen angstaamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä!
Tuleeko sullekin ajoittain flashbackeja ja alat hokea mielessäsi tai jopa ääneen "eivttumäoonollutyhmä"?
Ap
Koitan olla kiroilematta,mutta muuten suunnilleen noin se menee. Voi niitä häpeän tunteita kun tietää olleensa tyhmä ja lapsellinen.
Kaduttaa se että en ollut oma itseni. Esitin olevani samanlainen kuin kaikki muut. Mutta onneksi nytten olen enemmän oma itseni.
N.23
Joskus nuorena kuuluin ammattiliittoon. Kadun sitä syvästi. Se on sosialismin paha juuri.
Täällä!