Kaupan kassan palkka vs lehtorin palkka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka usein sä olet öisin ja viikonlpppuisin töissä? Ilman lisiä kapankassan palkka on niin pieni, ettei sillä elä.

Joka ilta ja viikonloppu. Suunnittelen tunteja ja korjaan kokeita.

Sata varmasti et korjaa kokeita joka ilta ja viikonloppu.

Mulla on yläkoulussa 230 oppilasta. Koko lailla joka viikonloppu joko laadin tai korjaan kokeita.

koululta pääsen kello 15.45, kotona olen kello 17. Silloin en jaksa enää kokeita mutta tunteja suunnittelen.

T kielten ope

Miksi et kerro monelta aloitat työt ja miksi et korjaa välitunneilla kokeita kuten opettajat tekivät minun aikaani? Jokainen on meistä koulussa ollut ja nähnyt sitä opettajan työtä mm. l

Ihan näin matemaatikkona laskin nopeasti, että jos oppilasryhmän koko on 25-30 oppilasta ja opetat vaikka ruotsia, jota on 2h viikossa ja ruotsin kielen opettajan opetusvelvollisuus on 20h(?), niin ryhmiä pitää olla 10. Kymmenen kertaa 25 oppilasta tekee jo 250 oppilasta.. työaika opettajilla sijoittuu 8-16 välille eli päivässä on hyppytunteja hyppytunneille taitaa tosin kasautua paljon työasioita, palaverit vanhempien kanssa, seuraavaan tuntiin valmistautuminen, yhteydenpito kotiin, asioiden selvittely jne.. toki varmasti jää aikaa myös kokeiden korjaamiseen hyppytunneillakin eli vapaa-ajalla, josta ei makseta sitä palkkaa.. hyppytunneilla tosin moni saattaa vaihtaa työkuulumisia kollegoiden kanssa tai suunnitella muita asioita, joita kouluissa tapahtuu, retket, teemat yms. 

 

Miten sä korjaat kokeita välitunnilla, kun 15 minuutin aikana pitää valmistua seuraavaan tuntiin, jäädä oppilaan kanssa puhumaan tai luokanvalvojana hoitaa jonkun oppilaan asioita tai valvoa käytäviä, vaihtaa luokkaa yms. Kuka edes jos yhtään organisoi työtänsä aloittaa kokeiden korjaamisen siten, että se jää kesken koko ajan paljon helpompi on tehdä yksi työ kerrallaan putkeen kuin koko ajan keskeyttää se ja palata aina uudelleen ja keskeyttää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka usein sä olet öisin ja viikonlpppuisin töissä? Ilman lisiä kapankassan palkka on niin pieni, ettei sillä elä.

Joka ilta ja viikonloppu. Suunnittelen tunteja ja korjaan kokeita.

Tarkoitatko, että kaupan kassalta pitäisi poistaa yö- ja viikonloppulisät?

En. Tarkoitan vain, että koulutus ei todellakaan kannata.

Pitäisi lehtorin tietää että kaupan alalla on ihan tradenomeja ja muita kaupan alan ammattilaisia. Ovat hyvin koulutettuja ,ei sinne kouluja käymättömät pääse. Ja tosiaan tuon palkan saa kun tekee kaikki illat,lauantai-illat ja sunnuntait. Pelkkää aamuvuoroa kun tekee niin palkka on brutto noin 2000,vähän yli. 

Vierailija kirjoitti:

Lehtorin mediaani palkka on suomessa 5100€/kk

Et sinä voi ainakaan kovin pätevä olla jos palkkasi on ylityötuntienkin kanssa 1000€ tuota perässä.

 

Maksettu ylityötunti = duunari

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka usein sä olet öisin ja viikonlpppuisin töissä? Ilman lisiä kapankassan palkka on niin pieni, ettei sillä elä.

Joka ilta ja viikonloppu. Suunnittelen tunteja ja korjaan kokeita.

Sata varmasti et korjaa kokeita joka ilta ja viikonloppu.

No näkeehän sen jo tästä keskusteluketjusta, että lehtorit notkuvat Vauva-palstalla iltaisin ja viikonloppuisin, v*tut ne mitään kokeita korjaile.

Se on muuten näin. Mitään en huomiseksi suunnittele, palstailu on kivempaa. Samalla litkin punkkua. Pullo tyhjeni just.

Kun opetus alkaa klo 0930, niin ovenkahvapedagogiikalla mennään. Ehkä ryhmätöitä teetän.

Miten paljon niitä ylitöitä sitten normi viikkoon kertyy?

Mikä se palkka ilman niitä olisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ongelma tuleekin vastaan siinä kun esimerkiksi matematiikan opettajat eivät enää mene opettajiksi, koska samalla koulutuksella saa paljon paremman palkan. Kyllä se vain valitettavasti niin on, että jos julkisen puolen korkeakoulutetut jäävät palkkakuoppaan, ei sinne jatkossa enää kukaan halua. 

Näitä julkiseen työhön tähtääviä opettajan ja hoitsun koulutuksia pitäisi päivittää alemmiksi amk ja yliopistotutkinnoiksi.

Totuushan on se, että niihin päädytään, kun ei lukiossa opiskeltu mitään vaikeaa menestyksellisesti, eikä persoona riitä edes kauppikseen.

Kiitoksesta ja kunnioituksesta julkiseen työhön nuo korkeakoulutittelit on annettu, mutta nyt kun niiden perusteella aletaan vaatia ei ole enää perustetta pitää illuusiota yllä.

No, itse olen matemaattiselta puolelta valmistunut maisteri ja en todellakaan haluaisi, että lapsilleni opettaisi matikkaa, kemiaa tai fysiikkaa henkilö, joka ei ole yliopistossa niitä opiskellut. On pikkanen ero siinä, miten ymmärtää asiakokonaisuudet ja miten asiat linkittyvät toisiinsa, mitä vaaditaan uuden oppimisissa jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehtorin työ on helppoa. Ei vastuuta ja hurjan pitkät lomat. Neljäsosa vuodesta lomaillaan. ei tarvitse myöskään uutta oppia koko ajan kuten muissa akateemisissa töissä.

Jep. Kolme varttia ja kahvitauko. Tätähän se lehtorien duuni on ollut viimeiset vuosikymmenet. Silti kopiokonetta, keskusradiota tai liikuntasalin valoja ei osaa kukaan käyttää. Siihenkin pitää olla nimetty yhteyshenkilö. 

Tämä on kyllä ihmeellinen piirre näissä veronmaksajien maksamissa duuneissa. Aina on joku palkattu henkilö jonka toimenkuvaan kuuluu aivan perusasioiden tekeminen. Ja jos ei ole palkattu niin nimetylle henkilölle maksetaan erinäisiä lisiä että saa mikrofonin toimimaan, valot huoneeseen tai verhot liikkumaan jumppasalissa. Koskahan valmistuu sellaisia lehtoreita jotka hallitsevat perus työelämätaidot? Tätä odotellessa.

Vierailija kirjoitti:

No, itse olen matemaattiselta puolelta valmistunut maisteri ja en todellakaan haluaisi, että lapsilleni opettaisi matikkaa, kemiaa tai fysiikkaa henkilö, joka ei ole yliopistossa niitä opiskellut. On pikkanen ero siinä, miten ymmärtää asiakokonaisuudet ja miten asiat linkittyvät toisiinsa, mitä vaaditaan uuden oppimisissa jne. 

Ei koulutusta tarvisi muuttaa mitenkään, eikä poistaa yliopistosta. Ainoastaan tittelin taso päivittää vastaamaan koulutuksen ja työn vaatimustasoa. (=alempi yliopistotutkinto)

Tämä hillitsisi absurdeja palkkavaatimuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehtorien ja opejen leimaavin piirre on ylikiltteys. He saattavat tosiaan nysvätä pitkään jotain materiaalia saadakseen käsiteltyä opsissa olevaa aihetta. Jos joku on opsissa, siihen löytyy netistä pilvin pimein valmista materiaalia eikä tarvitse nysvätä yhtään. Olin tällaisessa operyhmässä ja kiltit olivat alkamassa keksimään pyörää uudestaan. Rupesin googlaamaan ja matskut oli nopeasti kasassa. Kiltteyden sijasta näkisin mieluummin säkenöivää älyä.

Kerro, mitä materiaalia löysit ja mistä. Tuohan nimittäin helpottaisi jokaisen opettajan työtä

Lukioon liittyvää, lops 2021. Eihän opeille edes makseta materiaalien valmistamisesta, joten ajattelevainen hoksaa, että Oph on sitä valmiiksi jo laatinut. Kannattaa googlata. Ainakin valinnaiskieleeni löytyy valtavasti materiaalia, pakolliseen ei niinkään, mutta siinä on jo itsessään hyvät matskut.

Vierailija kirjoitti:

Paras on aina toi kortti, että me ollaan kaikki käyty koulua ja nähty opettajien työtä. Jos et ole opettanut, että ole todellakaan nähnyt opettajan työtä. 

Paran on aina toi kortti, että me ollaan kaikki käyty kaupassa ja nähty myyjien työtä. Jos et ole myynyt, et ole todellakaan nähnyt myyjän työtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olennainen kysymys on, tekisitkö mielummin lehtorin vai kaupan kassan työtä. Niinpä. Lehtorina sinulla on palkan lisäksi tiettyjä sosiaalisia ja kulttuurisia pääomia, mitä kassalla ei ole.

Kyllä koulutus kannattaa, vaikka valitettavasti se Suomessa näkyy säälittävän vähän palkassa.

t. FT, KTM

Mitähän ne sosiaaliset ja kulttuuriset pääomat oikein ovat mitä kaupan alan työntekijällä ei olisi? 

Voisiko joku arvon lehtori kertoa, mikäli kokeiden korjauksilta vaan ehtii?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka usein sä olet öisin ja viikonlpppuisin töissä? Ilman lisiä kapankassan palkka on niin pieni, ettei sillä elä.

Joka ilta ja viikonloppu. Suunnittelen tunteja ja korjaan kokeita.

Sata varmasti et korjaa kokeita joka ilta ja viikonloppu.

Mulla on yläkoulussa 230 oppilasta. Koko lailla joka viikonloppu joko laadin tai korjaan kokeita.

koululta pääsen kello 15.45, kotona olen kello 17. Silloin en jaksa enää kokeita mutta tunteja suunnittelen.

T kielten ope

Miksi et kerro monelta aloitat työt ja miksi et korjaa välitunneilla kokeita kuten opettajat tekivät minun aikaani? Jokainen on meistä koulussa ollut ja nähnyt sitä opettajan työtä mm. l

Jos olet katsomusaineiden opettaja, niin sitä opetetaan vain yksi viikko ja katsoin juuri, että opetusvelvollisuus on 23h. Jos oppilasryhmä on 25 oppilasta, niin 25x23 tekee 575 oppilasta. Äidinkielen opettajalla näyttäisi olevan alhaisin opetusvelvollisuus. 18h ja sitä kai opetetaan 3h viikossa eli äidinkielen opettajallakin on 6x25 eli 150 oppilasta. Joten ihan hyvin tuo 230 kuvaa oppilasmäärää opettajalla yläkoulussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehtorin työ on helppoa. Ei vastuuta ja hurjan pitkät lomat. Neljäsosa vuodesta lomaillaan. ei tarvitse myöskään uutta oppia koko ajan kuten muissa akateemisissa töissä.

Jep. Kolme varttia ja kahvitauko. Tätähän se lehtorien duuni on ollut viimeiset vuosikymmenet. Silti kopiokonetta, keskusradiota tai liikuntasalin valoja ei osaa kukaan käyttää. Siihenkin pitää olla nimetty yhteyshenkilö. 

Tämä on kyllä ihmeellinen piirre näissä veronmaksajien maksamissa duuneissa. Aina on joku palkattu henkilö jonka toimenkuvaan kuuluu aivan perusasioiden tekeminen. Ja jos ei ole palkattu niin nimetylle henkilölle maksetaan erinäisiä lisiä että saa mikrofonin toimimaan, valot huoneeseen tai verhot liikkumaan jumppasalissa. Koskahan valmistuu sellaisia lehtoreita jotka hallitsevat perus työelämätaidot? Tätä odo

Siitä vaan hakemaan lehtorin paikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras on aina toi kortti, että me ollaan kaikki käyty koulua ja nähty opettajien työtä. Jos et ole opettanut, että ole todellakaan nähnyt opettajan työtä. 

Paran on aina toi kortti, että me ollaan kaikki käyty kaupassa ja nähty myyjien työtä. Jos et ole myynyt, et ole todellakaan nähnyt myyjän työtä.

AP kommentoi kaupan kassan palkkaa. Kerro minulle, mitä kassa tekee paitsi on kassalla. En nimittäin tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehtorien ja opejen leimaavin piirre on ylikiltteys. He saattavat tosiaan nysvätä pitkään jotain materiaalia saadakseen käsiteltyä opsissa olevaa aihetta. Jos joku on opsissa, siihen löytyy netistä pilvin pimein valmista materiaalia eikä tarvitse nysvätä yhtään. Olin tällaisessa operyhmässä ja kiltit olivat alkamassa keksimään pyörää uudestaan. Rupesin googlaamaan ja matskut oli nopeasti kasassa. Kiltteyden sijasta näkisin mieluummin säkenöivää älyä.

Kerro, mitä materiaalia löysit ja mistä. Tuohan nimittäin helpottaisi jokaisen opettajan työtä

Lukioon liittyvää, lops 2021. Eihän opeille edes makseta materiaalien valmistamisesta, joten ajattelevainen hoksaa, että Oph on sitä valmiiksi jo laatinut. Kannattaa googlata. Ainakin valinnaiskieleeni löytyy valtavasti materiaalia, pakolliseen ei niink

Eihän nyt opetussuunnitelma sisällä opetettavaa materiaalia vaan kertoo, mitä täytyy opettaa. 🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olennainen kysymys on, tekisitkö mielummin lehtorin vai kaupan kassan työtä. Niinpä. Lehtorina sinulla on palkan lisäksi tiettyjä sosiaalisia ja kulttuurisia pääomia, mitä kassalla ei ole.

Kyllä koulutus kannattaa, vaikka valitettavasti se Suomessa näkyy säälittävän vähän palkassa.

t. FT, KTM

Mitähän ne sosiaaliset ja kulttuuriset pääomat oikein ovat mitä kaupan alan työntekijällä ei olisi? 

Voisiko joku arvon lehtori kertoa, mikäli kokeiden korjauksilta vaan ehtii?

Oma kassaäitini nappasi rohkeasti varkaan kiinni ja varas tietenkin huoritteli. Törkeää kielenkäyttöä voi kuulla koulumaailmassakin. Ihmissuhdetaitoja vaaditaan molemmissa ammateissa. Se täytyy todeta, että koulukaverini opeäiti ei oikein jaksanut mitään töiden jälkeen. En itsekään ole äitini kaltainen tehopakkaus vapaa-ajalla. Omalla tavallaan open työ on kuluttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras on aina toi kortti, että me ollaan kaikki käyty koulua ja nähty opettajien työtä. Jos et ole opettanut, että ole todellakaan nähnyt opettajan työtä. 

Paran on aina toi kortti, että me ollaan kaikki käyty kaupassa ja nähty myyjien työtä. Jos et ole myynyt, et ole todellakaan nähnyt myyjän työtä.

AP kommentoi kaupan kassan palkkaa. Kerro minulle, mitä kassa tekee paitsi on kassalla. En nimittäin tiedä.

Siitä vaan hakemaan kassan paikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehtorien ja opejen leimaavin piirre on ylikiltteys. He saattavat tosiaan nysvätä pitkään jotain materiaalia saadakseen käsiteltyä opsissa olevaa aihetta. Jos joku on opsissa, siihen löytyy netistä pilvin pimein valmista materiaalia eikä tarvitse nysvätä yhtään. Olin tällaisessa operyhmässä ja kiltit olivat alkamassa keksimään pyörää uudestaan. Rupesin googlaamaan ja matskut oli nopeasti kasassa. Kiltteyden sijasta näkisin mieluummin säkenöivää älyä.

Kerro, mitä materiaalia löysit ja mistä. Tuohan nimittäin helpottaisi jokaisen opettajan työtä

Lukioon liittyvää, lops 2021. Eihän opeille edes makseta materiaalien valmistamisesta, joten ajattelevainen hoksaa, että Oph on sitä valmiiksi jo laatinut. Kannattaa googlata. Ainakin valinnaiskieleeni

Opsissa on käsiteltäviä aihekokonaisuuksia ja netistä löytyi niihin monenlaista valmista matskua. Nämä kiltit olisivat käyttäneet ikuisuuden niiden matskujen tekemiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhan narisemisen sijasta lehtori voi jatkossa käyttää aikansa johonkin järkevään. Kaupankassan on ihan pakko tehdä näin, jotta rahat riittää. Vapaa-ajalla kassa kutoo matot, virkkaa verhot ja päiväpeitot, leipoo leivät, pullat, kakut ja piirakat sekä laittaa ruoan. Töissä on mukana omat eväät, koska se palkka on niin pieni. Tässä mallia lehtorille eli sopii kokeilla. 

😁 meinasitko, että ne lehtorit elää työpäivän pyhällä hengellä eivätkä vie eväitä mukanaan töihin?

Lehtorit syövät käytännössä ilmaista kouluruokaa. Maksavat siitä vain ns verotusarvon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehtorit saa palkkaa ylituntien, kouluasteilla, lisätehtävien ja virkavuosien mukaan. Kun tekee enemmän, niin tienaa enemmän.

Itsellä lukiossa on ylitunti ja ryhmänohjaajuus, virkavuosia yli 15 ja siksi tilinauhasta voi lukea numerot 5080 e / kk.

Se on mielestäni hyvin, kun työpäiviä on vuodessa 190 kpl.

Kerrotko tarkemmin? Kiinnostuin tästä 5000 euron palkasta ja laskin palkkalaskurilla (netti; opettajan palkkalaskuri, norssi, vuosi 2023 ovtes), joki jokunen prosentti tullut korotusta), käytin ma/ke/fy opettajaa laskussa opetusvelvollisuus 20h ja mainitsemasi ylityötunti 1h ja ryhmäohjaus 1h?

 

Palkkayhteenveto

Peruspalkka

3192.13 €

Tehtävän vaativuuden arviointi

0.00 €

Tehtäväkohtainen palkka

3192.13 €

Lisät

Hen

 

>Yksityinen koulu. Henkilökohtainen palkanlisä on jo yli 1000e / kk

puhuttiin julkisista viranhaltijoista.