Siskokset 3 ja 5v samaan vai eri ryhmään tarhassa?
Meillä päiväkodissa suhtaudutaan hyvin nihkeästi siihen, että sisarukset olisivat samassa ryhmässä. Jokainen päiväkodin henkilökuntaan kuuluva vakuuttaa, että on parempi jos siskokset saavat olla eri ryhmissä. He tosin kyllä tapaavat tarhan pihassa 2 kertaa päivän aikana ulkoleikeissä.
Mitä mieltä olette, tai millaisia kokemuksia teillä on? Tytöt ovat 1v9kk ikäerolla, toinen siis 3 ja toinen 5v.
Kommentit (8)
Tuntuu muutenkin meidän päiväkodissa olevan tapana että sisarukset laitetaan samaan ryhmään, mutta asiaa on kyllä kaikilta vanhemmilta tiedusteltu ja varmaan pyritty toimimaan toiveitten mukaan. Ryhmä on jaettu kyllä kahteen niin että puolet on viskareita, eli isosisko siinä ryhmässä. Varsinkin sisällä toiminta on aika usein jaettu näihin ryhmiin. Tytöt leikkivät sekä yhdessä että erikseen ja kaverit on yhteisiä. Vanhempienkin elämää helpottaa sama ryhmä, koska sitten on vain yhdet vanhempainillat ja keskustelut ja juhlat.
En oikein näe perusteita sille, että lapset eivät saisi olla samassa ryhmässä.
Ja samaan laitoimme. Alunperin heidät oli laitettu eri ryhmiin mutta sitten meiltä kysyttiin haluammeko heidät samaan ja halusimme. Syynä oli mm se että aloitimme helmikuussa eli kesken kauden joten kaikki muut olivat tuttuja keskenään. Molemmat olivat myös koko ikänsä olleet kotihoidossa joten hoidon aloitus helpompaa ja turvallisempaa. Lisäksi ei tarvitse aamulla viedä kuin yhdestä ovesta lapset ja samoin myös hakea. Näin meillä nyt, syksyllä varmaan heidät erotetaan kun 5-vuotias menee " esiopetuksen esiryhmään" , viskareiksikin heitä kai kutsutaan. He ovat molemmat oikeastaan sellaisessa väliryhmässä, 3-v olis pienten ryhmässä jos olis syksyllä aloittanut koska täytti vasta nyt helmikuussa kolme joten on nyt porukan nuorin ja 5-vuotias on porukan vanhin yhden samanikäisen tytön kanssa. Hyvin lähti käyntiin, veljekset leikkivät kotonakin paljon keskenään.
Väittäisin, että riippuu hyvin paljon sisaruksista itsestään :-)
Meillä pojat olivat 3 ja 5 vuotiaat aloittaessaan päiväkoti-uransa ja olivat aluksi samassa ryhmässä, minkä koin erittäin huonoksi sitten kuitenkin. 3 vuotias oli/on erittäin tempperamentikas ja 5 vuotias puolestaan aivan ylisuojeleva. Niinpä esikoisemme joutui moniin turhiin kahnauksiin puolustaessaan pikkuveljeään....joka itse asiassa oli saattanut riidan aloittaa. Oli vähän kysymättä turpaan meininkiä ;-) Lopussa minusta alkoi tuntua, että isoveli ei enää keskittynyt ollenkaan omiin leikkeihinsä vaan vahti pikkuveljeään alituiseen.
Meillä helpotuksen toi juuri eri ryhmiin laitto, jossa molemmat pojat saivat keskittyä omiin touhuihinsa ja kavereihinsa.
Mutta näin siis meillä.
eli kannattaa kuunnella itseään. Omat lapseni on eri ryhmissä luonnostaan ja siitä tulee hakujen/vientien suhteen välillä vähän hankaluutta kun on hitaampaa, mutta muuten se on meidän lapsille parempi. Saavat omat jutut kokonaan päivähoidossa, isompi ei suojelevana hoivaajaana ' joudu' katsomaan pienemmän perään, ulkona liekkivät yhdessä aina toisinaan-toisinaan omat kaverit juttut on sielläkin in. Kotona saavat sit sydämensä kyllyydestä olla yhdessä ja leikkivätkin 3v ikäerosta huolimatta paljon yhdessä. Syksyllä isosisko siirtyy eskareihin ja pikkusisko tulee ' isompien' puolelle.
Useammalla kaverilla on siskokset 2-3v ikäerolla ns. sisarusryhmässä ja kovasti ovat myös tästä mallista tykänneet, erityisesti ovat ajatelleet että pienempi saa turvaa isommasta sisaruksesta ja tilanne muistuttaa enemmän kotitilannetta kasvun suhteen. Meidän esikon ryhmässä on sisarukset 3ja 5v. (esikon hyvät ystävät) ja sukupuolierosta huolimatta tuntuvat olevan vähän kuin paita ja peppu tarhassakin.
Eli itse ajattelen, että sinun kannattaa kuunnella omaa tuntemustasi omista lapsistasi ja toimia sen mukaan. (siskoni kaksosia yritti koulu samalla tavalla erottaa eri luokille, mutta sisko ei halunnut ja hyvin se on toiminut samassa ryhmässä oleminen koko peruskoulun ajan - eivätkä ole ns. liikaa tosistaan riippuvaisia!)
Eli omat lapset myös 3 v ja 5 v on samassa ryhmässä. Sopii hyvin niin. Molemmilla on myös omia kavereita ja asioita tehdään tarharyhmän sisällä ikäryhmittäin. Ja minusta 3 vuotias on pieni lapsi, ja tarhapäivät on pitkiä, saavat turvaa toisistaan. Varsinkin aluksi menivät sisään käsi kädessä mikä oli liikuttavaa..
Summa summarum :päiväkodit on pienten lasten paikkoja. Kyllä sitä sitten ehtii sosiaalistua ja itsenäistyä viimeistään siinä vaiheessa kun toinen tulee eskari-ikään.
Kultaisella 70 luvulla jolloin olin lapsi oli ainoa oikeaoppinen vaihtoehto että oltiin eri ryhmissä. MInusta joka silloin olin pieni tyttö se tuntui kurjalta: Enkä usko että sosiaaliset ataitoni kovin vahvasti pohjaavat nimenomaan siihen vuoteen.
Mikä arvovalinta on erottaa sisarukset toisistaan? Jos hoitaisit heitä kotona, etkö näkisi yhdessä oloa tärkeäksi? Vaihtoehto olla kotona yhdessä on siis huono, jos kerran paras päivähoitovaihtoehto on erottaa sisarukset?
Ihme logiikkaa.
Minun siis MINUN kokemukseni oli, että minun lasteni oli parempi olla eri ryhmissä ollessaan päiväkodissa. Ei tämä poissulje etteikö heillä olisi ollut hyvä yhdessä KOTONA. Kotona ollessa minä tai mieheni pitää huolta heistä ja vahtii ja kontrolloi pikkuveljen käyttäytymistä. Tämä puolestaan vapauttaa esikoisen omiin touhuihin. Päiväkodissa ollessaan lapsilla ei ole tukenaan vanhempiaan ja luottoa siihen, että nämä pitävät huolta toisesta sisaruksesta. Ehkäpä tämä korostuu nimenomaan niissä perheissä, jossa esikoinen on poikkeuksellisen ylihuolehtiva ;-)
Itse olen myöskin töissä sisaruspäiväkodissa ja senkin perusteella kokemukseni on, että joillekkin sisaruksille samassa ryhmässä oleminen todella toimii ja kaikille se ei ole paras ratkaisu. Lapset kun ovat niin erillaisia
Meidän tytön pk:ssa 3- ja 5-vuotiaat olisivat joka tapauksessa eri ryhmissä.