Lue keskustelun säännöt.
Nainen, myönnätkö että nuorempana halusit ensisijaisesti lapset, ei niin väliä onko lasten isä pysyvä elämänkumppani?
13.02.2025 |
Aika usein tuntuu keskusteluissa jollain tapaa törmäävän tähän asiaan muodossa tai toisessa. Naiselle tulee jossain vaiheessa halu saada lapset osaksi elämäänsä ikään kuin periaatteella "se asia alta pois". Naisen oma fiilis voi olla jopa se, että silloinen kumppani ei ole se oikea loppuelämän kumppaniksi, mutta sitä varsinaista loppuelämän kumppania voidaan katsoa sitten myöhemmin. Siis kukaanhan ei voi varmuudella tietää, että kestääkö parisuhteet, mutta näissä asioissa usein tuntuu, että nainen jo ennalta tietää, ettei se lasten isä ole se lopullinen kumppani kuten todettua.
Kommentit (79)
Halusin lapsia ja koin, että minulla oli hyvä mies. Asiat muuttui pikkuhiljaa lasten syntymän jälkeen; aina vaan huonommaksi. Tosi pitkään kyllä yritin pitää kiinni siitä, että olisin sen miehen kanssa loppuelämäni. Ihan juurikin niiden lasten takia, en edes ajatellut itseäni tosi pitkään.
Oltiin toki nuoria (alle 25v), näin jälkeenpäin ymmärrän, että mies ei ollut kypsä isäksi. Itse olin aika hyvä äitiydessä, se tuli minulle luonnostaan vaikka olin nuori. Mutta parisuhdeasioissa olin kokematon, kun ongelmia tuli eteen niin en osannut toimia järkevästi (esim. ottaa eroa aiemmin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiennyt mitä halusin niin tein sitä miettiessä lapset, koska olin kasvatettu siihen että ne on jokaisen pakko tehdä. Kuten on pakko hankkia mies ja olla parisuhteessakin. Siihenhän se elämä oli tähdännyt ja kapioita kerätty. Sitten joskus nelikymppisenä heräsin siihen että minut kasvatettiin 90 luvulla näköjään 50 luvun maailmaan mitä ei tietenkään maalla huomannut, koska piirit oli uskovaiset.
Nykyään suuri osa esim ala-asteen yläluokkalaisista on eroperheistä, joten varmasti aloituksen pointti pitää paikkansa.
Aina olen etsinyt miestä josta olisi isäksi. Ei pelkkään siittämiseen vaan olemaan isä. Eli oikea mies ja sitten lapset hänen kanssa. Mutta koska huono tuuri niin ei ole lapsia tultu tehtyä. Jos naiset etsisi vain spermaa miehistä niin sitähän saa spermapankista. Lähtökohtaisesti miestä Ei tarvita siittämään ketään.
Jos pari ei ole naimisissa niin aika selvää ettei sitoumusta loppuelämän kumppanuuteen ole. Siinä ei sinänsä ole vielä mitään pahaa, jos ei aleta polygamisiksi, eli perustaaman uusia pesueita. Taitaa olla useampi mies, joka tämän virheen tekee
Sitten jos aletaan puhumaan näistä loppuelämän liitoista niin niiden täytyy olla 100% väkivallattomia ja kunnioittaa myös naisen seksuaalisuutta. Eli äitiyttä ja sitä, että naisella saattaa olla vuosienkin jaksoja, kun ei kiinnosta. Vaihdevuosien jälkeen seksuaalisuus voi loppua kokonaan
Kovin moni mies ei hyväksy tätä, vaan vaatii loputonta siittämistä, valehdellen sen olevan naisenkin seksuaalisuus. Tämä ei ole reilua, eikä jumalan tahdon mukaista. Mies kunnioittaa naiseutta sellaisenaan, jos puolison haluaa. Muuten voi seurata jeesusta ja olla ilman
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki peuhaa sekaisin ja ristiin rastiin niin sukulaissuhteet hämärtyy.
Lähipiirin perusteella naiset ovat ottaneet fiksuja, kouluja käyneitä hyvissä töissä olevia miehiä ja tehneet lapset näiden kanssa. Viimeisen lapsen jälkeen erotaan ja tapaillaan miehiä, joille "pilde sykkii" kuten eräs asian ilmaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ollut noin. Olin varma, että en koskaan tule lapsia saamaan, koska en halua lapsia. Tapasin sopivan miehen ja mieleni muuttui tämän asian suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki peuhaa sekaisin ja ristiin rastiin niin sukulaissuhteet hämärtyy.
Tämä on nykymalli, juu. Ja lapsia luovutellaan anoppien hoteisiin, niin tulee insestuaalinen suhde äidin ja pojankin välillä todeksi vuokrakohdun avulla, jne. Mutta tämä ei ole jumalan tahto, eikä sen vuoksi tule kestämään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirin perusteella naiset ovat ottaneet fiksuja, kouluja käyneitä hyvissä töissä olevia miehiä ja tehneet lapset näiden kanssa. Viimeisen lapsen jälkeen erotaan ja tapaillaan miehiä, joille "pilde sykkii" kuten eräs asian ilmaisi.
Ei se sykkisi niillekään, jos joutuisivat miehen kanssa elämään ja jakamaan arkea. Se sykkii fantasialle, joka on miehistä erillinen
Nuorena oli tärkeää jykeväkaluinen intohimoinen jännä-alfa. Kun ikää tulee ja halut hiipuu, ja torttu kuivuu, pienikaluinen taloudellisesti hyvän toimeentulon omaava betamies täyttää hyvin kumppanintarpeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos pari ei ole naimisissa niin aika selvää ettei sitoumusta loppuelämän kumppanuuteen ole. Siinä ei sinänsä ole vielä mitään pahaa, jos ei aleta polygamisiksi, eli perustaaman uusia pesueita. Taitaa olla useampi mies, joka tämän virheen tekee
Sitten jos aletaan puhumaan näistä loppuelämän liitoista niin niiden täytyy olla 100% väkivallattomia ja kunnioittaa myös naisen seksuaalisuutta. Eli äitiyttä ja sitä, että naisella saattaa olla vuosienkin jaksoja, kun ei kiinnosta. Vaihdevuosien jälkeen seksuaalisuus voi loppua kokonaan
Kovin moni mies ei hyväksy tätä, vaan vaatii loputonta siittämistä, valehdellen sen olevan naisenkin seksuaalisuus. Tämä ei ole reilua, eikä jumalan tahdon mukaista. Mies kunnioittaa naiseutta sellaisenaan, jos puolison haluaa. Muuten voi seurata jeesusta ja olla ilman
Todella lapsellinen ja vanhanaikainen tapa ajatella, että jos ei ole naimisissa, niin ei ole sitoutunut suhteeseen. Ihmeellistä marinaa toisten parisuhdemuodoista. Avopari tasan tarkkaan voi olla täysin sitoutunut olemaan vain toistensa kanssa loppuelämän. Ei siis sitoutumiseen avioliittoa tarvita. Monella kun on vielä yhteiset lapset, yhteinen asunto/talo ja lainat, niin mitä ne on sitten jos ei sitoutumista.
Jotenkin suorastaan huvittavaa, että tehdään noin lapsellisia oletuksia toisten parisuhteista vain ja ainoastaan sen perusteella, että pari ei ole naimisissa. Ei hyvänen aika.
Ei, en ole avoliitossa. Olen sinkku. Olen ollut naimisissa, mutta arvaas mitä? Siitä voi erota! Ei avioliitto takaa mitenkään sitä, että suhde kestää kuolemaan asti.
En. Minulla ei ole koskaan ollut minkäänlaista toivetta liittyen lapsiin. Olen nyt 33v. Minulle elämänkumppanin löytäminen on ollut aina se tärkein juttu. Lapset ovat ihan toissijainen asia.
Ehkä siinä tapauksessa voi olla eri tilanne, jos on kovasti halunnut lapsia eikä kolmikymppisenä ole löytänyt itselleen kumppania. Mutta tällöin varmaan haave lapsista on ollut aina vahvana olemassa ja tarpeena jopa suurempi kuin puolison löytäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halunnut lainkaan lapsia mutta suostuin, koska mies halusi.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään suuri osa esim ala-asteen yläluokkalaisista on eroperheistä, joten varmasti aloituksen pointti pitää paikkansa.
Mutta mistä tulee kuvitelma, että se olisi yksin naisten päätös? Käykö tällä palstalla tosiaan niin luusereita miehiä, ettei ne käsitä muiden miesten autonomiaa?
Lapseni luokkakaverin isä varmaan tehnyt saman kuin jotkut naisetkin, että ensin ns. kiltin kanssa lapset, sitten eron jälkeen jännempää seksipommia kehiin. Siltä ainakin vaikuttaa, ja kontrasti eksän ja nykyisen välillä on valtava. Tai ehkä tuo mies oli nuorena tyyliin manipuloitu uskomaan typeriä tarinoita jostain vaimomateriaalinaisista, ja aikuistui myöhemmin tekemään omia valintoja. En tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeämpää oli hyvä mies.
Koiraakin tärkeämpi?
Minkä ihmeen takia olisin halunnut lapsia kasvattaakseni heidät yksin? En ole edes lapsirakas noin yleensä, omiani tietysti rakastan. Mies, joka on lasteni isä, osoitti olevansa vastuullinen ja luotettava. Hänen kanssaan uskalsin sitten tehdäkin kaksi lasta.
Kyllä voin myöntää. Menin naimisiin lasteni isän kanssa ja tiesin alttarilla, ettei hän ole loppuelämäni kumppani. Lapset ovat minulle tärkeämpiä elämässä ja nyt myös lapsenlapset. Voisin asua yksin ja niin varmasti tulen jossain vaiheessa tekemäänkin, sillä miehet tuppaa kuolemaan vuosia ennen naisia.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään suuri osa esim ala-asteen yläluokkalaisista on eroperheistä, joten varmasti aloituksen pointti pitää paikkansa.
Mistäpä sen miehen kunnollisuuden isänä tietäisi ennen kuin paskat on niin sanotusti housuissa?
AP lienee tarkoittaa juuri sitä, että otetaan se hyvä isä vaikka tietäisi ettei suhde välttämättä kestä tai kumpikaan välttämättä näe toista loppuelämän kumppanina.