Miksi kukaan korkeasti koulutettu nainen haluaisi seurustella matalasti koulutetun miehen kanssa?

Rikotaanpa nyt edes vähän näitä myyttejä. Minä olen matalasti koulutettu aivan tavallinen duunari. Tässä pikkukaupungissa oli valittavana lukio tai ammattikoulu, valitsin näistä jälkimmäisen, että oppisin jotain aivan uutta. Neljä vuotta lisää samaa vanhaa hidastempoista opetusta kuulosti aivan mahdottomalta ajatukselta murkkuikäisenä. On aina ollut vaikeuksia seurata opetusta, mutta voin opetalla yhtenä iltana ennen koetta koko aihealueen (peruskoulutasolla) melko vaivattomasti. Tunnilla se hidas tempo, toisto ja hälinä tekevät hommasta aivan mahdotonta, ajaudun omiin maailmoihini ja unohdan lopulta saapua paikalle enää ollenkaan. Kaikista kouluista olen pinnannut useita satoja tunteja vuodessa, luojan kiitos kännykät ja wilma:t eivät olleet vielä juttu tuolloin.

Vielä ysärin alussa koulukirjat piti aina palauttaa ja ne jaettiin aina eteen päin, no mun kirjat porukat päätyivät pääosin ostamaan (sori siitä), koska mulla ei ollut mitään tekemistä niillä tunneilla joihin osallistuin, joten niissä on aika runsas pääosin täysin aiheeseen liittymätön lisäkuvitus. Ammattikoulussa ammattiaineet olivat pääosin ihan suht. kelvollisia ja jotain aivan uutta, mutta äidinkieli, ruotsi ja englanti no tuota opettajat pitivät oppilaita lähinnä kehitysvammaisina ja materiaali oli tasoa aivan alkeet, jos edes sitäkään. Luultavasti saisin nykyään jonkin DDHD-diagnoosin.

Meitä on tässä työmaalla kymmenen ukkoa ikähaitarilla 27-43, joista kolme on streotypian mukaisia punttisali -ja penkkiurheilumiehiä. Neljä meistä opiskelee vapaa-ajallaan jotain vierasta kieltä (muu kuin englanti, ruotsi, venäjä, viro). Kolme golffaa. Kaksi kalastaa. Neljä sienestää ja/tai marjastaa ja yksi metsästää. Kolme pelaa videopelejä. Suurin osa lukee kertomakirjallisuutta ja puolet tietokirjallisuutta pääosin historiaa. Kaikki paitsi yksi matkustelevat vuosittain ulkomailla. Toki on olemassa hyvin erilaisiakin työporukoita.

Lyhyesti sanoen tunnen sivistyneen sähkärin ja juntin tehtaan johtajan ja monta muuta siltä väliltä. Se työ on suurimmalle osalle vain työtä, eikä se kerro ihmisestä muuta kuin sen, että on valmis tekemään jotain itsensä elättämiseksi. Harrastukset taas kertovat ihmisestä paljonkin.

Vastataanpa nyt sitten näin akateemisen kannalta. Lähtökohtaisesti vaikutat peritavalliselta nepsykundilta, jolla ei aloitekyky riittänyt muuttaa sieltä pikkukaupungista pidemmälle edes opiskelupaikan perässä. Todennäköisesti niistä opinnoistakaan ei olisi tullut mitään ilman erikoisjärjestelyjä eli helpottamista. Videopeliharrastus aikuisella miehellä on erittäin iso turn off joskin muut kuvaamasi harrastukset ovat ihan kohtuullisia ellei jopa hyviä. Esimerkiksi lukeminen on miehellä harrastuksena aina plussaa. Todennäköisesti keskusteltavaa ei meillä löytyisi. Toki akateeminen voi aina alentaa juttujen tasoa vaikka sinne urheilun puolelle, mutta yleensä se ei ole nautinnollista kanssakäyntiä sille akateemiselle. Itselleni on tärkeää voida käydä puolisoni kanssa pitkiä keskusteluja milloin mistäkin. Yleensä puhutaan politiikasta, kirjallisuudesta, sosiologiasta. Akateemiselle koulutukselle on tärkeää rakentaa ammatti-identiteettiä. Että ei ole vaan Tiina vaan lääkäri Tiina tai pastori Tiina. Se, että heikosti koulutetut dissaavat tätäkin akateemisten piirrettä ei luo lisää viehättävyyttä.

Puheenaiheet eivät riipu koulutuksesta kuten ei kiinnostuksetkaan. Näkemyksesi on hyvin rajoittunut.

Vierailija kirjoitti:

Puheenaiheet eivät riipu koulutuksesta kuten ei kiinnostuksetkaan. Näkemyksesi on hyvin rajoittunut.

Tietenkin riippuvat. Kouluttamattomien kanssa jutut ovat yleensä jankkaamista iltapäivälehtien kulloisistakin aiheista. Tietoa ei välttämättä ole mitään, mutta mutulla jankutetaan menemään loputtomiin. Tympäisevää. Vielä kirsikkana on yleensä joku "vaihtoehtoismedian" ilmapalloselitys, jolla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä, mutta sitäkin mielellään jankutetaan.

Vierailija kirjoitti:

Älyllä ja koulutuksella ei välttämättä ole mitään tekemistä keskenään. Akateemisella uralla voi pärjätä pelkän hyvän muistin avulla. Olen elämäni aikana tuntenut useita älykkäitä ihmisiä, joilla ei ole ollut korkeakoulutusta tai välttämättä edes mitään peruskoulun päättötodistusta kummempaa. Silti heillä oli usein myös hyvä yleissivistys, sillä lukivat ja perehtyivät itseään kiinnostaviin aiheisiin omaehtoisesti. Itse asiassa heidän kanssaan pystyi käymään paljon mielenkiintoisempia keskusteluja, kun akateeminen maailma ei rajoittanut heidän ajatteluaan.

Mun amisduunari aivot ei ymmärrä et miten akateeminen maailma voi rajoittaa ajattelua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älyllä ja koulutuksella ei välttämättä ole mitään tekemistä keskenään. Akateemisella uralla voi pärjätä pelkän hyvän muistin avulla. Olen elämäni aikana tuntenut useita älykkäitä ihmisiä, joilla ei ole ollut korkeakoulutusta tai välttämättä edes mitään peruskoulun päättötodistusta kummempaa. Silti heillä oli usein myös hyvä yleissivistys, sillä lukivat ja perehtyivät itseään kiinnostaviin aiheisiin omaehtoisesti. Itse asiassa heidän kanssaan pystyi käymään paljon mielenkiintoisempia keskusteluja, kun akateeminen maailma ei rajoittanut heidän ajatteluaan.

Mun amisduunari aivot ei ymmärrä et miten akateeminen maailma voi rajoittaa ajattelua?

Ehkä ei kelpuuta youtubea lähdeaineistona kaikkeen.

Vierailija kirjoitti:

Olen väitellyt fyysikko. Yrittäjä. Useat luulevat koulutukseni olevan ammattikoulu kun niin surutta likaan käteni ja tartun toimeen. Keskustelen mieleeäni mistä vain. Kiinnostaisi kyllä lähteä treffeille ja nähdä miten korkeasti koulutettu nainen reagoi jos asenteet ovaty moisia. Voisin hyvin vetää matalakoulutetun roolia. Lienen ristiriitainen ja riittävän itsevarma pitääkseni päällä Lidlin reikäisiä verkkareita ja Motonetistä ostamaani flaneelipaitaa samalla ostaen 100 BlackRockin osaketta. Tiedän, että tein väärin niin monella tasolla ;)

M52

Se on muuten flanellipaita😅

Eri koulutuksen omaavat ihmiset täydentävät toisiaan. Toinen on koulutetumpi ja toinen käytännönläheinen, ei todellakaan tyhmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puheenaiheet eivät riipu koulutuksesta kuten ei kiinnostuksetkaan. Näkemyksesi on hyvin rajoittunut.

Tietenkin riippuvat. Kouluttamattomien kanssa jutut ovat yleensä jankkaamista iltapäivälehtien kulloisistakin aiheista. Tietoa ei välttämättä ole mitään, mutta mutulla jankutetaan menemään loputtomiin. Tympäisevää. Vielä kirsikkana on yleensä joku "vaihtoehtoismedian" ilmapalloselitys, jolla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä, mutta sitäkin mielellään jankutetaan.

 

Vaikutat kovin yksinkertaiselta ihmiseltä, mitä monet akateemiset naiset oikeasti ovat. Lukevat Freudia, Marxia, Engelsiä ja Jungia, ja kun tämä ovat tehneet, pitävät itseään sivistyneitä. Muuten, Suomen tunnetuin psykopaatti, Auervaara, huijasi onnistuneesti juuri akateemisia naisia, vaikka itse oli kognitiivisesti heikkolahjainen. Ei todellakaan pitäisi uskoa kaikkea lukemaansa, mitä tieteeksi kutsutaan. Tieteessä on valtaisa määrä ihan puhdasta hölynpölyä, mutta yksinkertainen ihminen ei pysty tätä tietenkään ymmärtämään.

"Vastataanpa nyt sitten näin akateemisen kannalta. Lähtökohtaisesti vaikutat peritavalliselta nepsykundilta, jolla ei aloitekyky riittänyt muuttaa sieltä pikkukaupungista pidemmälle edes opiskelupaikan perässä. Todennäköisesti niistä opinnoistakaan ei olisi tullut mitään ilman erikoisjärjestelyjä eli helpottamista. Videopeliharrastus aikuisella miehellä on erittäin iso turn off joskin muut kuvaamasi harrastukset ovat ihan kohtuullisia ellei jopa hyviä. Esimerkiksi lukeminen on miehellä harrastuksena aina plussaa. Todennäköisesti keskusteltavaa ei meillä löytyisi. Toki akateeminen voi aina alentaa juttujen tasoa vaikka sinne urheilun puolelle, mutta yleensä se ei ole nautinnollista kanssakäyntiä sille akateemiselle. Itselleni on tärkeää voida käydä puolisoni kanssa pitkiä keskusteluja milloin mistäkin. Yleensä puhutaan politiikasta, kirjallisuudesta, sosiologiasta. Akateemiselle koulutukselle on tärkeää rakentaa ammatti-identiteettiä. Että ei ole vaan Tiina vaan lääkäri Tiina tai pastori Tiina. Se, että heikosti koulutetut dissaavat tätäkin akateemisten piirrettä ei luo lisää viehättävyyttä."

Mikään kirjoittamasi ei valitettavasti kerro korkeasta älykkyydestä. Olet enintään keskinkertainen. Tai hämmästyttävän tietämätön.

Mikään kirjoittamasi ei valitettavasti kerro korkeasta älykkyydestä. Olet enintään keskinkertainen. Tai hämmästyttävän tietämätön.

Tietämätön mistä?

Mieheni on minua koulutetumpi, mutta koko pitkän avioliittomme ajan jaksan lähes päivittäin hämmästellä, miten tietämätön hän on monesta käytännön ja yleissivistyksen asioista.

Olenhan minäkin lukion käynyt siihen aikaan, jolloin siellä myös opittiin laajasti eri aiheista. Olen myös ollut kiinnostunut etsimään tietoa ja hyvämuistinen.

Somessa kyllä huomaa, miten moni koulutettukin ihminen on aivan tavan taukki ja tietämätön, jos yhtään liippaa yleissivistykseen tai historiaan. Keskustele nyt sitten näiden kanssa järkevästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen väitellyt fyysikko. Yrittäjä. Useat luulevat koulutukseni olevan ammattikoulu kun niin surutta likaan käteni ja tartun toimeen. Keskustelen mieleeäni mistä vain. Kiinnostaisi kyllä lähteä treffeille ja nähdä miten korkeasti koulutettu nainen reagoi jos asenteet ovaty moisia. Voisin hyvin vetää matalakoulutetun roolia. Lienen ristiriitainen ja riittävän itsevarma pitääkseni päällä Lidlin reikäisiä verkkareita ja Motonetistä ostamaani flaneelipaitaa samalla ostaen 100 BlackRockin osaketta. Tiedän, että tein väärin niin monella tasolla ;)

M52

Se on muuten flanellipaita😅

Ei vaan flanelipaita. 😆

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä minä olen korkeasti koulutettu ja seuraan urheilua ja suunnittelen remppoja. Toki puhutaan myös yhteiskunnallisista asioista. 

 

Ja lisään vielä, että koska olen töissä valtion virastossa ja jatkuvasti tekemisissä yhteiskunnallisten asioiden kanssa, en useinkaan jaksaisi töiden jälkeen puhua ylipäänsä mitään. Varsinkaan yhteiskunnallisista asioista. 

Olet siis tekeniväsi töitä ja valtio on maksavinaan palkkaa

Ja minä en kyllä hetkeäkään kuuntelisi amiksen vinoilua, ks. yllä, kotonani töiden jälkeen.

Töissä tekenivä ja palkkansa saava

Vierailija kirjoitti:

Vastataanpa nyt sitten näin akateemisen kannalta. Lähtökohtaisesti vaikutat peritavalliselta nepsykundilta, jolla ei aloitekyky riittänyt muuttaa sieltä pikkukaupungista pidemmälle edes opiskelupaikan perässä. Todennäköisesti niistä opinnoistakaan ei olisi tullut mitään ilman erikoisjärjestelyjä eli helpottamista. Videopeliharrastus aikuisella miehellä on erittäin iso turn off joskin muut kuvaamasi harrastukset ovat ihan kohtuullisia ellei jopa hyviä. Esimerkiksi lukeminen on miehellä harrastuksena aina plussaa. Todennäköisesti keskusteltavaa ei meillä löytyisi. Toki akateeminen voi aina alentaa juttujen tasoa vaikka sinne urheilun puolelle, mutta yleensä se ei ole nautinnollista kanssakäyntiä sille akateemiselle. Itselleni on tärkeää voida käydä puolisoni kanssa pitkiä keskusteluja milloin mistäkin. Yleensä puhutaan politiikasta, kirjallisuudesta, sosiologiasta. Akateemiselle koulutukselle on tärkeää rakentaa ammatti-identiteettiä. Että ei ole vaan Tiina vaan lääkäri Tiina tai pastori Tiina. Se, että heikosti koulutetut dissaavat tätäkin akateemisten piirrettä ei luo lisää viehättävyyttä.

Nepsy en ole, enkä erityisjärjestelyjä kaipaa saati tarvitse. Tuohon aikaan ei ollut mahdollista tonkia internetistä mikä kaikki on mahdollista ja opinto-ohjauksesta vastasi viiksekäs kevyesti alkoholilta tuoksahtava punakka rouva, joka suositteli keskiarvon perusteella lukio tai ammattikoulu, sen suurempaa konsultaatiota tuo prosessi ei pitänyt sisällään. Valitsin vastoin suosituksia, menikö oikein vai väärin en tiedä. Molempien polkujen päässä näytti olevan jotain yhdentekevää harmaata puurtamista, joten ei tuntunut järkevältä vaihtoehdolta kouluttautua vuosien ajan johonkin, mikä kiinnostaa yhtä paljon kuin maksalaatikon pakkaaminen. En kadehdi ihmisiä, joilla on paljon rahaa... mutta kadehdin jokaista, joka herää aamulla tekemään työtä, josta oikeasti välittää. Se on toinen elämän kahdesta suuresta lottovoitosta, jotka voivat osua meistä jokaisen kohdalle. Tuota ammatti-identiteetti asiaa joiduin hieman pyörittelemään mielessäni ja tulin tulokseen, etten koskaan voisi ottaa rinnalleni kulkemaan ihmistä, joka identifioi itsensä ammattinsa kautta esim. lääkäri Tiinaksi. Kaipaan jotain paljon aidompaa rinnalleni, en mitään keksittyä, en mitään opittua, en mitään näyteltyä tai oikeaksi arveltua. Ottaisin mieluummin ihan tavallisen Tiinan, jolla on hyvä pää harteiden välissä ja sydän puhdasta kultaa.

Toistemme seurassa emme viihtyisi, pitäisin sinua teennäisenä ja sinä minua junttina (mollemmat vieläpä totta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä minä olen korkeasti koulutettu ja seuraan urheilua ja suunnittelen remppoja. Toki puhutaan myös yhteiskunnallisista asioista. 

 

Ja lisään vielä, että koska olen töissä valtion virastossa ja jatkuvasti tekemisissä yhteiskunnallisten asioiden kanssa, en useinkaan jaksaisi töiden jälkeen puhua ylipäänsä mitään. Varsinkaan yhteiskunnallisista asioista. 

Olet siis tekeniväsi töitä ja valtio on maksavinaan palkkaa

Ja minä en kyllä hetkeäkään kuuntelisi amiksen vinoilua, ks. yllä, kotonani töiden jälkeen.

Töissä tekenivä ja palkkansa saava

Mistä näitä tekeniviä oikein löytyy?

Mä olen duunari ja tienaan paljon enemmän kuin korkeakoulutettu vaimoni. Hänen eksä oli soijainen paperinpyörittelijä ja vaimoni naureskeleekin nyt kavereidens nörttimehilleen. Kovakuntoinen työmies on ylivertainen myös sängyssä.

Minä olen maisteri ja aviomieheni ei ole edes ylioppilas. Meidän yhteiset puheenaiheet ovat tulevaisuudensuunnittelu (sis matkustelun, asumisen ja remontoinnit), yhteiskunnalliset asiat, politiikka, läheiset. Ja yleensäkin ajankohtaiset asiat, riippuen siitä mitä itselle tai läheisille on tapahtunut.

meitä yhdistää se, ettei kumpikaan ole kiinnostunut taiteesta tai kulttuurista.

Mikä meidät erottaa on se, että minä olen tavis-fiksu ja mies pääsisi heittämällä mensaan.

Yhtäkkiä ajattelisin, että ihan samasta syystä kuin kukaan haluaa ylipäätään seurustella kenenkään kanssa? 

Meillä ihan päinvastoin. Itse olen rakennusalalla ja vaimo korkeasti koulutettu.

Vaimon jutut on sukulainen sitä ja sukulainen tätä ja muuta hömppää. Itse juttelisin mielelläni tähtitieteestä. politiikasta ym maailman asioista. Mutta ei. Salkkarit alkaa !!

Minulla on ylempi korkeakoulututkinto, mutta ihan hyvinkin voisin olla parisuhteessa vaikkapa ammattikoulun käyneen miehen kanssa, jos elämäntyyli, arvot ja ajatukset ovat yhteensopivia. Kouluttautuminen ei minun mielestä ole mikään itsestäänselvyys ja oikotie johonkin kulttuurilliseen sivistykseen tms. Monesti olen jopa huomannut, että koulutetut ihmiset ovat hyvin rasistisia ja heillä on kärkkäät mielipiteet eivätkä he pysty ajattelemaan maailmaa oman napansa ulkopuolelta. Toki jotkut matalammin kouluttautuneet suhtautuvat jopa vihamielisesti kouluttautuneisiin ihmisiin, mutta uskoisin etten sellaisen henkilön kanssa sitten ystävystyisi muutenkaan.