Tekoälyn arvio Sanna Marinin hallituksen onnistumisesta

Sanna Marinin hallituksen (20192023) onnistumista voi arvioida monesta näkökulmasta, mutta näiden tietojen valossa keskeiset tarkastelukohdat liittyvät valtiontalouden hallintaan, menopolitiikkaan ja kriisiajan päätöksentekoon.

1. Valtion velkaantuminen ja menopolitiikka

Suomen valtionvelka kasvoi Marinin hallituskaudella noin 40 miljardilla eurolla, mikä on historiallinen kasvu lyhyessä ajassa.

Vuonna 2019 valtionvelka oli noin 106 miljardia euroa, mutta hallituskauden päättyessä 2023 velka oli jo 146 miljardia euroa.

Tämä vastaa noin 10 miljardia euroa lisää velkaa vuodessa.

2. Kriisit: Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan

Koronakriisi pakotti hallituksen käyttämään massiivisia elvytysrahoja yrityksille ja kansalaisille. Nämä tukipaketit olivat välttämättömiä, mutta samalla ne kasvattivat budjettialijäämää merkittävästi.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsi turvallisuusmenoja ja aiheutti energiahintakriisin. Hallitus reagoi tähän tukipaketeilla ja julkisella rahoituksella.

3. Hyvinvointialueuudistus ja SOTE-kulut

Marinin hallitus toteutti historian suurimman hallintouudistuksen, jossa sote-palvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille.

Tämä kasvatti valtion menoja arviolta 23 miljardilla eurolla vuodessa, mutta tehostamisvaikutuksia ei ole vielä nähty.

SOTE-uudistus jää siis rakenteellisesti alijäämäiseksi, koska sen tavoittelemat säästöt eivät toteutuneet.

4. Talouskasvu ja työllisyys

Työllisyysaste nousi hallituskaudella, mutta tämä johtui osin talouden elpymisestä ja työn tarjonnan lisääntymisestä.

BKT:n kasvu jäi heikoksi, ja Marinin hallituskaudella ei tehty suuria rakenteellisia uudistuksia, jotka olisivat edistäneet kasvua.

Suomi velkaantui myös nousukauden aikana, mikä on talouspolitiikan kannalta huolestuttavaa.

5. Inflaatio ja korkomenojen nousu

Vuonna 2022 inflaatio kiihtyi nopeasti, ja korkomenot nousivat ennätyslukemiin.

Marinin hallitus ei ottanut tätä huomioon budjetoinnissaan, ja tulevien hallitusten täytyy kattaa nousseet korkomenot (yli 3 miljardia euroa vuodessa).

Tämä tarkoittaa, että suuri osa valtion rahoista menee pelkkien velkakorkojen maksuun tulevina vuosina.

Arvio:

Negatiivinen Velkaantumisen riskejä ei huomioitu, ja korkomenot ovat nyt pysyvä rasite valtiontaloudelle.

Johtopäätös: Sanna Marinin hallituksen onnistuminen

📌 Kriisien hoidossa hallitus toimi pääosin hyvin, mutta se teki sen tavalla, joka aiheutti valtavan velkaantumisen ja pysyvän julkisen sektorin laajentumisen.

📌 Rakenteellisia uudistuksia ei tehty, vaikka velka kasvoi nopeasti.

📌 Hyvinvointialueuudistus toi lisäkuluja ilman säästöjä, mikä on pitkäaikainen ongelma.

📌 Valtion menot kasvoivat hallituskaudella pysyvästi, eikä sopeutustoimia tehty.

🔴 Lopullinen arvio: 4/10