Lue keskustelun säännöt.
Kysymys SUOMEA äidinkielenään puhuville. Millainen on ruotsin kielen suullinen taitosi?
12.02.2025 |
Miten luonnehtisit ruotsin kielen taitoasi?
Itselläni se on surkea. Osaan tervehtiä, kiittää ja pyytää anteeksi ruotsiksi - enpä juuri muuta....
Kommentit (100)
Mamma, pappa och zötbullar. Siinä mitä jäi pakkoruotsista näppiin koulussa. Börjelandiassa käyty rapiat parikyt kertaa ja tuo oppimäärä on riittänyt kun puhuvat englantia siellä !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin turhan kielen osaaminen on täysin turhaa.
Turhan kielen opiskelu ei motivoi. Motivaatio on opiskelussa tärkeintä.
Kielen pakottaminen osoittaa että se ei ole tärkeä kieli.
Kuten Paavå Lipponen sanoi. Kukaan ei valitsisi ruotsia jos se ei olisi pakollista. Tämä on ainoa asia missä olen samaa mieltä Paavå Böööö Lipposen kanssa.
ruotsia, tanskaa, norjaa puhuu palttiarallaa reilut 20 miljoonaa ihmistä
ei se ole täysin turha kieli
lisäks se on kielenä maailman helpoin suomalaisille, puolet sanasta vastaa englantia ja loput suomea
Koulun pakkosuomenruotsilla ei ymmärrä tanskaa yhtään sanaa.
Kerro mikä numero on tyve?
Ohis, mutta tanskalaisilla on ihan ihmeellinen numerojärjestelmä joka perustuu tiu-lukuun. Esimerkiksi 70 on halvfjerds ja tarkoittaa (4-0,5)x20.
Puhun sujuvasti ruotsia, olen ollut töissä Tukholmassa useampaan otteeseen.
Olin kouluaikoina useamman kesän kesätöissä Ruotsissa 70-luvulla. Ensimmäiseksi Skoonessa, enkä koko kesänä puhunut sanaakaan suomea tai englantia. Vieläkin ymmärrän riikinruotsia paremmin kuin suomenruotsia.
Kirjoitin ruotsista laudaturin. Luen kirjoja ja lehtiä ruotsiksi, ja katson tv-sarjat ilman tekstitystä. Kansalaisopistossa olen muutaman kerran käynyt ruotsin kertauskursseilla, jotta kielioppi pysyy hallussa.
Harrastuksen vuoksi aina välillä tulee puhuttua puheluita Ruotsiin. Sieltä päin soittajat yleensä aloittavat englanniksi, jolloin heti ehdotan, että puhuisimme ruotsia, ja turvautuisimme englantiin vain tarvittaessa jonkun yksittäisen sanan kohdalla. Tunninkin puhelut onnistuvat oikein hyvin ruotsiksi.
Ruotsin osaamisesta ei ole todellakaan ollut muuta kuin iloa, ja kirjoitettua norjaakin ymmärtää sen perusteella joltisenkin hyvin. Toki pidän kielistä yleensäkin, ja osaankin viittä kieltä.
Välillä opiskellut ruotsia, mutta kun sitä ei ole taas vuosiin käyttänyt niin unohtunut täysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista Ruottista mittää vaikka opettaja oli maailman paras ja mukavin koskaan kohtaamani ope, Hänen ei tarvinnut koskaan huutaa eikä hän ollut ikinä huonolla tuulella. Oli samalla meidän luokan luokanvalvoja ja hänen viimeinen luokka ennen eläkkeelle jäämistä.
Ei vaan poikaa kiinnostanut. En ossaa kirjottaa yhtää lausetta, tai ehkä ossaa mutta kirjaimet voi olla vääriä, en ymmärrä lukemaani. Numerot ossaa ehkä. Ei harmita ei oo asiaa ruottalaisille. Opiskelin vaan sen 3 vuotta peruskoulussa.
Islantia voisin alkaa tosissaan opettellee.
Vierailija kirjoitti:
En voinut valita mitään vaihtoa, en osaa ruotsia. Muutaman sanan tunnistan. Jag, inte, ja, tack, nej, sommar, heter, hela, tiden. sjunga, vänta, flicka, pojka(? vai pojken?).. Öööö. Fy fan. 🤪
Ale on kesä, rea on sommaren, Ikealla tulee kesäale. Tai jotenkin silleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jag skrev laudatur år 1975. Sedan des har jag inte använt svenska, bara några gång läst någonting.
Skriva kan du åtminstone inte.
Vad menar du? Kanske saknas det liksom 2 bokstav, men visserligen är det bättre än din finska, eller nästan vem som helsts finska i Vauva.
Ukko on suomenruotsalainen, hyvin puhumme, olen suomalainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu ja etuna on suomessa ruotsin ylioppilaskirjoitukset, ne on niin helpot kotikielenään ruotsia puhuville ja sitten heidän suomenkielen kokeensa on niin helppo. Etu on myös saada työpaikkoja. Vaikka vaikka jokainen PARTITIIVI jää lausumatta.
Sitä eivät osaa suomen kielessä.
Mun suomenruotsalainen tuttu muinaisista harrastuspiireistä 90-luvulta kertoi että kirjoitti lukiossa suomen kielestä yo-kokeissa L:n mutta äidinkielestään ruotsista B:n! :D :D :D
Presidenttimmekin kirjoitti ruotsista äidinkielenä M:n ja suomesta toisena kotimaisena L:n.
Vierailija kirjoitti:
Kuulkaa olen asunut monessa maassa pitempiä aikoja enkä KOSKAAN ole tarvinnut ruotsin kieltä. En koskaan. En pidä sitä tärkeänä, mutta sitä pakotetaan suomessa. Se on rannikkoruotsia, eikä ihmisillä ole edes riittävää sanavarastoa.
De kiva de.
Minäkin olen asunut monessa maassa pitempiä aikoja enkä ole tarvinnut ranskaa ja saksaa, vaikka niitäkin koulussa opiskelin. Matkaillessani Ruotsissa pyrin aina asioimaan ruotsiksi. Käännän lapselle sujuvasti ruotsinkieliset lastenohjelmat. Kun töllöstä tulee jokin ruotsinkielinen sarja, kuuntelen kieltä tekstityksiä lukiessani ihan samoin kuin englanninkielisten ohjelmien kohdalla. Tukee kielitaitoa.
En muuten ole koskaan tarvinnut koulun pakkoliikuntaa mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen kansasta puhuu vain 5,2 % ruotsinkieltä. Miksi meidän loppujen tulee kärsiä tästä?
Älä laske Ahvenanmaata mukaan. Siellä on oma kieli lakinsa.
Mantereella on n. 4,7% tai 4,8% ruotsinkielisiä.
Ja heistäkin iso osa on tällaisia Stubbin tyylisiä kaksikielisissä perheissä kasvaneita, jotka on käytännön syistä rekisteröity ruotsinkielisiksi (ruotsinkielisenä on esim. helpompi päästä jatko-opintoihin).
Valitsin tuon välttävä/hyvä.
Olen koulussa lukenut ruotsia ja suorittanut sen suppean virkamiesruotsin kauppaopistoaikoina. God förmågan.
Vastaan töissäni myös ruotsinkielisiin puheluihin tai viesteihin koska muut saman kouluruotsin suorittaneet on niin vellihousuja ettei ne halua. Puhun ruotsia jos olen turistina Ruotsiasa tai Åålannissa koska kaikkein nolointa olisi sönköttää Suomen ruotsinkielisille että öö du ju sopiiko inglish.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitsin tuon välttävä/hyvä.
Olen koulussa lukenut ruotsia ja suorittanut sen suppean virkamiesruotsin kauppaopistoaikoina. God förmågan.
Vastaan töissäni myös ruotsinkielisiin puheluihin tai viesteihin koska muut saman kouluruotsin suorittaneet on niin vellihousuja ettei ne halua. Puhun ruotsia jos olen turistina Ruotsiasa tai Åålannissa koska kaikkein nolointa olisi sönköttää Suomen ruotsinkielisille että öö du ju sopiiko inglish.
Miksi ahvenanmaalaisten ei tarvitse osata suomea, kun kyseinen alue kuitenkin kuuluu Suomeen?
Itse olin jotenkin ylpeä, kun tapasin kansainvälisellä foorumilla mukavan ruotsalaisen, joka oletti meidän voivan vaihtaa englannista ruotsiin kuultuaan minun olevan Suomesta. Minusta oli mukavaa, että hän piti suomalaisia kaiken kaikkiaan osaavana kansana.
Ylpeys kyllä karisi, kun jouduin toteamaan oman ruotsini olevan niin huono, että josko jatketaan englannilla vaan. Olisin halunnut mieluummin vastata mielikuvaa.
Puhunut viimeksi virkamiesruotsi kokeessa yliopistolla muista enää mitään sanoja. Tulipahan sekin väkisin opiskeltua.
Vaikken muuten sinänsä ruotsia vastusta kuten montaa muutakaan kieltä maailmalla, suomessa siitä tehdään vallankäytön ja sortokoneiston väline joten en sitä opiskele enkä puhu tuota ylimielistä ja tyhmiä poliitikkoja + toimittajia ostavaa rkp:n säätiösetäpälliäisporukkaa vastustaakseni.234
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu ja etuna on suomessa ruotsin ylioppilaskirjoitukset, ne on niin helpot kotikielenään ruotsia puhuville ja sitten heidän suomenkielen kokeensa on niin helppo. Etu on myös saada työpaikkoja. Vaikka vaikka jokainen PARTITIIVI jää lausumatta.
Sitä eivät osaa suomen kielessä.
Mun suomenruotsalainen tuttu muinaisista harrastuspiireistä 90-luvulta kertoi että kirjoitti lukiossa suomen kielestä yo-kokeissa L:n mutta äidinkielestään ruotsista B:n! :D :D :D
Presidenttimmekin kirjoitti ruotsista äidinkielenä M:n ja suomesta toisena kotimaisena L:n.
Äidinkielen taso nyt on korkeammalla jo lähtökohtaisesti. Vähän kuin pitkän ja lyhyen matikan kirjoittamisen ero.
Hest, höst, hund, mjukglass, svart, huset, tack, nej, et, två, tre, fyra, fem, sex, sju, åtta, nio, tio, elva, tolva, luppakorva, eiköhän siinä ole kaikki. Aika paljon kummiskin 3+3 vuotta pakkoruotsia.
En voinut valita mitään vaihtoa, en osaa ruotsia. Muutaman sanan tunnistan. Jag, inte, ja, tack, nej, sommar, heter, hela, tiden. sjunga, vänta, flicka, pojka(? vai pojken?).. Öööö. Fy fan. 🤪