Lue keskustelun säännöt.
Mitä hyviä puolia näet siinä, että elää koko elämänsä teinirakkautensa kanssa?
11.02.2025 |
Siis luetellaan vain hyviä puolia, joita tällainen elämänstoori voi tuoda elämään sekä miehelle että naiselle.
Kommentit (86)
Tämä ei varmaan ole hyvä puoli, mutta olisin ollut jo kauan leski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse pelätä sukupuolitauteja. Siis jos elää uskollisena.
Tuuria on, jos sopii vielä aikuisenakin aidosti yhteen eikä kasva erilleen. Se ei ole klisee. Tiedän kokemuksesta, että erilaiset polut mm. työelämässä voivat eriyttää.
Mutta jos kaikki natsaa, yhteinen tarina on hieno.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyy toteuttamaan itseään ja saavuttaa unelmiaan helpommin, koska ihmissuhdepuoli on lyöty lukkoon. Moni joutuu menemään suhteesta toiseen etsiessään sopivaa. Eikä se ole loppupeleissä hehkeää. Surua, vastoinkäymisiä, ikäviä ihmisiä, pahoja ihmisiä. Kaikelta tältä välttyy. Pystyy siksi tarjoamaan vakaamman kodin ja perheen lapsilleen.
Se, kumpi jää ensin leskeksi, voi sitten hurvitella siellä vanhainkodissa.
Sinkku voi toteuttaa unelmiaan. Perhe-elämää elävä toteuttaa yhteistä perhehaavetta ja omat jutut jäävät sivuun lähtien parisuhdekompromisseista ja lapset vievät loputkin
Ahaa. Vaan kun pysytään yhdessä, niin lapsiperheenä ja lasten muutettua omilleen saa edelleen niitä isojakin unelmia toteutettua 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyy toteuttamaan itseään ja saavuttaa unelmiaan helpommin, koska ihmissuhdepuoli on lyöty lukkoon. Moni joutuu menemään suhteesta toiseen etsiessään sopivaa. Eikä se ole loppupeleissä hehkeää. Surua, vastoinkäymisiä, ikäviä ihmisiä, pahoja ihmisiä. Kaikelta tältä välttyy. Pystyy siksi tarjoamaan vakaamman kodin ja perheen lapsilleen.
Se, kumpi jää ensin leskeksi, voi sitten hurvitella siellä vanhainkodissa.
Sinkku voi toteuttaa unelmiaan. Perhe-elämää elävä toteuttaa yhteistä perhehaavetta ja omat jutut jäävät sivuun lähtien parisuhdekompromisseista ja lapset vievät loputkin
Älä siitä huoli miten itsellesi tuntemattomat toteuttavat haaveitaan vakaassa ydinperheessä kun et taida siitä mitään tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkässä suhteessa ollaan ikään kuin "joukkue". Tuntuu hyvältä kun on joku johon voi luottaa ja jonka kanssa asiat sujuu. Pitkään suhteeseen sopii varmaan turvallisuushakuiset ihmiset, joilla on yhteiset elämänarvot.
Mahtava kasvualusta lapsille.
Itsekkäät ja vain omia tarpeitaan ajattelevat eivät tällaisessa suhteessa pysty olemaan, koska aina voi tulla houkutuksia tms. Alkaa kyllästyttää, ei selvitä lapsiarjesta, "kasvetaan erilleen" tms.
Haetaan jotain kuplivaa tunnetta. Pakoa lapsuuden käsittelemättömistä traumoista alati vaihtuvilla huumaan perustuvalla sarjasuhteilulla. Lapsista viis.
No kuule eivät kaikki ensirakkauden kanssa aviossa olevat ole mitään helppoja ihmisiä suinkaan. Riittää, kunhan toinen on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki hyvät asiat tulevat pelkästään suhteen laadusta, pituudesta taas eivät mitkään. Näin se vain on, kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse pelätä sukupuolitauteja. Siis jos elää uskollisena.
Tuuria on, jos sopii vielä aikuisenakin aidosti yhteen eikä kasva erilleen. Se ei ole klisee. Tiedän kokemuksesta, että erilaiset polut mm. työelämässä voivat eriyttää.
Mutta jos kaikki natsaa, yhteinen tarina on hieno.
Suhteessa pitää tehdä myös kompromisseja. Ei se niin mene, että hyvässä kestävässä suhteessa "nyt vaan sattuu natsaamaan kaikki". Myös sen erilleen kasvamisen voi halutessaan estää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki hyvät asiat tulevat pelkästään suhteen laadusta, pituudesta taas eivät mitkään. Näin se vain on, kokemusta on.
Paitsi että ei. Esimerkiksi minä ehdin tutustua miehen lapsuudenperheeseen ja sen myötä tiedän hänestä valtavasti sellaisia asioita, joita ei millään uusi kumppani voisi oppia tietämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkässä suhteessa ollaan ikään kuin "joukkue". Tuntuu hyvältä kun on joku johon voi luottaa ja jonka kanssa asiat sujuu. Pitkään suhteeseen sopii varmaan turvallisuushakuiset ihmiset, joilla on yhteiset elämänarvot.
Mahtava kasvualusta lapsille.
Itsekkäät ja vain omia tarpeitaan ajattelevat eivät tällaisessa suhteessa pysty olemaan, koska aina voi tulla houkutuksia tms. Alkaa kyllästyttää, ei selvitä lapsiarjesta, "kasvetaan erilleen" tms.
Haetaan jotain kuplivaa tunnetta. Pakoa lapsuuden käsittelemättömistä traumoista alati vaihtuvilla huumaan perustuvalla sarjasuhteilulla. Lapsista viis.
No kuule eivät kaikki ensirakkauden kanssa aviossa olevat ole mitään helppoja ihmisiä suinkaan. Riittää, kunhan toinen on.
Missä oli sanottu että kaikki?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikamoista pitkän suhteen glorifointia. Se teini-iän rakkaushan voi olla vaikka narsisti, jonka kanssa ei todellakaan elämä ole ihanaa ja upeaa. Viittaan siis joihinkin kommentteihin, joissa puhutaan rakkaudesta, hyvästä kasvualustasta lapsille yms. Ei se sitä välttämättä ole, vaikka on teini-iästä asti oltu yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki hyvät asiat tulevat pelkästään suhteen laadusta, pituudesta taas eivät mitkään. Näin se vain on, kokemusta on.
Olen eri mieltä. Vuosikymmenien mittainen suhde tuo yhtälöön jotain spesiaalia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse luopua siitä ajatuksesta, että on joku yksi "se oikea".
Pitkät ihmissuhteet ovat yleensä kivoja, kun on tuntenut toisen eri ikäisenä. Erot ovat yleensä raastavia, joten niiltä on kiva välttyä. Lasten yrittäminen käy siinä sivussa eikä tarvitse jännätä jääkö kumppanin puutteen takia lapsettomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki hyvät asiat tulevat pelkästään suhteen laadusta, pituudesta taas eivät mitkään. Näin se vain on, kokemusta on.
Harmillista ettet ole ollut laadukas kumppani toiselle. Kannattaa silloin katsoa syvälle peiliin. Silloin voi lopulta nähdä asioita joita on kieltäytynyt näkemästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse pelätä sukupuolitauteja. Siis jos elää uskollisena.
Tuuria on, jos sopii vielä aikuisenakin aidosti yhteen eikä kasva erilleen. Se ei ole klisee. Tiedän kokemuksesta, että erilaiset polut mm. työelämässä voivat eriyttää.
Mutta jos kaikki natsaa, yhteinen tarina on hieno.
Suhteessa pitää tehdä myös kompromisseja. Ei se niin mene, että hyvässä kestävässä suhteessa "nyt vaan sattuu natsaamaan kaikki". Myös sen erilleen kasvamisen voi halutessaan estää.
Mutta toisaalta ihmiset nyt vain kasvavat ja muuttuvat. Ei se ole surullista tai jotain, mikä pitäisi estää, että välillä kasvetaan eri suuntiin. Siitä voi olla iloinen ja kiitollinen, että jonkun kanssa on löytänyt suunnan elämälle, vaikkei yhteinen elämä jatkuisikaan.
Yhden sellaisen parin tunnen. Alla lista hyvistä puolista:
-
-
-
-
- .
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista pitkän suhteen glorifointia. Se teini-iän rakkaushan voi olla vaikka narsisti, jonka kanssa ei todellakaan elämä ole ihanaa ja upeaa. Viittaan siis joihinkin kommentteihin, joissa puhutaan rakkaudesta, hyvästä kasvualustasta lapsille yms. Ei se sitä välttämättä ole, vaikka on teini-iästä asti oltu yhdessä.
No eikö tämän ketjun koko pointti ollut nimenomaan puhua niistä hyvistä puolista ja menestystarinoista?
Voi keskittyä elämiseen, eikä vaihtuvien ihmissuhteiden vellomiseen. Uusi suhde tuo aina kuitenkin stressiä ja taakkaa, alkuun rakastuminenkin on valtava stressi ihan kehollisestikin, ja sitten tulee erojen murheet. Aina uuden suhteen pyörittäminen vie kapasiteettia muulta elämältä.
Jos koko elämänsä eläisi yhdessä tasaisen mukavassa ja turvallisessa suhteessa, jäisi mahdottoman paljon enemmän aikaa ja energiaa kehittää itseään ja saavuttaa ja tehdä asioita joita haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista pitkän suhteen glorifointia. Se teini-iän rakkaushan voi olla vaikka narsisti, jonka kanssa ei todellakaan elämä ole ihanaa ja upeaa. Viittaan siis joihinkin kommentteihin, joissa puhutaan rakkaudesta, hyvästä kasvualustasta lapsille yms. Ei se sitä välttämättä ole, vaikka on teini-iästä asti oltu yhdessä.
Voi vitsi, sulla jäi nyt aloitus lukematta. Perusta oma ketju
Säästyy monilta huonoilta ihmissuhteilta, suruilta ja pettymyksiltä, kun löytää kumppanin jo nuorena. Mitä nyt kavereitten elämää on sivusta seurannut, niin ei se kumppanin etsintä mitään auvoisaa aina ole, vaikka varmasti sinkkuilussakin on hyvät puolensa.
Oppii tuntemaan toisen aika läpikotaisin, kun kasvaa yhdessä aikuiseksi, läpi niitten nuoruusiän myrskyjen. Ja myös seksuaalisessa mielessä, kun harjoitellaan sitäkin lajia yhdessä, ei ole vielä paljoa jos yhtään kokemusta muista kummallakaan. Sitä siis tavallaan ehkä kasvaa yhteenkin sitten, kun ei ole vielä niin paljoa omia piintyneitä tapoja kummallakaan.
Rakastajan lisäksi se kumppani on ystävä, turvasatama johon voi luottaa, kumppani. Taloudellisesti elämä on myös turvatumpaa kun on kaksi maksajaa taloudessa jo nuoresta alkaen.
Pääsee perustamaan perhettä hyvissä ajoin (jos sellainen on toiveena), kun on jo nuorena sopiva kumppani. Siis paremmat todennäköisyydet saada sen kokoinen perhe kuin itse on toivonut, vaikka toki tämä ei aina niin sanottua ole.
Yhtäkaikki, on mahtavaa jos löytää rinnalleen sopivan turvallisen, luotettavan ja rakastavan kumppanin nuorena. Mutta on se mahtavaa myöhemminkin. Ja sekin jos on onnellinen yksin.