Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mihin tämä sukusolukikkailu oikein johtaa?
16.09.2008 |
Minua oikeasti huolestuttaa.
Tulevaisuudessa puhutaan perhetilanteista, missä Erkki ja Maija ovat naimisissa; Erkillä on biologisia lapsia veljensä Matin vaimon Eerikan, ja tuntemattoman lesboparin kanssa. Sekä tietysti vaimonsa Maijan kanssa. Maija on myöskin luovuttanut munasolujaan, ja hänen (bio) lapsiansa on Suomessa kahdessa perheessä.
Luovutetuista sukusoluista siitetyt lapset ottavat aikuisina yhteyttä ja haluaisivat tutustua omiin juuriinsa - omaan geeniperintöönsä. Vanhuksina Erkki ja Maija löytävät itsensä tilanteesta, missä he istuvat olohuoneen pitkän pöydän ääressä kahvilla 15 biologisen lapsensa kanssa, joita he eivät ole kasvattaneet - löytävät palan itsestänsä lapsissansa ja kenties tuntevat haikeutta siitä, etteivät ole olleet läsnä näiden tietyllä tapaa läheisten ihmisten elämässä. Käyvät läpi suvun sairaushistoriaa ja sitä miten samanlainen nenä niin monella onkaan.
Jollakin muotoa hyvin surullista. Rakkaudetonta puuhailua tärkeiden asioiden parissa. Ajattelematonta.
En aio alkaa (uudestaan) vääntämään tästä asiasta - kukin aikuinen toimikoon miten tykkää. Oman järkensä kanssa jokaisen on tultava tässä elämässä toimeen, ja tehtävä ne omanlaisensa ratkaisut. Mietityttää vain se, että minkälainen ihminen oikeasti on sellainen, jonka ajatusmaailmassa tämän kaltainen toiminta on oikeutettua?
Kommentit (9)
Täydellisyydentavoittelija? Kaikki asiat pitäisi olla sun kontrollissa. Et kestä sitä ajatusta, että kukaan muukaan päästäisi irti otteen kontrollista esim. omaan munasoluunsa. Vain täydellinen (ts. sinun kontrolloimasi) elämä voisi olla tarpeeksi hyvä munasoluulesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jollakin muotoa hyvin surullista. Rakkaudetonta puuhailua tärkeiden asioiden parissa. Ajattelematonta.
Yleensä nämä asiat ovat hyvi ntarkkaan ja pitkään pohdittuja, eivätkä suinkaa ajattelemattomia, ja ratkaisut tehdään aidosta rakkaudesta ja auttamisen halusta. Ja minusta sellainen on osoitus siitä, että maailmassa on vielä jotain onnellista jäljellä.
Maailmassa on suurempiakin ongelmia
Jollakin muotoa hyvin surullista. Rakkaudetonta puuhailua tärkeiden asioiden parissa. Ajattelematonta.Yleensä nämä asiat ovat hyvi ntarkkaan ja pitkään pohdittuja, eivätkä suinkaa ajattelemattomia, ja ratkaisut tehdään aidosta rakkaudesta ja auttamisen halusta. Ja minusta sellainen on osoitus siitä, että maailmassa on vielä jotain onnellista jäljellä.
Miten eri tavalla me voimme tästä asiasta ajatella.
Minusta se on osoitus siitä miten rakkaudettomia ihmiset loppuviimeksi ovat, ja kuinka vieraantunut tämä nykymaailmaa on kaikesta, mikä on luonnollista ja sitä kautta oikein.
Ap.
mitenkään uutta, että pirtin portille ilmestyy nuori nainen/mies, joka ihmeesti muistuttaa isäntää... Ja kun kertoo äidistää, isäntä muistaa olleensä sielläpäin lomalla parikymmentä vuotta sitten ;)
Toki naisten kohdalla tilanne on uusi, vaikka onhan niitä ottolapseksi heti vauvana annettuja ollut ennenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minusta päinvastoin. Melkoinen lahja lapsettomalle parille, kun antaa sukusolujaan. Lapsi on kuitenkin aina kasvattajiensa lapsi, biologinen vanhemmuus on vain lisä. joillekin se on tärkeä, toinen ei edes välitä etsiä niitä biovanhempiaan.
Minusta myös sukusolujen lahjoitus on rakkauden teko ja sillä lisätään maailmaan rakkautta, ei vähennetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näet hirmu synkkiä asioita jokapuolella. Tulitset asiat synkimmästä mahdollisesta näkökulmasta.
Alue: Aihe vapaa
ap, joka pohtii, että ottaisinko yhteyttä biologisiin sisaruspuoliini. En myöskään aio luovuttaa omia sukusolujani kenellekään "ulkopuoliselle". Haluan ajatella, että kyllä minunkin isäni ja sisaruspuoleni voivat rakastaa minua vielä, ainakin vähän. Onneksi en ole nytkään yksin ja olen tullut rakastetuksi...