Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tulin kotiin ja kun suljin ulko-oven perässäni
09.02.2025 |
Sain euforisen tunteen hiljaisuudesta. Siitä, että pääsin oman kodin rauhaan, pois ihmisten keskuudesta. Haluaisin vain maata sängyssä peiton alla yksin, hiljaisuudessa ja rauhassa. Minulla on todettu masennus, MUTTA en ole samaa mieltä diagnoosin kanssa. Olen aina ollut introverttiyteen taipuva ambivertti. Joskus on mukavaa nähdä ihmisiä muutaman tunnin ajan, mutta sen jälkeen on pakko päästä rauhaan. Joskus (aika useinkin) haaveilen asuvani jossain minne kukaan ei löydä. En oikeasti haluaisi erakoitua täysin, mutta joskus ajatus kutkuttaisi. Tänään minulla on perinteinen sunnuntaimasis kyllä, vaikken ole edes töissä eikä huomenna tarvitse herätä aikaisin. Sunnuntaissa on vain jotain inhottavaa, oli tilanne mikä hyvänsä. Ehkä pieni osa minusta on surullinen siitä, että ihmissuhteet ovat normaali osa elämää, mutta kun minä en vain jaksa. Paitsi joskus satunnaisesti hetken. Sitten minulle lätkitään jotain diagnooseja, joista tulee entistä huonompi fiilis. Olen väsynyt ihmisv!haani. En haluaisi päästä siitä eroon, se on osa minua. En vain siedä ihmisiä noin yleisesti. Se on omalla tavallaan rankkaa.
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun näköistä elämää ja se ei kuulu muille.
Ajattelen että on muitakin jotka samaistuu ainakin joltakin osin kirjoitukseesi.
Pidä yllä omia asioitasi ja tapoja jotka tuo sinulle rauhallisen olon, turvallisen olon.
Muut saa ja voi olla kuin tahtovat.
Sen on vaan oltava muillekkin ok jos ei aina huvita olla tekemisissä ja jokaisella on oikeus elää omalla tavalla.
Arvostelijat voi mennä......mihin tykkäävät.
Kivaa tulevaa viikkoa!
Ei suomalaiselle torppakansalle sovi melu, pitkät välimatkat ja liikaa ihmisiä. Ellei pienissä osissa. Vaikka olisi miten sosiaalinen.
Miksi vihaan ihmisiä? Koska he ovat kieroja oman edun tavoittelijoita. Joskus voit luottaa, yhtäkkiä et voikaan. Kateellisia ja ilkeitä. Tuomitsevia. Itsekkäitä. Esim. Jalankulkijoita ei päästetä tien yli, ja tuo on vasta yksi esimerkki kymmenien joukossa. Ihmiset eivät pääsääntöisesti arvosta neuvoja. Kaikki torpataan välittömästi. Enkä minä edes usein jakele neuvoja. Hyvä esimerkki on vaikka se, että kaikki näkevät miten myrkyllinen suhde on, mutta henkilö ei kuuntele ketään ja lähinnä haukkuu muut siitä, että he näkevät totuuden. On kiusaamista, valehtelua, kaksinaamaisuutta...
Mitä hyvää ihmisissä on? Joskus heidän kanssaan on hauskaa ja joskus saa jotain apua. Siinähän se.
Minulla on PMS tällä hetkellä. Senkin takia olen vähän tällainen. Allapäin ja suuttunut, väsynyt kaikkeen ja kaikkiin. Mutta en minä muutenkaan jaksa ihmisiä kovin paljon. Pelkkä bussimatka saattaa uuvuttaa, jos joutuu kuuntelemaan jonkun kälätystä ja elämäntarinoita. Kunpa ihmiset osaisivat vain olla HILJAA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi vihaan ihmisiä? Koska he ovat kieroja oman edun tavoittelijoita. Joskus voit luottaa, yhtäkkiä et voikaan. Kateellisia ja ilkeitä. Tuomitsevia. Itsekkäitä. Esim. Jalankulkijoita ei päästetä tien yli, ja tuo on vasta yksi esimerkki kymmenien joukossa. Ihmiset eivät pääsääntöisesti arvosta neuvoja. Kaikki torpataan välittömästi. Enkä minä edes usein jakele neuvoja. Hyvä esimerkki on vaikka se, että kaikki näkevät miten myrkyllinen suhde on, mutta henkilö ei kuuntele ketään ja lähinnä haukkuu muut siitä, että he näkevät totuuden. On kiusaamista, valehtelua, kaksinaamaisuutta...
Mitä hyvää ihmisissä on? Joskus heidän kanssaan on hauskaa ja joskus saa jotain apua. Siinähän se.
Niinpä. Outoa porukkaa todella. Toisaalta huonoja neuvoja ei kai haluta, jos se ei sovi heidän maailmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua vit u tt aa se, että ekstroverteiksi tunnustautuvat monesti valittavat siitä miten introvertit ei ole heidän seurassaan, mutta sitten kuitenkin seuraavassa lauseessa haukkuvat heidät oudoiksi ja ties miksi vastenmielisiksi otuksiksi. En ymmärrä enkä varmaan tule koskaan ymmärtämään tuota logiikkaa. Eikä siinä varmaan edes ole mitään logiikkaa.
Joka tapauksessa, voin hyväksyä ekstrovertit ja heidän julkiset purkautumisensa yms. mikäli hekin hyväksyvät sen, että jotkut tykkää olla hiljaa, jotkut tykkää olla yksin ja se ei tarkoita sitä että he vihaisivat muita. (En myöskään usko että Ap, oikeasti vihaa muita, hänet on vain saatu uskomaan niin, koska ektrovertit levittävät tällaista ajatusmaailmaa)
Voitaisko vaan sietää toisiamme ja antaa ihmisten olla mitä on eikä tarvitse mennä ketään haukkumaan oudoksi tai muuksi? Tai jos menette niin ymmärtäkää sitten edes se, että miksi teidän seurassa ei haluta olla.
Alue: Aihe vapaa
Elämä on aivan liian täynnä ihmisiä. Pakollista tekemisissä olemista, vaikka henkilökemiat eivät kohtaisi pätkän vertaa. Komentelua ja määäräilyä. Yök.