Pitäisikö mielestänne tasokurssit palauttaa kouluun?

Kyllä. Tasa-arvoa ei ole se, että kaikille opetetaan samat asiat, vaan se, että kaikilla on mahdollisuus valita saman laajuiset opinnot.

Ei välttämättä. Monet pojat nimittäin valitsivat yleiskursseja ihan vain laiskuuttaan, vaikka heillä olisi ollut potentiaalia enempäänkin. Toisaalta sekin on hieman epäreilua, että lahjakkaat ja motivoituneet eivät saa tarpeeksi haasteita, kun opetus etenee heikompien ehdoilla.

Ei.

Vierailija kirjoitti:

Ei välttämättä. Monet pojat nimittäin valitsivat yleiskursseja ihan vain laiskuuttaan, vaikka heillä olisi ollut potentiaalia enempäänkin. Toisaalta sekin on hieman epäreilua, että lahjakkaat ja motivoituneet eivät saa tarpeeksi haasteita, kun opetus etenee heikompien ehdoilla.

Vanhempien ei pitäisi ulkoistaa itseään tällaisista asioista. Vaan niinhän se on, että jotkut perheet ovat kasvatus- ja koulutusasioissa ihan riipin raapin.

Pitäisi ja oppilaat eivät itse saisi valita tasokurssiaan. Kurssi määräytyisi opintomenestyksen mukaan ja olisi mahdollista siirtyä ylemmälle tai alimmalle kurssille tarpeen mukaan. Kaikilta tasoilta olisi mahdollista hakeutua lukioon, mutta myös muut arvosanat vaikuttaisivat.

Kyllä, ehdottomasti.

Mun yläkoulussa oli 90-luvulla käytössä tasoryhmät matematiikassa. Ei siis tasokurssit vaan tasoryhmät. Toimi tosi hyvin.

Silloin kun oli matematiikan tunti, niin ei mentykään A-luokka yhteen huoneeseen, B-luokka toiseen ja C-luokka kolmanteen, vaan sen sijaan yhteen huoneeseen meni A-, B-, ja C-luokkien nopeat matematiikan oppijat, toiseen huoneeseen A-, B-, ja C-luokkien keskinopeat matematiikan oppijat ja kolmanteen huoneeseen A-, B-, ja C-luokkien hitaat matematiikan oppijat.

Kaikilla oli samat kirjat ja samat kokeet. Kaikki teki samoja tehtäviä. Ryhmää sai vaihtaa, jos halusi.

Nopeimmassa ryhmässä perustehtävät tehtiin nopeammin, ja sitten jäi aikaa hifistellä jotain super-haasteita ja muuta semmoista, mikä ei ehkä kuulunut edes opetussuunnitelmaan. Hitaimmassa ryhmässä opettaja pystyi rauhassa käsittelemään ne tärkeimmät tehtävät niin, että jokainen oppi ihan varmasti jokaisen aiheen perusteet kunnolla ja sai ainakin osan koetehtävistä tehtyä hyvin

Kaikki tuntu olevan tyytyväisiä ja saivat normaalijärjestelyyn verrattuna enemmän sitä, mitä tarvitsivat.

Kustannukset oli täsmälleen samat kuin ilman tasoryhmiä. Tietenkin, jos olis ollut niin pieni koulu, ettei olis ollut kolmea rinnakkaisluokkaa ja kolmea matikanopea, jotka kykenee hyvään yhteistyöhön, niin sit ei olis mennyt samoilla kustannuksilla.

Missä muualla kuin peruskoulussa laitetaan koko porukka tekemään samoja juttuja yhdessä 9 vuoden ajan? Eiköhän vaikka uimahyppyseurassa ne nopeasti edistyneet laiteta edistyneiden ryhmään jossain vaiheessa samalla kun muiden kanssa jatketaan perusvoltin harjoittelua.

Pitäisi. Itse en nopeana oppijana oppinut peruskoulussa sitä kaikista tärkeintä eli sinnikästä työntekoa, kun kaikki oli liian helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Mun yläkoulussa oli 90-luvulla käytössä tasoryhmät matematiikassa. Ei siis tasokurssit vaan tasoryhmät. Toimi tosi hyvin.

Silloin kun oli matematiikan tunti, niin ei mentykään A-luokka yhteen huoneeseen, B-luokka toiseen ja C-luokka kolmanteen, vaan sen sijaan yhteen huoneeseen meni A-, B-, ja C-luokkien nopeat matematiikan oppijat, toiseen huoneeseen A-, B-, ja C-luokkien keskinopeat matematiikan oppijat ja kolmanteen huoneeseen A-, B-, ja C-luokkien hitaat matematiikan oppijat.

Kaikilla oli samat kirjat ja samat kokeet. Kaikki teki samoja tehtäviä. Ryhmää sai vaihtaa, jos halusi.

Nopeimmassa ryhmässä perustehtävät tehtiin nopeammin, ja sitten jäi aikaa hifistellä jotain super-haasteita ja muuta semmoista, mikä ei ehkä kuulunut edes opetussuunnitelmaan. Hitaimmassa ryhmässä opettaja pystyi rauhassa käsittelemään ne tärkeimmät tehtävät niin, että jokainen oppi ihan varmasti jokaisen aiheen perusteet kunnolla ja sa

Lisään vielä, että todistuksesta ei mitenkään näkynyt, missä ryhmässä oli ollut, kun kaikki tosiaan teki samoista kirjoista ja samat kokeet jne. Eli ei mitenkään vaikuttanut jatko-opintomahdollisuuksiin. 

Paitsi korkeintaan siinä mielessä, että niillä hitaimmillakin matikan oppijoilla oli paremmat tiedot matikasta, kun saivat siihen enemmän tukea siinä tahdissa, missä pystyivät omaksumaan.

Kyllä. Älykkäimpien lasten potentiaali menee hukkaan kun mennään hitaimman mukaan. Pitää olla tarpeeksi haastavaa, jotta oppii oikean oppimistyylin eikä vaan pääse vasemmalla kädellä tehden läpi. Mitä korkeammalle asteelle päästään sitä vaikeampaa on päästä sluibailemalla kursseja läpi. Moni on yliopistossa ihan kusessa, kun ensimmäistä kertaa pitäisi oikeasti opiskella, vaikka pitäisi jo olla tekemässä tiedettä.

Woke ja i s l a m i s a a t i o jota opettajat tarmolla toteuttaa pitää huolen kouluista.

Kyllä. Nyt esim. englanti on yläkoulussa niin vaikeaa, ettei osa tajua mitään. Silti pakko roikottaa mukana ja koko ryhmä kärsii.

Kaveri, luki lyhyttä matskaa lukiossa (itse pitkää). Osasi käytännön laskut huomttavasti paremmin kuin minä.

Tuumattiin, et kyllä meidän on saatava jotain koulutusta: amiska? pyh. lähärikoulu? isompi pyh. Kopis? - Pärjättäisiin, mutta mistä se työpaikka? - Sieltä valmistuu 20-30, pankkiinko töihin? Ei.

Päätimme, et pois täältä on lähdettävä. Itse valitsin kotimaakunnan yliopiston.

Pääsin kyyllä Hesaankin: lukemaan Meteorologiaa - kaveri kuittasi siihen: Hyvä ettet lähtenyt, oisit ollut kortsupaketti rintataskussa, Kummeli-tyyliin :)

Vierailija kirjoitti:

Woke ja i s l a m i s a a t i o jota opettajat tarmolla toteuttaa pitää huolen kouluista.

Itse en ole kumpaakaan huomannut koulussa. Media kyllä liioittelee molempia rajusti. -Ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Woke ja i s l a m i s a a t i o jota opettajat tarmolla toteuttaa pitää huolen kouluista.

Itse en ole kumpaakaan huomannut koulussa. Media kyllä liioittelee molempia rajusti. -Ope

 

Eikö se mene jotenkin niin että se koira älähtää johon kalikka kalahtaa.

Ihmisten lahjakkuuserot ovat aivan valtavan suuria. Jos haluamme kansakuntana hyötyä lahjakkaista, emme pakota heitä opiskelemaan heikkolahjaisimpien kanssa.  

Ei lukioon jatkamisella peruskoulusta ole enää mitään merkitystä, joten huono perustelu. Toisen asteen tutkinnolla on voinut hakea yliopistoon   jo vuosikymmeniä.

Mikä olisi uusi perustelu?

Ei kai me nykyaikana haluta lokeroida persuja jo koulussa?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Tasa-arvoa ei ole se, että kaikille opetetaan samat asiat, vaan se, että kaikilla on mahdollisuus valita saman laajuiset opinnot.

Kaikilla oli mahdollisuus valita tasonsa mukaiset opinnot keskikoulussakin. Nyt ei ole valinnan mahdollisuutta vaan ainoastaan samat, luokan alimman tason mukaan.