Vanhus kuoli hoitolaitoksessa
Satuin keskusteluun jossa ihmiset olivat vihaisia kun heidän läheisensä on kuollut hoitolaitoksessa. Itse vanhuksena mielessäni ajattelen sen olevan päätepysäkki jonne en toivottavasti koskaan joudu. Kukaanhan ei niistä enää kotiudu.
Ovatko ihmiset oikeasti sitä.mieltä vaiko joukkopsykoosissa raivoavat. Äiti viisi vuotta sänkypotilaana ja voi ihan hyvin, sitten "töötin" antoivat ja kuoli. Tai 90 v murtui lonkka, sairaalasta hoitokotiin ja kuoli keuhkokuumeeseen jne.
Muistan kauemmas kuin viisi vuotta, näin on ollut ennen "tööttejäkin", aika tulee täyteen vanhukselle joka ei enää kotona ole voinut asua.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Kuolema ei ole uutinen, mutta toivottavasti oli asianmukaiset olot viimeisinä aikoina.
Nämä syyttävät tätä k - rok otus ta.
Kun hoitolaitokseen joutuu on yleensä jo ne viimeiset metrit elämäntaipaleella menossa. Se elääkö siellä 10 vuotta vai 3 päivää ei ole kenenkään hallussa. Yllättäviä tapahtumia voi sattua. Yhtä hyvin voi kuolla sairaalassa, matkalla sairaalaan tai ihan missä hyvänsä. Kaikilla se aika tulee joskus täyteen. Kukaan ei elä ikuisesti.
Sen verran omalle isälle tehtiin hoitovirheitä että meillä noita kutsutaan tappolaitokseksi
Se on nykyään elämästä JA kuolemasta vieraantuneille ihmisille vaikeaa ymmärtää kun iäkäs omainen kuolee. Monella on ihmeellinen käsitys, että ihmisen tulisi elää ikuisesti tai että esim 85-vuotiaalla ei olisi jo kuolema aivan iholla. Moni omainen haluaisi että se vanhus vaikka sitten makaisi siellä hoivakodissa vielä sen 10 vuotta, kuin että antaisi kuolla ja hyväksyisi elämän kiertokulun.
Missä ja milloin sen vanhuksen olisi sitten pitänyt kuolla?
Vierailija kirjoitti:
Sen verran omalle isälle tehtiin hoitovirheitä että meillä noita kutsutaan tappolaitokseksi
Tai sitten oli vaan aika täys mutta syyllisiä on pakko etsiä. Hyvin tavallista.
Jokainen kuolee jossakin. Moni kuole hoitolaitoksessa, moni kotona, moni liikenteessä, kuka missäkin
Vierailija kirjoitti:
Mikä on töötti?
Jos luet kaikki kommentit näet mikä se on. Nämä ihmiset joukkopsykoosissa syyttävät sitä.
Kukaanhan ei pääse hoidettavaksi jos jotenkin kotona pärjää. Huom. Palveluasunnossa voi asua melko tervekin. Itsenäisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran omalle isälle tehtiin hoitovirheitä että meillä noita kutsutaan tappolaitokseksi
Tai sitten oli vaan aika täys mutta syyllisiä on pakko etsiä. Hyvin tavallista.
Varmasti, mutta näitä asioita on ihan virallisia teitä pitkin käsitelty yhtämielisesti hoitovirheinä, eikä meidän perhe ole ainoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran omalle isälle tehtiin hoitovirheitä että meillä noita kutsutaan tappolaitokseksi
Tai sitten oli vaan aika täys mutta syyllisiä on pakko etsiä. Hyvin tavallista.
Varmasti, mutta näitä asioita on ihan virallisia teitä pitkin käsitelty yhtämielisesti hoitovirheinä, eikä meidän perhe ole ainoa.
Ja meidän isä ei kuollut tuonne onneksi vaan on vielä hengissä.
Ja kun on pahasti jotenkin jumittunut syytää keskusteluihin just tätä tööttiä. Lähipiiristä vanhus sai 3 aivoinfarktia, kolmas laittpi siihen kunyoon että pääsi hoitolaitokseen 2021. Kuoli 2023 viidenteen infarktiin
Juuri tälläisten omaiset syyttävät "tööttiä." Ei kyllä henkilön vaimo, tavallaanhan hän oli miehensä menettänyt kun hänestä tuli puhumaton täysin hoidettava.
Vierailija kirjoitti:
Kun hoitolaitokseen joutuu on yleensä jo ne viimeiset metrit elämäntaipaleella menossa. Se elääkö siellä 10 vuotta vai 3 päivää ei ole kenenkään hallussa. Yllättäviä tapahtumia voi sattua. Yhtä hyvin voi kuolla sairaalassa, matkalla sairaalaan tai ihan missä hyvänsä. Kaikilla se aika tulee joskus täyteen. Kukaan ei elä ikuisesti.
Jos isäsi olisi ollut kotihoidossa omaisten ja kotisairaanhoitajien avustuksella hän eläisi vielä?
Ihme olisi, jos ei olisi kuollut.
Jos minä joudun hoitolaitokseen olen valmis erkaantumaan elämästä vaikka seuraavana päivänä. Sitähän on jo edeltänyt pitkä sairastamisjakso ja moninaiset avun tarpeet. Olen 80 joten olen asian ajatellut.
Jos uskoisin tuota keskustelua on valtava määrä tehty syytteitä hoitolaitoksille ja kotisairaanhoidolle noista k-piikeistä. Se on raskasta kuitenkin luopua siitä inhoamastaan äidistä ja etsii syytä muusta kuin sairaudesta.
Eihän terve ihminen ole kotonaan hoitajien varassa saati päse hoitolaitokseen.
Tänä päivänä hoitolaitokseen ei pääse kuin saattohoitoon. Pitää toivoa, että lääkitys on hyvä. Sitäkin kun Suomessa pelätään, että vanhasta, kuolevasta ihmisestä tulee lääkeriippuvainen, jos annetaan vahvoja lääkkeitä.
Itse toivon, että jos elän siihen asti, etten enää ole päätösvaltainen, enkä kykene ottamaan itseltäni henkeä, niin minut lääkitään mahdollisimman tajuttomaksi, ja joudutetaan lähtöäni.
Omat vanhempani ovat vielä hyväkuntoisia ikäisikseen. En heillekään toivo pitkää kitumista sängyssä. Eivät he varmasti toivo sitä itsekään.
Vierailija kirjoitti:
Jos minä joudun hoitolaitokseen olen valmis erkaantumaan elämästä vaikka seuraavana päivänä. Sitähän on jo edeltänyt pitkä sairastamisjakso ja moninaiset avun tarpeet. Olen 80 joten olen asian ajatellut.
Samoin olen ajatellut, vaikka vasta 77. Aikansa kutakin ja onhan tässä jo oltu. Mieluusti vielä olen lisääkin, mutta jos en pärjää enää niin mieluiten poistun.
Oletko jotenkin yllättynyt siitä että hoitolaitoksissa kuolee vanhuksia, varsin usein ja paljon?
Kuolema ei ole uutinen, mutta toivottavasti oli asianmukaiset olot viimeisinä aikoina.