Onko normaalin rajoissa, jos 1v 7kk ei sano vasta kuin 3 sanaa?
Oppi kävelemään 1 v 3 kk. Ei jokeltele, vaan osoittaa sormella, mitä haluaa. Olisko parempi olla ymmärtämättä tällaista kommunikointia viittoen?
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Pistää pahasti silmään kuinka paljon ihmiset arvostavat koulutusta. Koulutus on tietenkin hyvä asia, mutta se ei tarkoita, että koulutettu ihminen olisi erityisen hyvä . Jokaisessa ihmisrymässä on psykopaatteja, sosiopaatteja, murhaajia, rikollisia jne. Esim nistejä ja lääkkeiden väärinkäytyäjiä taitaa olla hyvä edustus lääkäreissä. Eli ei se koulutus automaattista suojaa anna esim narsismia tai sadismia vastaan. Tämä mielipide siksi, kun niin monen myöhään puhumaan oppineen lapsen vanhempi elvistelee, että kun lapsesta tuli sitä ja tätä, pääsääntöisesti tohtoreita ja maistereita.
Hyvä huomio.
Makaa sohvalla ja huutaa: Tuo akka tuttipullo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistää pahasti silmään kuinka paljon ihmiset arvostavat koulutusta. Koulutus on tietenkin hyvä asia, mutta se ei tarkoita, että koulutettu ihminen olisi erityisen hyvä . Jokaisessa ihmisrymässä on psykopaatteja, sosiopaatteja, murhaajia, rikollisia jne. Esim nistejä ja lääkkeiden väärinkäytyäjiä taitaa olla hyvä edustus lääkäreissä. Eli ei se koulutus automaattista suojaa anna esim narsismia tai sadismia vastaan. Tämä mielipide siksi, kun niin monen myöhään puhumaan oppineen lapsen vanhempi elvistelee, että kun lapsesta tuli sitä ja tätä, pääsääntöisesti tohtoreita ja maistereita.
Hyvä huomio.
Kai se on kannustusta ettei lapsen järjessä ole vikaa vaikka puhe hidasta?
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin vielä mielipiteitä siihen, kannattaako pikkuhiljaa olla reagoimatta niihin sormella osoituksiin ja pyytää kertomaan, mitä hän tarkoittaa? Ainakin osittain? Ap
Ei missään nimessä. Kommunikointi on tärkeämpää kuin puhe. Jos jotain haluat tehdä, puhaltakaa pillillä vesilasiin, leikkikää ääntelyleikkejä esim. matkitaan eläinten ääniä. Aktivoi äänielimistöä muutama minuutti kerrallaan.
Meiltä kysyttiin 2 v. neuvolassa, että puhuuko lauseita, johon vastasin, että ei, vain yksittäisiä sanoja. Sitten pyydettiin menemään seisomaan seinän viereen mitattavaksi, niin poika vastasi en mee. Johon terkka totesi, että tuleehan niitä 2 sanan lauseita ja vielä mielipidekin samalla. Meni 2 kk ja yhtäkkiä alkoi yhtenä iltana laulaa tuiki tuiki tähtönen -laulua ja lauloi alusta loppuun. Oppi kävelemään vasta 1v 6 kk, mutta kun kävelemään lähti, niin saman tien käveli ulkonakin (talviaika, toppahaalareissa) satoja metrejä, ei missään vaiheessa siis taapertanut, vaan siirtyi vauhdikkaasta konttauksesta suoraan kävelyyn. Tultiin siihen tulokseen, että herra opettelee ensin mielessään asiat, ja ryhtyy toimeen vasta kun osaa ne. Kumpikaan, liike eikä puhe ole tauonnut sen jälkeen kun aloitti, ja on nyt 12 v. Vauhtia ja ääntä riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin vielä mielipiteitä siihen, kannattaako pikkuhiljaa olla reagoimatta niihin sormella osoituksiin ja pyytää kertomaan, mitä hän tarkoittaa? Ainakin osittain? Ap
Ei missään nimessä. Kommunikointi on tärkeämpää kuin puhe. Jos jotain haluat tehdä, puhaltakaa pillillä vesilasiin, leikkikää ääntelyleikkejä esim. matkitaan eläinten ääniä. Aktivoi äänielimistöä muutama minuutti kerrallaan.
Eläinten ääniä matkii joskus, esim. sikaa röh. Muuten voisin kertoa hänestä, että hymyilee, nauraa, tykkää hassutella, kurkkii nurkan takaa nauraen, on iloisen ja onnellisen tuntuinen lapsi. Ap
Miksi äidit huolestuvat, jos lapsi ei puhu suunnilleen 1 vuotiaana?! Kaikelle on aikansa. Sitten kun mukulat aukaisevat sanaisen arkkunsa niin ei ole hiljaista hetkeä. Minulla 3 lasta ja jokainen oppinut omaan aikaansa puhumaan. Kaksosetkin eri aikaan. 2,5 vuotiaana oppi toinen kaksosista puhumaan, muut aikaisemmin.
Tyttäreni alkoivat sanoa sanoja puolivuotiaina ja lyhyitä lauseita vuoden iässä. Poika oppi myöhemmin, mutta hyvin ehti. Kävelemään lähtivät kaikki melko myöhään. Kehitys on niin yksilöllistä ja kaksivuotias puhumaton lapsi vielä ihan normaalia. Siitä ole eri mieltä, että pitääkö puhua ummet ja lammet. Puhumaan opettelevalle täytyy sanoa yksittäisiä sanoja toistuvasti. Näyttää palloa ja sanoa pallo jne. Pitää antaa lapsen oppia rauhassa ja vähitellen lisätä asiaa. Haluatko pallon? Pallo on iso.
Lapsellasi kaksi haastavaa juuri nyt, kävelemään opettelu ja puheen tuottaminen. Vanha totuus on että jompi kumpi tulee ensin. Älä ole huolissasi.
Vierailija kirjoitti:
Minun poika alkoi vasta 3 vuotiaana puhumaan. Eikä sitten ollut mitään ongelmia.
Einstein alkoi puhumaan vasta 4-vuotiaana, sanotaan että aika ennen sitä nimenomaan kehitti hänen ajattelua.
Päiväkotiin. Johan alkaa puhua, kun ei ole kaiken ymmärtävää äitiä paikalla.
On normaalia.
Jatkossa lapsen kanssa et vaan ymmärrä.
Meillä neuvolasta laitettiin puheteraupeutille, tämä kysyi, että miksi olette täällä.
Tyttö oli vähän päälle 2 v kun rupesi puhumaan, sen jälkeen sitä ei saanut hiljaiseksi millään :)
On ihan normaalia.
Pahinta olisi se, että jättäisit ymmärtämättä. Meillä oli yksi puheongelmainen (puhuu nykyään normaalisti vuosien puheterapian jälkeen, ollaan käytetty tukiviittomia ihan lausetasolla saakka ennen puhetta) ja kaikki asiantuntijat ovat sanoneet, että tuota ymmärtämättä jättämistä ei pidä tehdä, vaan mikä tahansa kommunikaatiokeino on kehitykselle hyvin tärkeä. Oli se sitten ilmeet, eleet, tukiviittomat, kuvat tai se puhe. Se, mitä sinun kannattaa tehdä, on sanoittaa se hänen kommukiaationsa eli toistat ääneen, mitä hän tarkoittaa/luulet tarkoittavan. Siinä hän saa mallin puheesta. Jos hän vaikka osoittaa maitoa, niin voi kysyä, että haluatko sinä maitoa.
Saako lasta sitten kannustaa yrittämään puhetta, esim. että tässä on kukka, sano kuk-ka. Kuk-ka.
Onko korvat tutkittu? Joku sanoikin että kannattaa testata reagoiko puheeseen tai ääniin selän takana. Tuli mieleen onko ollut paljon korvatulehduksia. Voisiko olla liimakorva? Toki yksilöllistä on muutenkin milloin alkaa puhumaan. Äidilläni oli aikoinaan hoitolapsi, joka alkoi puhumaan vasta 3-vuotiaana ja samantein lauseita. Tämän lapsi oppi myös myöhään puhumaan.
Paljon vanhempana lapsenlapseni (tyttö) ei puhunut vielä sanaakaan. On nyt diplomi-insinööri ja erään kunnan tekninen johtaja. Kynis.mies
Vierailija kirjoitti:
Tyttäreni alkoivat sanoa sanoja puolivuotiaina ja lyhyitä lauseita vuoden iässä. Poika oppi myöhemmin, mutta hyvin ehti. Kävelemään lähtivät kaikki melko myöhään. Kehitys on niin yksilöllistä ja kaksivuotias puhumaton lapsi vielä ihan normaalia. Siitä ole eri mieltä, että pitääkö puhua ummet ja lammet. Puhumaan opettelevalle täytyy sanoa yksittäisiä sanoja toistuvasti. Näyttää palloa ja sanoa pallo jne. Pitää antaa lapsen oppia rauhassa ja vähitellen lisätä asiaa. Haluatko pallon? Pallo on iso.
Itse olen kyllä pitänyt lähtökohtana, että syötettä pitää olla mahdollisimman paljon ja mahdollisimman monipuolisesti. Totta kai lapselleni näytän palloa ja toistan pallo eri tilanteissa useasti päivässä, mutta on hukkaan heitettyjä mahdollisuuksia ja myös lapsen aliarvioimista ajatella, että pallon, auton ja koiran toistelu riittää yksivuotiaalle (tai edes pienelle vauvalle). Lörpöttelen omalle 1,5-vuotiaalle koko ajan, myös sellaisia asioita, joita hän ei vielä varsinaisesti tajua. Taapero kannattaa osallistaa arkielämään, ruoanlaittoon, siivoamiseen jne. heti kun vain johonkin kykenee, siinä lomassa huomaamatta opettelee tärkeitä sanoja. Mutta aika paljon taitaa riippua geeneistä, ympäristö voi tietysti tukea puheen kehitystä.
Kaikkea sitä lukee näin 74- vuotiaana.