Onko normaalin rajoissa, jos 1v 7kk ei sano vasta kuin 3 sanaa?

Asperger 

Toivoisin vielä mielipiteitä siihen, kannattaako pikkuhiljaa olla reagoimatta niihin sormella osoituksiin ja pyytää kertomaan, mitä hän tarkoittaa? Ainakin osittain? Ap

Ihan täysin normaalia! Ei huolta.

Meidän lapsi osasi tuossa iässä jo paljon sanoja,molemmilla kotimaisilla kielillä,  ja joitain enkuksi kans.

Olemme akateeminen perhe .

t.hyvä äiti.

Normaalia Kainuussa jossa vanhemmat ovat usein sisaruksia keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapsi osasi tuossa iässä jo paljon sanoja,molemmilla kotimaisilla kielillä,  ja joitain enkuksi kans.

 

 

Olemme akateeminen perhe .

 

 

t.hyvä äiti.

 

Puhui svedufingelskaa niin ändi mäckoi.

Muistaakseni Einstein oppi puhumaan myöhään.

Kuuleeko lapsi puhetta kotona? Onko edes TV auki?

Jos kaikki muu älykäs osaaminen toimii, niin varmaan äärimmäiseen huoleen ei ihan vielä ole tarve.

Niinkuin joku aiemmin kertoi, kannattaa ymmärtää kaikki lapsen kommunikaatio yritykset, osoittelut ja muut. Ei se lapsi kiusallaan ole puhumatta vaan ei vielä osaa. Jos haluaa lisätukea puheen kehitykseen niin muutamista tukiviittomista voi olla hyötyä. 

Ja ei, huolissaan ei tarvitse olla. Mun tytär ei 2v neuvolassa puhunut kuin muutaman sanan. 2v3kk ikäisenä selitti jo kaikki asiansa. Ja pääsi peruskoulusta n. 9.9 keskiarvolla, nyt opiskelee arkkitehdiksi. 

Jos palvelu pelaa liian hyvin, ei tarvitse puhua.

AP voisi pakottaa puhumaan huonontamalla palvelua.

Vierailija kirjoitti:

Jos palvelu pelaa liian hyvin, ei tarvitse puhua.

AP voisi pakottaa puhumaan huonontamalla palvelua.

Tätä vähän tarkoitin. Tuntuu osittain siltä, että kun osoittelemalla pärjää, niin sillä mennään kuukaudesta toiseen. Voiko olla? En todellakaan halua tehdä nyt virhettä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin vielä mielipiteitä siihen, kannattaako pikkuhiljaa olla reagoimatta niihin sormella osoituksiin ja pyytää kertomaan, mitä hän tarkoittaa? Ainakin osittain? Ap

Työskentelen varhaiskasvatuksen opettajana alle 3-vuotiaiden ryhmässä vuosikymmenen työkokemuksella, olen myös suurperheen äiti.

Karkea arvio on että 2-vuotiaalla lapsella tulisi olla vähintään 10 sanaa jotka sanoo. Lapsi ymmärtää puhetta paljon enemmän kuin pystyy itse tuottamaan. Ymmärtääkö lapsesi puhetta?

Älä missään nimessä ole reagoimatta lapsesi vuorovaikutusyrityksiin ja eleisiin ja osoittamisiin vaan jatka vuorovaikutusta niissä tilanteissa kun lapsesi osoittaa jotain. Esim jos lapsesi osoittaa palloa, sano lapselle "siinä on pallo, haluatko leikkiä pallolla" tms. Eli jatka ja sanoita lapselle hänen  vuorovaikutuseleitään ja toista sanoja monta kertaa. Laulut ja lorut sekä kuvakirjat ovat hyviä. Juttele paljon lapsellesi ja jos lapsesi toistaa sanoja perässä, ilahdu ja toista sana, esim jos lapsesi osoittaa vaikka autoa ja sanoo "aa", sano lapselle "Joo, siellä on auto,  punainen auto. Autosta kuuluu prrrrmm" tms. Eli kannusta lasta vuorovaikutukseen ja yrittämään sanoja.

Mutta lapsesi on vielä tosi pieni, ei kannata olla huolissaan. 2-vuotisneuvolaan asti voit hyvin odotella sanoja ja sillä aikaa jatkaa juttelemista ja asioiden nimeämistä lapsellesi. Jos 2-vuotiaanakin sinua vielä huolettaa, ota asia puheeksi neuvolassa.

Meillä 2,5v puhuu noin 10 tunnistettavaa sanaa. Ymmärtää kuitenkin kaiken mitä hänelle puhutaan.

Mua syyteltiin (sukulaisten toimesta) siitä, että en muka vaadi lasta edes yrittämään vaan annan kaiken mitä osoittaa kun ei osaa nimetä mitään. Aloitettiin puheterapia ja sain synninpäästön tähän asiaan. On ihan ok, että lapsi osoittaa ja koska tiedän ja ymmärrän mitä hän tarkoittaa, hän saa haluamansa näin. Toki itse voi nimetä asian, jotta lapsi joskus oppii sen.

Nyt käytetään kuvia, muutamia tukiviittomia ja lapsen sanavarastokin karttuu hiljalleen. 

Isommat sisarukset oppi tosi aikaisin puhumaan, niin on ollut itselle myös hyvä oppitunti, ettei kaikki kehity aina samanlailla. 

Kai luet sille iltsatuja ja kuuntelette paljon lasten lauluja? Valtaosa pienistä ymmärtää paljon, vaikka ei puhu eli puhuisin ap:n lapselle normaalisti. Mutta en puhuisi kaikkea kuitenkaan ns.valmiiksi.

Meidän kaksikielinen poika sanoi ensimmäisen sanansa 1,5-vuotiaaana (aloitti vaikeammasta: Grilli!) Nyt täytettyään juuri 3 v. hän puhuu kuin papupata sujuvasti molemmilla kielillä.

Saako pieneltä lapselta kysellä, mikä tämä on ja osoittaa vaikka palloa? Liikaa paineita? Vai mielummin kysyä, näytä pallo? 

En muista, että meillä olisi koskaan mietitty puhetta.

Ihan tavallista elämää elettiin ja lapselle puhuttiin ja häntä komennettiin ja käskettiin. Lelut kuului korjata ja ruoasta piti kiittää.

Ihan vauvaa nyt varmaan kehuttiin kaikesta. Muistan kehuneeni hienoa pissaa ja komeaa kakkaa.

Vierailija kirjoitti:

On poika. Ap

Yrittääkö lapsi kuitenkin sanoa jotakin? Onko kuulo tutkittu? Kohtasin kerran työssäni leikki-ikäisen, jolla oli tutkimuksissa todettu huono kuulo. Lapsi puhui normaalisti eikä hänessä nopeasti huomannut mitään. Mahdollisesti häneltä jäi jotkut ohjeet kuulematta vamman takia. Voi olla, ettei hän esimerkiksi kuullut oikein hyvin, jos joku puhui hänelle kauempaa tai ei katsonut häneenpäin puhuessaan. Ehkä hän osasi lukea huulilta vähäsen.

Mun lapsi rupesi puhumaan vasta n. 2,5-vuotiaana. Nyt 3-vuotissynttäreiden lähestyessä on papupata. Ja komeasti tulee kirjaimet ärrää myöten. Monta kertaa stressasin minäkin että alkaako tuo koskaan puhua ja ihan turhaan! Lapset kehittyvät tosi yksilöllisesti!

Autististen on vaikea ilmaista itseään mutta myös kuulovammat vaikeuttaa reagointia. Uhraa muutama kyyhkynen ja oinas jos se auttaa syntitauteihin. Eräs perhe käytti vauvansa reiki hoidoissa eikä siitä mitään tullut , vauva on laitoksessa hoidossa. 

Jos minun lapseni ei puhuisi, niin pakottaisin puhumaan. En tiedä miten, mutta jotenkin rakentaisin kuvioita, joissa olisi pakko puhua.