Heikki Turunen

Imppa näki miehen seisomassa käsillään aitan kupeessa ja pysähtyi aittarakennuksen nurkalle nauramaan. Siinä punaisen ja valkonurkkaisen aitan seinustalla kasvoi voikukkia ja horsmia ja viholaisia kuloheinän alta.



- Terve, Imppa sanoi.



- Ei mitään tervetta. Ei muuta kun hojo hojo, mies sanoi naama ylösalaisin ja posket ja otsa tulipunaisina.



Sitten se ponnahti kepeästi jaloilleen, veret hälvenivat vähitellen kasvoilta ja se pudisteli kämmeniään.



Se istahti aitan rapulle väännellen kummasti naamaansa ja napsutellen sakkoja sorminivelistään.



- Ootko sinä tämän talon työmies? Imppa kysyi.



-En.



- No ketäs sitä sitten niinkun ollaan?



- Orja. Maaliman paras käsilläänseisova orja.



- Simpauttaja vai?



- Ei kun Armas Aallontie.



Imppa meni antamaan sillen kättä.



- Ryynänen, hän sanoi.



- Aallontie, Simpauttaja sanoi.

kuumaa tavaraa!