Lue keskustelun säännöt.
Miten pärjäät yleistyneen ahdistuneisuushäiriön kanssa? Apuja, vinkkejä, jne.
05.02.2025 |
Minun elämäni on mennyt pilalle erinäisten mielenterveysongelmien vuoksi; masennus, pakko-oireinen häiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja paniikkihäiriö. Kaksi viimeisintä ovat tuoreimpia diagnooseja ja ne tulivat elämääni melkein kuin napista painaen, ihan yhtäkkiä. Toki näin jälkeenpäin asioita miettiessä, on niistä ollut lievempiä merkkejä olemassa koko ikäni. Stressaavan elämäntilanteen johdosta ne kuitenkin paukahtivat päälle ihan järkyttävässä mittakaavassa. Olin lopulta niin huonossa kunnossa, että hakeuduin omaehtoisesti psykiatriselle osastolle, jossa olin about kolme viikkoa.
En ole terve, enkä tiedä tulenko koskaan olemaankaan. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on hirveintä mitä tiedän. Siinä vaiheessa, kun ahdistus ja taistele tai pakene -reaktio on päällä 24/7, elämä on yhtä helvettiä. Kohtaukset ja ahdistuneisuus on vähentynyt, mutta niitä on vielä ja joka kerta kun ne tulevat hyvän kauden jälkeen, pelko kasvaa äärettömiin mittasuhteisiin, että mitä jos en selviä tästä ja mitä jos se pahin alkaa taas alusta. Pahimmalla tarkoitan juuri sitä, että on ahdistunut vuorokaudet läpeensä, ei saa nukuttua, rauhattomuus on jotain niin järkyttävää, että ei pysty olemaan yhdessä paikassa hetkekään. Mihinkään ei voi keskittyä, oksettaa, kuvottaa, vatsassa vääntää, sydän hakkaa, on kylmä, on kuuma, on siis niin hirveä olo, että tuntuu kuin kuolisi ihan just.
Nyt haluaisin kuulla saman kokeneilta, että mikä teillä auttaa? Minä olen nyt terapiassa, mutta sehän on pitkällinen prosessi ja sieltä saan toki apua pikkuhiljaa, mutta haluaisin kuulla myös omakohtaisia kokemuksia. Olen valmis kokeilemaan melkein mitä vain, vaikka akupunktiota, vyöhyketerapiaa ja poppamiestä.
Oletteko saaneet apua mindfulnessista, Neurosonic-värähtelyhoidosta, avantouinnista, tre-tärinäterapiasta, joogasta, vagushermoharjoitteista (edelliseen liittyen, on olemassa myös vagushermostimulaattoreita).
Kertokaa kaikki, mikä teitä auttaa!
Vttuilijat voisivat miettiä vaikka kaksi kertaa, ennen kuin tulevat suoltamaan mielipiteitään tähän ketjuun. Nämä mainitut asiat tässä, ovat diagnosoituja sairauksia. Jos jotakuta kyrsii minun sairauteni niin paljon, että siitä pitää tulla kirjoittamaan kakkaa tähän keskusteluun, niin toivon sydämestäni, että hän saa vaivoikseen yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, koska se on maanpäällinen helvetti.
Kommentit (68)
Tämäkin sen osoittaa että näistä nettifoorumeista on tullut käteviä alustoja omien pierujen haisteluun anonyyminä. Ollaan mukamas niin hauskoja ja ovelia.
Aloittajalle voimia taisteluun. Tiedän kokemuksesta kuinka pirullinen vaiva se on. Itse pääsemässä kohta terapiaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikilla olisi jotain diagnooseja jos tutkittaisiin. Noita on ollut aina ja ihmiset ovat vain jatkaneet elämäänsä. Jos ahdistaa niin ahdistaa, pitääkö siitä numero tehdä ?
"Voi ristus, mikä on ku ei aharista" vanha sanonta Pohjanmaalta
Vierailija kirjoitti:
miten tänne on kertynyt täysin myötätunnottomia kusipäitä? Helppohan se on nälviä kun ei tajua miten vakavasta asiasta on kysymys! Todella raukkamaista! Helppohan se on lyödä lyötyä!
Aamen. Onneksi ilmeisesti näitä kommentteja ollaan nyt poistettu ja toivottavasti alettu jäljittämään. Siinä ylläpidolle jotain hyödyllistäkin puuhaa.
Iso halaus ap! Itselläni ahdistusoireisena sitalopraamilääkitys, säännöllinen elämä ruokailu- ja nukkuma-aikoineen ja säännöllinen liikunta on terapian ohella auttaneet paljon. Myös ikä itsessään onneksi auttaa monella, kun hormonit ja mielialat tasaantuvat ja sitä oppii olemaan itsensä kanssa ja tietämään mikä tekee itselle hyvää, mikä pahaa. Kuukautiskierron seuranta auttaa myös hahmottamaan pahimpia aikoja ja olemaan itselle erityisen armollinen silloin. Päiväkirjan kirjoitus mulla on myös aina auttanut, erityisesti sellainen terapeuttinen kirjoittaminen jossa keskitytään kirjoittamaan hyvistä asioista. Negatiiviset asiat ja huolet saa kyllä listata, mutta niistäkin pitäisi löytää jotain valoisia näkökulmia paperille. Tämä jumppaa mieltä pikkuhiljaa pois ahdistuksen ja huolen tutuilta poluilta. En tiedä elämänkokemuksistasi ja -tilanteestasi, mutta myös terve rajaaminen on auttanut. Tietyt ihmiset ja tilanteet elämässä aiheuttavat ahdistusta, joka ei ole tarpeellista tai välttämätöntä. Tällainen on omalla kohdallani esim. vanhemman päihteidenkäyttö. Niinpä olen asettanut tiukat rajat sille että näkeminen tapahtuu vain selvinpäin. Oman alkoholinkäytön kanssa olen myös oppinut tosi varovaiseksi, koska ahdistus nousee siitä lähes aina. Lisäksi on tärkeää hoivata itseään. Ahdistuneena ainakin mulle tulee ajatuksia, että itseä pitäisi rankaista, ja kuva itsestä on tosi negatiivinen. Mutta yritän tarkoituksella kääntää ajatuksia siihen, millä keinoilla olo paranisi tai ei ainakaan menisi huonommaksi. Auttaisiko lämmin suihku, sauna, lempisarja, suklaa, voileipä? Mielenterveysongelmista voi selvitä ja ne voivat kääntyä sinullekin voimavaraksi, joiden avulla ymmärrät paremmin itseäsi ja toisia ihmisiä ja tunnet elämän monet puolet. Kaikkea hyvää!
Mulla aikoinaan paha yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Sen hyväksyminen, ryhmäterapia ja lääkitys vei sen pois n. vuodessa parissa. Se on hirveä sairaus, mutta mahdollista on myös toipua! Tsemppiä sinulle <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama diagnoosi ja pari muutakin, mutta ahdistus on niistä pahin. Mikään ei auta kokonaan poistamaan ahdistusta ja jokainen asia saa ahdistumaan sekä sellaiset joita luulen tapahtuvan. Syön paljon ahdistukseen lääkkeitä. Psykofyysistä psykoterapiaa olen kokeillut, mutta siitä ei ole apua sillä lamaannun näiden pahimpien oireiden aikana eikä mikään puristelu tai läpsyttely auta. Olen joutunut peruuttamaan jopa ulkomaan matkoja sillä en juurikaan pysty kotoa olemaan poissa. Hyvissä voinnissa kaikki tuntuu olevan mahdollista, mutta sitten taas iskee ahdistus. Itselläni tuota hyökkää tai pakene tilaa ei tule sillä mulle on sama vaikka kuolisin. En osaa auttaa mutta työkyvyn tänä vie.
Juo alkohoolia riittävästi ja tarpeeksi usein,niin hyvin pärjää
Aika auttaa, opettele sietämään ahdistusta ja pelkoa, mene epämukavuus alueelle säännöllisesti ja tee asioita ilman lääkkeitä. 10v sitten en pystynyt kulkemaan edes hississä, tänään viimeksi käynyt kauppakeskusessa ja uimahallissa ilman mitään lääkkeitä. Jätä päihteet kokonaan pois, myös tupakka ja kofeiini. Nuku 10h yössä ja syö säännöllisesti. Käy ulkona joka päivä