Lue keskustelun säännöt.
Kuinka kauan enää odottaisit kosintaa?
05.02.2025 |
Olen ollut ns. toisella kierroksella ja nyt 5 vuotta yhdessä avopuolisoni kanssa. Molemmilla lapsia aiemmista suhteista, hänen jo aikuisia ja minun ala-asteikäisiä. Maksan kaikki lasteni kulut heidän isänsä kanssa ja olen tarkka tästä, mm. asumisessa maksoin enemmän että lasteni huoneet ovat "minun" kuluni. Olen tarkka taloudenpitäjä ja hoidan aina oman osani.
Omistamme yhdessä asunto-osakkeemme kalliilla alueella (minä omistan 70%, hän 30%), ikää meillä reilut 40v. Kuulumme korkeimpaan tulodesiiliin molemmat, jos sillä on mitään merkitystä.
Olen alusta saakka sanonut hänelle, että haluan suhteemme johtavan avioliittoon. Hän on sanonut samaa ja olevansa sen verran perinteinen että haluaa itse kosia, eikä esim. sopia että päivänä x mennään naimisiin vaikka maistraatissa. Olen odotellut tätä kosintaa nyt sellaiset 3 vuotta. Nyt vuodenvaihteessa kerroin selvästi, että haluan avioiiton tuoman turvan mm. lesken asumisoikeutena kotiimme jos hänelle kävisi huonosti, en halua surun lisäksi taloudellisia ongelmia kun pitäisi laittaa asunto myyntiin tai lunastaa se perillisiltään pikavauhtia ettei mene minun ja lasteni ihana koti alta. Sama hänelle, voisin kuvitella ettei haluaisi menettää kotiaan pikavauhtia. Lapsiaan varten hänellä on henkivakuutus, joka kyllä kuittaisi perintöveron. Minulla sama. Ja avioehto olisi pakollinen, molemmat pitäisivät omaisuutensa ja kaikki perintö menee omille lapsille.
Minulla oli kesällä vakavia terveyshuolia, jotka korostivat sitä, että nämä tilanteet voivat muuttua äkistikin ja silloin on myöhäistä toimia reaktiivisesti - pitäisi suunnitella etukäteen. Totesin vuoden vaihteessa hänelle selvästi, että jos suhteemme ei ole muuttumassa avioliitoksi, on edessä ero, sillä en halua olla loppuelämääni vain avopuoliso ja halusin tietää onko tämä hänelle selvä ja ok. Hän kuittasi, että haluaa olla kanssani koska rakastaa minua ja asia on selvä, ei miettimistä tai epäröintiä. Keskustelu jäi tähän. Rakastan häntä ja haluaisin olla hänen kanssaan kuolemaan asti.
Mutta.
Kuinka pitkään tässä nyt sitten odottelisi kosintaa? Oloni on todella typerä. Minä, vahva ja itsenäinen keski-ikäinen nainen odotan kosintaa. Jos hän oikeasti haluaisi kanssani naimisiin, eikö se kosinta olisi jo tullut?
Kauanko sinä enää odottaisit?
Kommentit (48)
Mun miehelläni ainakin kaikenlaisten asioiden viivytyksen syy on ollut hänen entistä naisystäväänsä kohtaan tuntema sääli ja syyllisyys. Kun nainen olisi halunnut muutta yhteen ja hän ei. Ja nainen olisi halunnut lapsen ja hän ei. Hän on aivan suoraan myöntänyt, ettei hän halua alleviivata tälle naiselle, että suhde hänen kanssaan ei merkinnyt samaa kuin minun. Siksi piti pitää vielä jotain kulissikaksiota, jossa ei ollut edes huonekaluja, vaikka asui kaiken aikansa joko minun luonani tai kesäasunnollaan. Siksi koiran hankkiminen oli niin hirveän vaikeaa, joten hankin sen lopulta itse ja hyvinhän tuo on hänelle mehtuukaveriksi kelvannut. Ja siksi piti viivyttää yhteisen omistusasunnon hankintaa siihen tappiin saakka, että tarjosin itse asunnosta johon hän sitten änki viime tipassa mukaan kun olin jo tekemässä kauppoja.
En vaan kuvitellut että tätä "matalaa profiilia" jatkuu vielä 7 vuotta myöhemmin! Kun tiedän että syy on exässä ja siinä ettei hän "halua hieroa naamaan" meidän onneamme, niin olen pyytänyt häntä muuttamaan pois ja tarjoamaan minulle omaa osuuttaan asunnosta. Ollaan sitten kaikki kolme tyytyväisiä kun saatiin tämä suhde tapettua ja osoitettua, ettei tämä ole "tärkeämpi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sanonut mitä on sanonut, mutta eikait hänkään niin idiootti ole, että haluaa, että kuolemansa jälkeen hänen omat lapsensa saavat odotella alati rapistuvaa perintöään jopa 50v
Asunto menisi kyllä kuolemantapauksessa myyntiin kun tilanne olisi tasaantunut (lapseni isompia) ja uudehkosta osakkeesta halutulla alueella saisi luultavimmin omat pois jamlisääkin. En vaan halua pakkomyyntiä pikana, tai huonoilla ehdoilla neuvoteltua pakkolainaa nykyisen lisäksi. Ei liene vaikeaa ymmärtää..
mitä talolle tapahtuu jos eroatte nyt?
Myytäisiin ja toinen asuisi tässä sen aikaa kun on myytävänä. Toinen muuttaisi pois.
Moni ei ota huomioon tässä nyt sitä, että äkillisessä kuolemantapauksessa sitä pesää ei selvitä sitten välttämättä ne suorat perilliset, vaan heidän toinen huoltajansa..
Outoa, että ihminen haluaisi parisuhteessa tarjota toiselle yhteisen kodin ja yhdessä jaetun elämän, mutta kuolemassa se mielenkiinto sitten loppuu tyystin. Aivan sama, leski saa ottaa häätöilmoituksen vastaan vaikka katkeralta entiseltä puolisolta ja surun keskellä hommata itselleen uuden kodin, kun eihän kuolleella sille ole tarvetta. Kyllä oikein lämmittää tuo rakkauden hehku..
Vierailija kirjoitti:
Moni ei ota huomioon tässä nyt sitä, että äkillisessä kuolemantapauksessa sitä pesää ei selvitä sitten välttämättä ne suorat perilliset, vaan heidän toinen huoltajansa..
Outoa, että ihminen haluaisi parisuhteessa tarjota toiselle yhteisen kodin ja yhdessä jaetun elämän, mutta kuolemassa se mielenkiinto sitten loppuu tyystin. Aivan sama, leski saa ottaa häätöilmoituksen vastaan vaikka katkeralta entiseltä puolisolta ja surun keskellä hommata itselleen uuden kodin, kun eihän kuolleella sille ole tarvetta. Kyllä oikein lämmittää tuo rakkauden hehku..
Tämä on totta. Minun kuollessani kun lapset ovat alaikäisiä olisi heitä edustamassa juristi-isänsä, joka varmasti hoitaisi asiat kunnialla sekä reilusti, mutta tarkasti. Jos arvioidaan, että asunnon arvo on noin 600 000 eur, ei nykyisellä avopuolisollani olisi mahdollisuutta kuin suostua myymään sillä hintaa mitä asunnosta ensimmäisenä tarjottaisiin, minun osuuteni lunastaminen perillisiltäni olisi sula mahdottomuus, varsinkaan nopealla ja pakotetulla aikataululla. Lapseni ovat edunsaajia ottamissani henkivakuutuksissa ja olen mitoittanut ne niin, että perintöverot kuittaantuu ja jää vielä sijoitettavaakin jos minä menehdyn. Lisäksi avoliitossa perikunnalta ostaessa tulee varainsiirtovero, eli monta tuhatta euroa lisää maksettavaa.
Vielä kommenttina sille, joka ihmetteli miksei vaan hanki henkivakuutusta avoparina toistensa turvaksi: minun viimekesäisten terveyshuolteni vuoksi en mitä luultavimmin enää saa uusia vakuutuksia kovinkaan järkevällä hinnalla, ehdoilla, saati ollenkaan. Onneksi nuo lasteni turvaksi tehdyt tuli hankittua ajoissa ja niitä maksan hamaan tappiin. Muutenkin koen todella erikoisena, että tekisi kaikenlaisia vaivalloisia ja epävarmoja vakuutusjärjestelyjä sen sijaan, että menisi maistraatissa naimisiin jos kerran toinenkin haluaa parisuhteen virallistaa. No, ainakin sanoo haluavansa, se konkretia on toistaiseksi puuttunut.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että puolet vastaajista ei lue aloitustani: mies on sanonut haluavansa itse kosia.
Mitä sitten? Jos ei kosintaa kuulu, mikset voi ottaa asiaa puheeksi? Asioista voi keskustella.
Otettu nyt tammikuussa esiin. Odottelen nyt sitä kosintaa kun mies sanoi haluavansa myös kanssani avioon. Eri asia kuinka kauan sitä enää 5 vuoden jälkeen odotan.
Että ihan muutaman viikon olet odotellut ja nyt jo uhkailet erolla kun ei kosintaa ole kuulunut? Oliko teillä puhetta myös siitä että odotat sitä kosintaa seuraavan 24h sisällä? Muuten tuntuu aika kohtuuttomalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että puolet vastaajista ei lue aloitustani: mies on sanonut haluavansa itse kosia.
Mitä sitten? Jos ei kosintaa kuulu, mikset voi ottaa asiaa puheeksi? Asioista voi keskustella.
Otettu nyt tammikuussa esiin. Odottelen nyt sitä kosintaa kun mies sanoi haluavansa myös kanssani avioon. Eri asia kuinka kauan sitä enää 5 vuoden jälkeen odotan.
Että ihan muutaman viikon olet odotellut ja nyt jo uhkailet erolla kun ei kosintaa ole kuulunut? Oliko teillä puhetta myös siitä että odotat sitä kosintaa seuraavan 24h sisällä? Muuten tuntuu aika kohtuuttomalta.
Huolestuttaa aikuistenkin ihmisten lukutaito kun näitä vastauksia kysymykseeni luen..
Mietin tässä että kuinka pitkään tässä sitten odotan tätä naimisiinmenoa 5 vuoden yhdessäolon jälkeen. EN ole nyt heti uhkaamassa erolla. Mutta jos tilanne on sama esimerkiksi vuoden päästä, on minulle selvää että tämä suhde ei avioon johda ja minun pitää tehdä siitä omat johtopäätökseni. Mies tietää mitä minä haluan ja odotan, väittää haluavansa samaa ja haluaa omien sanojensa mukaan ITSE olla se kosiva osapuoli, joten ajattelisin hänen olevan tässä nyt avainasemassa ottamaan seuraavan askeleen. Jos ei ota, se kertoo paljon. Mietin vain koska sen kertoma olisi hyvä ymmärtää, eli millä aikarajalla menen.
Et ole tarkka, koska menit avoliittoon ja sait vain höttöisen lupauksen avioliitosta. Pistä mies lähtemään, jos avioliitto ei häntä kiinnosta.
En halua olla avopuoliso, koska olen tuonut alusta asti selvästi esiin, että avioliitto on minulle tärkeä asia sen tuoman turvan vuoksi. Hän on ollut samaa mieltä ja ilmaissut kaikin muin tavoin kuin kosimalla, että hänellä on sama ajatus.
Minulla on jo suurempi nettovarallisuus. En olisi tai haluaisi olla perimässä hänen rahojaan tai omaisuuttaan, hänen lapsensa saisivat ne. Tarvitsen itselleni sen turvan, ettei kuolemantapauksessa tulisi heti taloudellisia ongelmia ja kodin pakkomyyntiä tai -lainoitusta. Ja saman soisin hänelle.
Ap